Roskia kerätään nyt ympäri Suomea Ylen järjestämän miljoona roskapussia -kampanjan nimissä. Olimme mukana konkarin järjestämissä talkoissa.
Parkkipaikan vieressä oleva metsäryteikkö on aivan täynnä roskaa. Paikalle on kertynyt muun muassa muovia eri vuosikymmeniltä. Mustien jätesäkkien päällä kasvaa jo vuohenputkea.
Olemme Pohjois-Savossa Kuopiossa juuri kuntoon tuunatun pesäpallostadionin vieressä. Parkkipaikan vieressä on metsää, jossa risteilee kuntopolkuja.
Hanna Möykkynen koluaa talkookavereineen metsikköä. Möykkynen huomasi ihmisten roskaamisen jo ala-asteikäisenä 1990-luvun loppupuolella.
Kodin pihapiirin lähettyvillä oli kerrostaloja, joiden vierestä kulki kävelytie. Talojen parvekkeilta oli heitetty maahan paljon tupakantumppeja.
– Niitä oli meri siinä ja minulle tuli hätä, entä jos linnut ja siilit ja muut eläimet syövät näitä, Möykkynen kertoo.
Alakouluikäinen Möykkynen päätti kerätä roskat ja tumpit pois. Näin hän on tehnyt aina sen jälkeen.
Möykkysen kiinnostus luonnon tilaa kohtaan on kasvanut iän myötä. Samalla työ sairaanhoitajana on vaihtumassa toiseen. Hän on parhaillaan luontokartoittaja-harjoittelijana Kuopion kaupungilla.
Roskia Möykkynen löytää aina luonnossa liikkuessaan.
– Tuntuu sille, että roskaaminen vain pahenee koko ajan, hän sanoo.
Laiton kaatopaikka on yleensä kasa maatumattomia kotitalousjätteitä
Pesäpallostadionin vieressä viiden hengen tiimi käy läpi noin hehtaarin kokoisen alueen neljässä tunnissa. Ensimmäisen tunnin aikana mustien jätesakkien alta paljastuu laiton kaatopaikka. Löytö ei yllätä Möykkystä, koska hän on löytänyt niitä lukuisia roskaretkillään.
Ilmeisesti paikalle on haudattu jätteitä jo vuosikymmenien ajan. Maasta nouseva haju on kuvottava.
Koottua tietoa laittomien kaatopaikkojen määristä ei ole kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta. Kuopion kaupungin alueelta niitä löytyy ympäristöjohtaja Tanja Ahosen mukaan harvakseltaan. Yleisin löytö on kasa maatumattomia kotitalousjätteitä tai huonekaluja. Usein vastaan tulee muun muassa joustinpatjoja.
Hanna Möykkynen kehottaa jättämään laittoman kaatopaikan syvemmän kaivelun viranomaisille. Möykkynen ilmoittaa yleensä talkoista etukäteen, kuten nytkin, Kuopion kaupungille. Kaupunki käy hakemassa kerätyt jätteet. Nyt hän lisää vielä tiedon laittomasta kaatopaikasta.
Ympäristöjohtaja Ahonen vinkkaa, että vastaavista löydöistä kannattaa ottaa aina valokuvia ja lähettää ne paikkatietojen kanssa kaupungille.
– Viiltovaaran vuoksi näitä penkoessa pitää olla varovainen, mutta harvoin laittomilta kaatopaikoilta löytyy vaarallisia jätteitä, hän sanoo.
Ahonen kertoo myös, ettei alkuperäistä roskaajaa yleensä tavoiteta. Roskakasojen ja laittomien kaatopaikkojen siivoaminen on aina maanomistajan vastuulla.
Joku heitti talkoolaisen polkupyörän järveen
Hanna Mökkynen on järjestänyt roskatalkoita jo vuosien ajan. Porukka on kolunnut metsiköiden lisäksi Kallaveden rantoja. Kerran joku heidän puuhiaan seurannut ilmeisesti ärsyyntyi, koska yhden talkoolaisen polkupyörä oli heitetty veteen. Onneksi se ei ollut syvällä.
Rannoille roskat tulevat yleensä veden mukana. Möykkynen on löytänyt muun muassa valtavan määrän muovirakeita eli granulaatteja.
Kuvia Möykkynen on ottanut aina keräämistään roskista. Ystävän vinkistä hän perusti Instagramiin roskaretki-nimisen tilin.
Nykyään tilin teema on laajempi.
– Jaan siellä myös luontoon ja ympäristöön liittyviä pohdiskelujani.
Näidenkin talkoiden lopputuloksen, eli kuvan löytyneistä roskista kasassa, Möykkynen postasi tililleen.
Kaupungin tyypillisin roska on muovinen ruokapakkaus
Yli 20 vuotta roskia kerännyt Möykkynen on huomannut, kuinka kertakäyttömuovin määrä on selkeästi lisääntynyt vuosien varrella. Esimerkiksi kaupungeista löytyy enemmän ja enemmän muovisia ruokapakkauksia.
Maaseudulta esiin putkahtaa enemmän vanhempia roskia, jotka on heitetty luontoon jo vuosikymmeniä sitten. Sen lisäksi löydöt ovat isoja kuten hylättyjä autoja.
Ja vaikka Suomessa poltetaan vähemmän tupakkaa nyt kuin esimerkiksi 1990-luvulla, ei tumppien määrä ole Möykkysen kokemuksen mukaan vähentynyt.
– Niitä löytyy edelleen paljon eli se on edelleen iso ongelma, Ehkä ihmiset eivät koe tupakantumppia roskana, hän sanoo.
Roskaaminen ei vähene vaikka huoli luonnosta kasvaa
Möykkynen pohtii, kuinka roskaamisen ja ihmisten ajattelun välillä on ristiriita. Roskaaminen kertoo välinpitämättömyydestä, mutta samaan aikaan luonnon tila koskettaa ihmisiä yhä enemmän.
– Meillä on hyvät palvelut, kun osan jätteistä voi viedä ilmaiseksi lajittelukeskuksiin. Esimerkiksi elektroniikasta pääsee ilmaiseksi eroon, mutta siitä huolimatta jääkaappeja löytyy metsistä, hän kertoo.
Roskaamisessa Möykkynen uskoo esimerkin voimaan. Ylen miljoona roskapussia -kampanja on saanut ihmiset liikkeelle kautta Suomen. Myös kunnat ja kaupungit ovat sitoutuneet mukaan.
Hänellä on kuitenkin yksi toive, joka perustuu omiin kokemuksiin roskaretkiltä.
– Toivoisin, että myös isot yritykset aktivoituisivat. Muun muassa kauppakeskuksien ympäristöt ovat paikoin todella roskaisia paikkoja.
Voit keskustella aiheesta 28.5. klo 23 saakka.