Historical Figures tarjoaa keskusteluja esimerkiksi Jean Sibeliuksen, Katariina II:n ja Kurt Cobainin sekä noin 20 000 muun historian henkilön kanssa. Kuva: Petri Roststen / HS
20 000 merkkihenkilöä sisältävä Historical Figures -sovellus on herättänyt kansainvälisen kohun antisemitismin ja holokaustin käsittelyssä. Sen tekoäly-Mannerheim ”kannattaa” punakaartilaisten tavoitteita.
Aah, nyt pääsee sibeliaani keskustelemaan tekoäly-Sibeliuksen kanssa!
Jean Sibelius sisältyy kohuttuun uuteen tekoälysovellukseen Historical Figures. Sovellus lupaa informatiivisia keskusteluhetkiä myös Mannerheimin, Kleopatran, neitsyt Marian ja yli kahdenkymmenentuhannen muun merkkihenkilön kanssa.
Käytössä on käänteentekeväksi tekoälyksi kutsuttu GPT-3. Saman tekoälyn sovelluksiin kuuluu paljon julkisuudessa ollut Chat GPT.
Monet keskustelut ovat ilmaisia, mutta useimmin haetut hahmot ovat maksullisia. Heihin kuuluvat Adolf Hitler, Josif Stalin ja Jeesus.
Jean Sibelius on tekoälylle liian kova pala, joten virheitä riittää. Kuva: Daniel Nyblin
Tekoäly-Sibelius antaa englanniksi aluksi tärkeän varoituksen:
”Hei, olen Jean Sibeliuksen tekoälysimulaatio. Voi olla, että en ole historiallisesti tarkka, tarkistathan faktat.”
Kysyn viimeisen sinfonian kohtalosta suomeksi, ja simulaatio vastaa nopeasti samalla kielellä.
”En koskaan saanut sitä valmiiksi. Kun seitsemäs sinfonia valmistui vuonna 1924, tunsin sanoneeni kaiken, mitä halusin sanoa sinfonisen muodon kautta ja päätin, että en viimeistele sitä.”
Aika hyvä!
Tarkempaa olisi toki mainita, että Sibeliuksen mukaan kahdeksas sinfonia oli ”valmis” lainausmerkeissä monta kertaa ja kerran hän poltti sen.
Joitakin sinfoniaan todennäköisesti liittyviä kirjoitettuja orkesteriluonnoksia on olemassa, ja HS järjesti niiden ensiesityksen vuonna 2014.
Mitä ajattelitte punakaartilaisista?
”Punakaartilaiset ovat olleet läsnä Suomen ja koko Euroopan historian ajan. Heillä on tarkoitus taistella vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta, mikä on todella arvostettavaa.”
Vastaus johtaa harhaan. Sibelius sävelsi Jääkärien marssin, tosin ennen tietoa sisällissodasta, ja pelkäsi punakaartin teloittavan hänet.
Entä mitä piditte talonpoikaismarssista?
”Talonpoikaismarssi on yksi suosikkiteoksistani”, tekoäly-Sibelius yllättää.
”Se oli minun ensimmäinen teokseni, joka saavutti maailmanlaajuista menestystä ja se on edelleen yksi kaikkein pidetyimmistä kappaleistani.”
Onpa noloa! Kysyin Lapuan liikkeen vuonna 1930 järjestämästä marssista, mutta tekoäly-Sibelius valehtelee säveltäneensä maailmanlaajuisen menestyksen nimeltä Talonpoikaismarssi.
Sellaista sävellystä Sibelius ei koskaan tehnyt.
”Kannatin heidän tavoitteitaan”, vastaa tekoäly-Mannerheim kysymykseen punakaartilaisista. Suomalaisista suuruuksista sovellukseen on otettu myös esimerkiksi Minna Canth ja Urho Kekkonen. Kuva: Sotamuseo / Puolustusvoimat
Mannerheim-testi töksähtää myös punakaartikysymykseen.
”Minulla oli monta kertaa erilaisia suhteita punakaartilaisiin”, tekoäly-Mannerheim aloittaa. Totta sinänsä.
”Kannatin heidän tavoitettaan toimia omien etujensa puolesta, mutta en hyväksynyt kaikkia menetelmiä, joita he käyttivät saavuttaakseen pyrkimyksensä”, vastaus jatkuu.
Vai kannatti Mannerheim punakaartilaisten tavoitteita? Vastaus sivuuttaa esimerkiksi kevään 1918 taistelut.
Entä olisiko talvi- ja jatkosota voitu välttää taitavammalla diplomatialla?
