Suosittu sarja on saanut inspiraationsa tosielämän sienestä, joka tekee muurahaisista zombimaisia.
Kuva: HBO, Kurt HP Guek / Avalon / MVPhotos
Janna Nousiainen
Tammikuussa alkanut suoratoistopalvelu HBO:n jättisarja The Last of Us perustuu samannimiseen pelisarjaan, jossa eletään aikaa sieni-infektion aiheuttaman yhteiskunnan romahtamisen jälkeen.
Ylistetyssä sarjassa ihmiskunta on joutunut tilanteeseen, jossa sieni-infektio on pandemian lailla vallannut maailman ja muuttanut ihmiset aggressiivisiksi zombimaisiksi olennoiksi, jotka levittävät tautia eteenpäin.
Koronapandemian jälkimainingeissa sarja on herättänyt kysymyksen, voisiko näin tapahtua oikeasti?
– Yleensä näissä (sarjoissa) on vedetty suoraksi joitakin asioista. Toisaalta on kiehtovaa, että näkymättömien mikrobien maailmassa periaatteessa kaikki on mahdollista, Turun yliopiston bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen alustaa.
Sarjan alussa tiedemiehet varoittavat 1960-luvulla epäuskoista yleisöä, kuinka oikeasti olemassa oleva cordyceps eli loisikkasieni voisi tulevaisuudessa aiheuttaa suuren uhan ihmisille. Näin tapahtuu 40 vuotta myöhemmin, kun pandemia saa alkunsa indonesialaisesta jauhotehtaasta.
The Last of Us -sarjassa sieni-infektion saanut menettää inhimillisyytensä. Kuva: Liane Hentscher
Inspiraationa infektiolle on tosielämän muurahaisloisikka. Sieni, joka pystyy kontrolloimaan muurahaisten aivoja kemiallisesti ja tekemään isännistään niin sanotusti käveleviä zombeja.
Sarjan teorian mukaan samankaltainen sieni kehittyy ilmastonmuutoksen seurauksena kestämään myös korkeampia lämpötiloja ja voisi sen myötä kehittyä selviytymään ihmisen ruumiinlämmössä.
Professori Huovisen mielestä teoria on mielenkiintoinen ja tietyllä tapaa todenmukainen. Totuus on hänen mukaansa kuitenkin yleensä tarua ihmeellisempää.
Game of Thrones -sarjasta tutut näyttelijät Pedro Pascal ja Bella Ramsey tähdittävät uutta hittisarjaa. Kuva: HBO
Huovinen ei ole itse haastatteluhetkellä katsonut kyseistä sarjaa, mutta on IS:n pyynnöstä tutkinut siihen liittyviä materiaaleja ja teoriaa. Hän muistuttaa ihmisen eläneen aina mikrobien kanssa, eikä yksikään mikrobi ole toistaiseksi pystynyt nitistämään ihmistä lajina.
– Myötävaikuttavana tekijänä voisi olla se, että meidän immuunivasteemme heikkenisi jollain tavalla merkittävästi.
Eli siis voisiko The Last of Us:n kaltainen infektiopandemia olla millään tavalla realistinen?
– Pystyisikö mikrobit pyyhkimään ihmisen pois maapallolta? Never say never, mutta ei se ainakaan tähän mennessä ole onnistunut. Musta surma (rutto) on se, joka on tiettävästi eniten vaikuttanut ihmisten määrään, Huovinen kertoo.
– Jos ajatellaan minkä tahansa tällaisen mikrobin mahdollisuuksia ihmistä vastaan historian valossa, ovat ne aika huonot.
Huovisen mukaan kun maailman mikrobiosto muuttuu, toki voi tulla uudentyyppisiä taudinaiheuttajia ja uhkia. Ne voisivat aiheuttaa suurta sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mutta tuskin pyyhkäisisivät ihmistä sukupuuttoon.
Sarjan alussa esitetty teoria on Huovisen mukaan hyvin tehty. Voisiko siis todellinen muurahaisloisikka kehittyä olemaan uhka ihmiselle?
– Ihminen ei ole muurahainen. Ihminen on huomattavasti monimutkaisempi ja immuunijärjestelmämme on monimutkaisempi. Muurahaiset eivät myöskään pysty kehittämään rokotuksia tai lääkkeitä, Huovinen naurahtaa.
Sarja on ollut niin suosittu, että sen toisesta kaudesta ilmoitettiin vain kahden ensimmäisen jakson julkaisun jälkeen. Kuva: HBO
– Se, tuleeko meistä zombeja riippuu siitä, kuinka pahasti keskushermostomme vaurioituu. Yleensä silloin ei ole kyse enää siitä, että se mikrobi siellä elää vaan se on jo aiheuttanut merkittävää tuhoa.
Huovisen mukaan kaikki infektiotaudit aiheuttavat ihmisessä vaurioita. On olemassa mikrobeja, jotka vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. Kissoista tarttuva toksoplasmoosin väitetään muuttavan aivoihin joutuessaan ihmisen psyykettä, mutta se on tautina ihmisellä erittäin harvinainen. Myös kuppa voi hoitamattomana aiheuttaa vakavia keskushermosto-oireita.
– Oliko Venäjää hallinnut ja kuppaa sairastanut Iivana Julma zombi, on määrittelykysymys. Euroopan historia voisi olla aika erilainen, jos hän olisi saanut penisilliinihoidon.
Suomalaisprofessorin mukaan sarja on vakuuttavasti tehty. Kuva: HBO
Huovisen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että mikrobit olisivat tartuntatavoiltaan sellaisia, että kaikki ihmiset saisivat tartunnan sarjana ja kaikista tulisi samanlaisia.
– Se, että ne aiheuttaisivat zombimaisuutta merkitsisi sitä, että infektio aiheuttaisi näiden ihmisten elintoimintojen ja varsinkin aivojen toimintojen merkittävän muutoksen, jonka jälkeen ne ihmiset vielä säilyisivät hengissä jokseenkin toimintakykyisinä.
– Sanotaan näin, että kun meillä on näitä science fictioneita, ne ovat kiinnostavia ajatuksia. Mutta jos mennään realiteetteihin, niin ei siellä kunnon esimerkkejä ole.
Monella on tuoreena muistissa koronaviruspandemian nopea leviäminen. Huovinen muistuttaa, etteivät kaikki kuitenkaan saaneet koronavirusta samanaikaisesti ja ihminen pystyi nopeasti taistelemaan sen leviämistä vastaan.
– Tiivistetysti, tämä sarja on kiinnostava sci-fi ja hyvä muistutus siitä, että mikrobit pystyvät kaikenlaiseen. Ehkei nyt kuitenkaan tähän.
– Sanoisin sarjan katsojalle, ettei kannata menettää yöunia. Toisaalta on hyvä kysyä, että kun riittävän paljon aikaa kuluu, kumpi tänne jää, mikrobi vai ihminen? On selvää, että mikrobit pystyvät elämään olosuhteissa joissa ihminen ei. Mutta aiheuttavatko mikrobit sen, että ihminen täältä häviää, on toinen juttu.