Krimille elokuun aikana tehdyt iskut herättävät kysymyksen siitä, valmistautuuko Ukrainan armeija suurempaan vastahyökkäykseen, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tomi Pyy.
Tomi Pyy HS
Vielä ennen elokuuta näytti siltä, että Venäjä onnistuisi suojelemaan miehittämäänsä Krimin niemimaata joutumasta sotatoimien kohteeksi.
Viime viikkojen aikana on nähty, että Venäjä ei uhostaan huolimatta onnistunut välttämään sille – kuten Vladimir Putin sanoi – pyhän niemimaan joutumista osaksi aloittamaansa ”erikoisoperaatiota”.
Siitä, kuinka tärkeä Krim on Venäjälle, kertoo entisen presidentin Dmitri Medvedevin heinäkuussa antama lausunto koskien Ukrainan mahdollista hyökkäystä niemimaalle.
”Jos mitään sellaista tapahtuu, he [ukrainalaiset] kohtaavat tuomiopäivän, nopeasti, julmasti, välittömästi”, Medvedev sanoi.
Venäjän laivaston sotilaat partioivat Mustanmeren laivaston päämajan edessä Sevastopolissa Krimillä 31. heinäkuuta. Kuva: AFP
Elokuun aikana Krimillä on kuitenkin paukkunut tasaiseen tahtiin.
Ensin räjähti Sakin lentotukikohdassa, jossa tuhoutui tai vaurioitui vakavasti kymmenkunta Venäjän asevoimien käyttämää lentokonetta.
Sitten räjähti Maisken kylässä sijaitsevassa Venäjän asevoimien ammusvarastossa. Räjähdys vaurioitti myös Krimiltä pohjoiseen vievää rautatietä. Venäjän puolustusministeriön mukaan räjähdyksen aiheutti nimeä vaille jääneet sabotöörit.
Myöhemmin samana päivänä venäläinen Kommersant uutisoi räjähdyksistä Hvardijsken lentotukikohdassa. Kommersantin paikallisten lähteiden mukaan alueella kuultiin useita räjähdyksiä ja lentotukikohdan yllä nähtiin mustia savupilviä.
Lue lisää: Venäjä kutsuu Krimin ammusvaraston räjähdystä ”sabotaasiksi”, ja se tietää vastatoimia – Tutkija: Venäjän voimavarat ovat jo äärimmillään
Ukraina ei ole virallisesti tunnustanut olevansa Krimille kohdistettujen iskujen takana.
Siitä huolimatta se on joko vihjaillut tai kertonut epävirallisesti, että iskujen takana olisivat olleet ukrainalaiset partisaanit tai erikoisjoukot.
Niin teki myös The New York Timesille nimettömänä puhunut ukrainalainen virkamies, joka kertoi ammusvarastoon tehdyn iskun takana olleen Ukrainan erikoisjoukot.
Epäsuoraa puhetta Ukrainan osallisuudesta on harjoittanut myös presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak, joka kertoi The Guardianin haastattelussa, että viimeaikaisten Krimille kohdistuneiden iskujen kaltaista toimintaa voi olla odotettavissa lisää seuraavan kahden–kolmen kuukauden aikana.
”Strategianamme on tuhota [Venäjän armeijan] logistiikka, huoltolinjat ja ampumatarvikevarastot sekä muut sotilaallisen infrastruktuurin kohteet. Se luo kaaoksen heidän joukkojensa sisällä", Podoljak sanoi haastattelussa.
Krimille elokuun aikana tehdyt iskut herättävät kysymyksen siitä, valmistautuuko Ukrainan armeija suurempaan vastahyökkäykseen, jonka tarkoituksena on ajaa venäläinen miehittäjä pois sen valtaamilta Etelä-Ukrainan alueilta.
Myös Krimin iskujen kohteeksi valikoituneet kohteet kielivät vastahyökkäyksen puolesta. Ei ole sattumaa, että iskut tehtiin juuri strategisesti tärkeisiin lentotukikohtiin ja ammusvarastoihin sekä Krimiltä pohjoiseen vievään rautatiehen.
The New York Timesin haastatteleman venäläisen riippumattoman sotilasasiantuntijan Pavel Luzinin mukaan Krimille tehdyt iskut ovat jo rajoittaneet Venäjän mahdollisuuksia eteläisellä rintamalla.
”Venäjä ei voi enää tehdä aloitetta, koska sen resurssit eivät riitä. Krim on ainoa reitti joukkojen tukemiseen Hersonin ja Zaporižžjan alueilla”, Luzin sanoi haastattelussa.
Venäjän eteläisessä Ukrainassa miehittämien alueiden takaisin valtaaminen on kuitenkin monimutkainen operaatio, joka vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, ja sen suorittamiseen kuluisi vähintään useampi kuukausi.
Haasteena ovat esimerkiksi pitkät välimatkat, Dneprjoen ylitys ja venäläisten mitä todennäköisimmin erittäin voimakas vastarinta sekä tulevan syksyn sateet, jotka tekevät maaperästä haastavamman sotakaluston liikuttamiseen.
On todennäköistä, että ainakaan tällä hetkellä Ukraina ei pyri kaikkien sen eteläosissa miehitettyjen alueiden takaisin valtaamiseen.
Mihin Ukraina sitten pyrkii tämän kuun aikana Krimille tekemillä iskuillaan?
Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan hyökkäykset venäläisten asemiin Krimillä ja sen ympäristössä ovat todennäköisesti osa ukrainalaisten vastahyökkäystä, jolla pyritään saamaan Dneprjoen länsiranta hallintaan.
ISW:n näkemystä tukevat ukrainalaisten iskut Dneprjoen ylittäviin Nova Kahovkan, Darjivskyin ja Antonivskyin siltoihin.
Länsimaisten sotilaslähteiden mukaan siltoihin kohdistettujen iskujen tarkoituksena on eristää venäläiset joukot huoltoreiteistään ja tehdä samalla mahdottomaksi lisäjoukkojen sijoittaminen Dneprjoen länsipuolelle.
Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että joen länsipuolelle jääneet venäläisjoukot ovat nyt siltojen vaurioitumisen myötä onnistuneesti eristettyjä muista alueelle keskitetyistä venäläisjoukoista.
Tällä hetkellä Dneprjoen länsipuolen hallinnasta käytävä taistelu näyttää suotuisalta Ukrainan näkökulmasta.
Se on jo vähintään onnistunut todistamaan Venäjälle, että sillä on rahkeita vastahyökkäyksiin ja että Ukrainan armeija kykenee iskemään myös syvälle rintamalinjojen taakse.
Sen myötä voidaan todeta, että ainakin yksi Ukrainan strateginen tavoite on jo saavutettu: kaaoksen kylväminen Venäjän asevoimissa.