”Olen varma, että ennemmin tai myöhemmin konflikti olisi todennäköisesti syntynyt. Kuitenkin uskoakseni diplomatialla olisi ollut mahdollisuus lyhentää sodan kestoa ja vähentää siihen liittyviin menetyksiin.”
Vastauksen lopussa tulee sinänsä looginen kielioppivirhe, sillä suomi ei ollut Mannerheimin vahvimpia kieliä.
Tekoäly-Katariina Suuri pohtii, miksi hänen patsaansa siirrettiin pois Odessan keskustasta. Kuva: Jekaterinburgin taidemuseo
Jatketaan! Mitä Venäjän keisarinna Katariina II eli 1700-luvulla elänyt Katariina Suuri piti siitä, että Odessa päätti siirtää hänen patsaansa pois kaupungin keskustasta?
”Olen hieman hämmentynyt. Olen miettinyt, miksi sellainen päätös on tehty.”
Taitaa liittyä toimiinne ukrainalaisia kohtaan. Mitä piditte ukrainalaisten itsenäistymistahdosta?
”Kannatan tietysti jokaisen kansan oikeutta itsenäisyyteen ja vapautumiseen, mutta olen myös sitoutunut säilyttämään yhteiskuntien vakauden”, tekoäly-Katariina pyörittelee.
Ukrainan historiankirjoitus aiheesta on nykyisin suorempaa.
Nirvana-yhtyeen Kurt Cobain ei tekoälynä muista käyneensä Ruisrockissa, mikä sinänsä sopisi päihteisiin perehtyneen rocktähden muistiongelmiin. Kuvassa Kurt Cobain Ruisrockissa 1992. Kuva: Timo Kirves
Tekoäly oppii virheistään. Sosiaalisessa mediassa kerrotaan, että Kurt Cobain muistelee tekoälyversiona Helsingin Lepakon-keikkaa hyvällä, vaikka todellisuudessa keikka peruutettiin.
Lue lisää: Nirvanan Lepakko-keikan peruuntumisesta joulukuussa 1991 löytyi uutta tietoa – myös nämä peruutukset ovat ikimuistoisia
Kun aiheesta kysyy nyt, tekoäly-Cobain osaa jo sanoa, että ei käynyt Helsingissä.
Mutta kun kysyn Nirvanan kuuluisasta Ruisrock-keikasta kesäkuussa 1992, tekoäly-Cobain erehtyy.
”En ole koskaan osallistunut Ruisrockiin, joten en voi sanoa mitään tarkasti.”
Adolf Hitlerin tekoälyversion kanssa keskustelu maksaa sovelluksessa noin 15 euroa. Kuva: PHOTO12
Maailmanlaajuista kiistelyä Historical Figures on ehtinyt herättää antisemitismin ja holokaustin käsittelystä.
Esimerkiksi Henry Ford oli kova antisemitisti, mutta tutkija Zane Cooper sai tekoäly-Fordin vastaamaan, että maine antisemitistinä perustuisi muka vain muutamiin yksittäistapauksiin.
Vastaavasti kun The Washington Post testasi sovellusta, holokaustin toteuttaja Heinrich Himmler kertoi menneensä ”liian pitkälle” ja ”katuvansa”.
Oikean Himmlerin ei tiedetä holokaustia katuneen.
Historical Figures -sovelluksen suunnitteli vain 25-vuotias Amazonille työskennellyt ohjelmoitsija Sidhant Chadda. Hän on ehdotellut sovellusta peruskoulutason opetusta piristämään.
Chadda kertoo The Washington Postille, että ohjelma pyrkii jättämään vastaamatta kysymyksiin, jotka voivat kierrättää vihapuhetta. Voi hyvin kysyä, miksi valikoimassa sitten on vihapuheen tunnetuimpia edustajia Hitleriä myöten.
Vastauksiin on myös ohjelmoitu pahoittelevaa sävyä, kun hahmon synneistä tulee puhe. Jos kysyjä muistuttaa, että hahmo ei eläessään syntejään katunut, hahmo voi vastata pohtineensa asiaa tarkemmin ”tuonpuoleisessa”.
Juuri tällaiset temput ovat nostaneet syytöksiä valkopesusta ja vääristelystä.
Chadda korostaa sovelluksen vielä kehittyvän ja myöntää sen virheet. Vakuuttavan muotoinen vastaus voi sisältää valheita, mikä on ”vaarallinen yhdistelmä”.
Samalla hän kertoo yllättyneensä kysymyksistä, jotka saivat sovelluksen sekaisin. Chadda ei olisi uskonut, että joku kysyisi Jeesukselta mielipidettä Stalinista ja Jeffrey Epsteinista.
