HS-haastattelu | Lännen on tajuttava, että Venäjää vastaan tarvitaan aivan uusi lähestymis­tapa, sanoo Ukrainan ex-ulkoministeri

Pavlo Klimkinin mukaan länsimaat eivät saa toistaa Krimin kanssa tehtyä virhettä. ”Putinille voi puhua vain, jos on itse voimakkaassa asemassa.”

Jos länsimaat alistuvat uudelleen siihen, että Venäjä nielaisee Ukrainalle kuuluvia alueita itselleen, se olisi ”katastrofi lännelle”.

”Sen jälkeen lännellä ei olisi enää mitään uskottavuutta jäljellä”, sanoo Ukrainan entinen ulkoministeri ja pitkän linjan diplomaatti Pavlo Klimkin Helsingin Sanomien haastattelussa.

Klimkinin mukaan länsimaiden on nyt tajuttava, että Venäjää vastaan tarvitaan aivan uusi strateginen lähestymistapa ja vuoden 2014 virheitä ei saa toistaa. Silloin Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä ”kansanäänestyksen” jälkeen.

Klimkin antoi perjantain haastattelun historiallisen hetken edellä: alle tunti ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti puheen, jossa hän ilmoitti neljän ukrainalaisen alueen liittämisestä Venäjään: Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporižžjan.

Ukraina menetti teoriassa noin viisitoista prosenttia maa-alastaan, mutta Klimkinin mukaan ”kansanäänestyksillä” ryyditettyä ”huijausta” ei pidä ottaa todesta. Venäjä ei edes kontrolloi kaikkia alueita, joita se nyt väittää omikseen.

”Ei se ole kestävällä pohjalla. Putin tai Venäjän hallinto eivät pysty ikinä pitämään näitä alueita hallussaan”, sanoo Klimkin, joka osallistui perjantaina Ulkopoliittisen instituutin järjestämään Helsinki Security Forum -seminaariin.

Klimkinin mukaan länsimaiden tulee nyt toimittaa Ukrainalle tuntuvasti lisää aseita, jotta se voi puolustaa itseään ja vallata Venäjän miehittämät alueet takaisin: ilmatorjuntaohjuksia, hävittäjiä, taistelupanssarivaunuja ja raskaita panssaroituja ajoneuvoja.

Ukrainassa ja lännessä arvioidaan, että sota on nyt siirtynyt uusille ja vaarallisemmille kierroksille, kun Venäjä väittää puolustavansa kotimaataan ”liitetyillä” alueilla. Klimkinin mukaan sotilassuunnittelussa on otettava huomioon, että Venäjä voi käyttää jopa ydinaseita tai yrittää valjastaa Valko-Venäjän ”nukkehallitsijaa” Aljaksandr Lukašenkaa ja tämän armeijaa mukaan taisteluihin.

Hänen mukaansa länsimaissa on nyt hahmotettava, että Putin ei ymmärrä mitään muuta kuin voimaa.

”Olen opiskellut Venäjän asioita monta vuotta ja neuvotellut Venäjän kanssa suunnilleen kaikesta mahdollisesta, kuten aserajoituksista, kaasusta ja, tiedäthän, kaikesta. Putinille voi puhua vain, jos on itse voimakkaassa asemassa. Heikosta asemasta neuvotteleminen tietää katastrofia, meille ja lännelle”, Klimkin sanoo.

Klimkinin mukaan Venäjässä näkyy nyt heikkouden merkkejä. Maan sotateollisuus on hänen mukaansa pahassa jamassa, kun asevoimat huutelee apua jo Iranista asti. Putinin määräämä ”osittainen liikekannallepano” ei suju suunnitellusti ja Putinin tsaarimainen imago on alkanut rapistua omienkin silmissä.

”Putinin oli pakko järjestää valekansanäänestykset. Hänen piti saada [kotimaiset] arvostelijansa rauhoittumaan monien epäonnistumisten jälkeen. Hän on yrittänyt vaalia ’kovan jätkän’ imagoa, mutta nyt häntä ei enää pelätä”, Klimkin sanoo.

Myös maansa entinen Saksan-suurlähettiläs Klimkin suhtautuu erityisen kriittisesti siihen, miten Saksa yritti takavuosina hoitaa suhteitaan Venäjään. Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta sovittiin vain runsas vuosi sen jälkeen, kun Venäjä oli anastanut Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.