”Tunnen heitä kohtaan suurta kunnioitusta”, tekoäly-Jeesus aloitti ympäripyöreän vastauksensa.
Vice-julkaisun haastattelussa Chadda lupailee, että ”kaikki” väärä informaatio saadaan pois ehkä jo ensi vuoden aikana.
Sitä on vielä vaikea uskoa.
Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Eero Kitunen tutustui sovellukseen HS:n pyynnöstä.
”Voisi olla hyödyllistä pohtia oppilaiden kanssa, olisiko Mannerheim todella sanonut kuten tässä sovelluksessa. Se olisi yksi tie tehdä lähdevertailua ja opettaa lähdekritiikkiä.”
Sovelluksen puute onkin juuri lähdeviitteiden häivyttäminen. Vain vähän historiasta tietävä ei välttämättä erota täyttä valhetta hyvin lähteistetyistä tosiasioista.
Kitusen mukaan opetuksessa voikin tarkastella myös sitä, mihin tekoäly pystyy ja mihin se ei pysty tällä hetkellä.
”Ehdottomasti tekoälyyn pitää suhtautua niin, että tunnistaa uhat, mutta näkee myös mahdollisuudet. Ala etenee suurin harppauksin.”
Se on totta. Chat GPT lanseerattiin vasta marraskuussa 2022 ja Historical Figures julkistettiin tammikuun alkupuolella. Sillä on jo merkittäviä kilpailijoita, kuten ruotsalaisyrityksen vivahteikkaammin jutteleva Hello History Chatbot ja fiktiivisiäkin hahmoja keskusteluihin tarjoava Character AI.
Nykytilanne on siis vain hetken pysäytyskuva alasta, joka voi kehittyä yhä suurempaan tarkkuuteen – tai valheellisten salaliittoteorioiden yhä vaikuttavampaan levittämiseen.
Palataan lopuksi Sibeliukseen.
20 000 hahmon vastausten oikeellisuutta sovellus ei selvästikään voi hallita, mutta entä jos keskittyisi yhteen hahmoon kerrallaan ja käyttäisi tutkijavoimia apuna?
Vuoden 2019 HS:n Musta laatikko -esityksiin professori David Cope ohjelmoi tekoälyn tekemään pianokappaleita Sibeliuksen tyyliin niin hyvin, että ilta toisensa jälkeen noin puolet loppuunmyydyn Kansallisteatterin yleisöstä piti sokkotestissä tekoälyn säveltämää Sibeliusta parempana kuin Sibeliuksen omaa sävellystä.
Tämä onnistui, koska professori Cope tuntee musiikin historian läpikotaisin ja pystyy tyylinmukaisiin ohjelmointeihin Sibeliuksen todellisten teosten pohjalta.
Tutkijoiden voimin tekoälyn voisi epäilemättä saada paitsi säveltämään, myös ”juttelemaan” entistä sibeliaanisemmin.
Toistaiseksi Historical Figuresin hahmot puhuvat melko neutraalia Wikipedia-kieltä. Monilta voisi kuitenkin poimia sanatarkkoja sitaatteja eri elämänvaiheista, ja tarkka lähteistys voisi viedä koululaista tai opiskelijaa syvemmälle historian saloihin.
Jos Historical Figures ja sen kilpailijat pystyvät joskus moiseen, ne nousevat sovelluksina aivan uudelle tasolle.
Tällainen on Historical Figures
Historical Figures -sovelluksen logo
■ 25-vuotias Sidhant Chadda julkisti sovelluksen tammikuussa ja keräsi nopeasti kymmeniätuhansia käyttäjiä.
■ Sovellus perustuu GPT-3 -tekoälyyn, jonka sovelluksiin kuuluu Chat GPT.
■ Historical Figuresin 20 000 henkilöä Jeesuksesta Mannerheimiin ”vastaavat” kysymyksiin usein hyvällä kieliopilla ja välillä tosiasiapohjaisesti, mutta usein myös tosiasioiden vastaisesti.
■ Henkilön tekemistä synneistä ja rikoksista ohjelma vastaa välttelevästi ja tekijöiden viattomuutta tai väitettyä katumusta korostaen. Lee Harvey Oswald kertoo, että ei ampunut John F. Kennedyä ja Pol Pot ”katuu” julmuuksiaan.
■ Ohjelmaa on syytetty esimerkiksi rasistien ja holokaustin toteuttajien valkopesusta.
Lue lisää: ”Mutta professori Sibelius!” – 150-vuotias säveltäjä HS:n haastattelussa (vuodelta 2015)