”Arvostelin ankarasti tätä lähestymistapaa ja yritin pitää esillä hankkeen turvallisuusnäkökohtia. Sanoin, että heti kun Nord Stream 2 on valmis, Putin hyökkää. Minulle sanottiin, että joo, Pavlo, ehkä olet terävä tyyppi, mutta etköhän sinä hieman liioittele”, sanoo Klimkin, joka toimi ulkoministerinä vuosina 2014–2019.

Hän kertoo olleensa kerran Ukrainan ja Saksan delegaatioiden tapaamisessa, jossa Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel arvosteli Klimkiniä liian kärkevästä suhtautumisesta Nord Stream 2:een. Merkelin mukaan hanke oli puhtaasti taloudellinen, kun Klimkin piti sitä kohtalokkaana energia-ansana Saksalle.

Nord Stream 2 valmistui viime vuoden syyskuussa. Venäjä käynnisti suurhyökkäyksen Ukrainaan viime helmikuussa. Tämän viikon alussa Nord Stream -putkissa havaittiin räjähdyksiä, joita moni epäilee Venäjän sabotaasiksi.

Lue lisää: Miksi Venäjä räjäyttäisi omat kaasu­putkensa? Strategia on sama kuin asutus­keskuksia pommittaessa

Vaikka Klimkin kuulostaa haastateltaessa kaukokatseiselta, hän kuului viime helmikuun alussa niihin ukrainalaisiin, jotka epäilivät julkisesti Yhdysvaltain liioittelevan Venäjän aiheuttamaa uhkaa Ukrainalle.

”Tiedustelutiedossa on kyse vain valistuneesta arvaamisesta, valistuneesta riskiarviosta. Yhdysvaltain tiedustelu on monessa asiassa ollut hirvittävän väärässä”, hän totesi Newsweek-lehdelle kolmisen viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä.

Pavlo Klimkinin mukaan länsimaiden hajaannus Venäjän suhteen on erityisen näkyvää Euroopan unionissa.

Sitä hän on saanut maistaa jo vuosien ajan, sillä hän oli maansa pääneuvottelija, kun EU ja Ukraina punnersivat vuosien ajan Ukrainan assosiaatio­sopimusta osapuolten lähentämiseksi. Se allekirjoitettiin 21. maaliskuuta 2014, kolme päivää sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti Krimin niemimaan olevan virallisesti osa Venäjää.

”Johdin maamme EU-suhteita monta vuotta. Minun pointtini oli aina sama: teidän kyvyttömyytenne päättää, onko Ukraina joku päivä EU:n jäsen, vahingoittaa EU:ta perustavanlaatuisella tavalla, myös geopoliittisena pelurina. Vaikutusvaltaa ei voi heijastaa muualle, jos siihen ei ole haluja.”

Seurasi vielä monta epämääräistä vuotta, kunnes Venäjä käynnisti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Tämän vuoden kesäkuussa EU-maista löytyi tahtoa hyväksyä Ukraina (ja Moldova) EU:n viralliseksi jäsenehdokkaaksi.

Klimkin myöntää, että Ukrainalla on edessään paljon työtä ennen kuin maa kelpaa EU:n jäseneksi. Transparency International -järjestön mukaan Ukraina oli ennen suursodan alkamista Euroopan toiseksi korruptoitunein maa Venäjän jälkeen ja globaalisti sijaluvulla 122, mitä hallinnon puhtauteen tulee.

”Emme ole ihannemaa. Meidän on tultava paremmaksi, perustavalla tavalla paremmaksi. Jos meillä ei ole kunnon oikeusvaltiota ja emme saa korruptiota kuriin, emme voi ikinä menestyä”, sanoo Klimkin, joka on pari vuotta sitten aloittaneen Kansallisen kestävyyden ja kehityksen keskus -ajatushautomon perustajajäsen.

Klimkin uskoo, että sota on muuttanut ukrainalaisten ajattelua perusteellisesti ja maalla on sodan jälkeen mahdollisuus luoda itsensä täysin uudelleen.

”Olemme hukanneet monta mahdollisuutta. Mutta sodan jälkeen Ukrainan pitää olla eri maa kuin ennen.”