Täydennysrakentamisen trendi saa kaupungit jyräämään keskustojen luontoalueita. Tutkijan mukaan lähiluonnon ja joutomaiden arvoa ei ymmärretä tarpeeksi. Rakentamattoman tilan käyttöönotto on yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuoren mukaan lähes aina ilmaston ja luonnon kannalta väärä ratkaisu.
Asukasaktiivi Tommi Ruohonen kritisoi Turkua liian hanakasta rakentamisinnosta. Pitkämäen alueella virtaava Saukonoja on esimerkki uhanalaisesta kaupunkiluonnosta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Rami Nieminen HS
”Luontokaupunkina Turulla on erityinen vastuu luonnon suojelusta”, sanoo Turun ilmastojohtaja Risto Veivo.
”Puheet eivät vastaa tekoja”, sanoo Pitkämäen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tommi Ruohonen.
Turku suunnittelee parhaillaan Pitkämäen kaupunginosaan kaavamuutosta, jossa laaja pala lähiluontoa raivattaisiin kasvavan kaupungin tarpeisiin. Kerrostalojen alle jäisi peltoa ja metsiköitä. Ruohosen johtama omakotiyhdistys vastustaa hanketta kiivaasti.
Itse asiassa Turussa on tällä hetkellä käynnissä useita samanlaisia hankkeita.
Länsikeskuksen liepeillä Teräsrautelassa Turku aikoo kaataa lähimetsää tonttitarpeiksi. Koroisten kulttuurihistorialliseen peltomaisemaan kaupunki sovittelee kokonaista omakotialuetta ja asuntomessuja.
Vielä kesällä Turku kaavaili kaavoittavansa Kupittaan siirtolapuutarhan paikalle kerrostaloja. Valtuusto kuitenkin perui aikeensa viime metreillä. Sitä ennen kaupungissa herätti paheksuntaa valtuuston päätös sijoittaa uusi musiikkitalo tähän saakka puistona toimineelle tontille.
Pitkämäen tilanne on tyypillinen esimerkki kasvavan kaupungin haasteista. Vastakkain ovat asuntojen tarve ja luontoarvot. Omakotiyhdistyksen Ruohosen mukaan Pitkämäessä ollaan menettämässä tärkeää maisemaa.
”Jos ajatellaan alueen luontoarvoja, ne eivät ole vähäpätöisiä.”
Esimerkiksi alueen läpi virtaavasta Saukonojasta on tavattu taimenia ja rapuja. Ruohosen mukaan lähiseudun asukkaat olisivat toivoneet, että puron ympäristö olisi muokattu virkistysalueeksi.
Kaavoituksen kannalta Pitkämäki on houkutteleva alue, joka sijaitsee hyvien yhteyksien varrella. Vajaan kilometrin päähän suunnitellaan uutta elämyskeskusta. Kulttuurikeskus Logomoon kävelee vartissa ja keskustaankin puolessa tunnissa.
Lue lisää: Ennuste: Turussa on nukkumalähiö, jossa asuntojen hinta nousee liki 60 prosenttia
Saukonojasta on tavattu jopa taimenia ja jokirapuja. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Ilmastojohtaja Risto Veivon mukaan Turussa on otettu kaavoituksen ohjenuoraksi ”15 minuutin kaupunki” -malli. Se tarkoittaa, että asutusta keskitetään paikkoihin, joista julkisen liikenteen avulla pääsee keskustaan vartissa.
”Kaupungin tavoitteena on olla johtava luontokaupunki ja se edellyttää, että tiettyjä painotuksia myös noudatetaan”, Veivo sanoo.
Täydennysrakentamisessa luontoarvot näyttävät kuitenkin jäävän helposti jalkoihin.
”Kaupunki kasvaa ja on tehtävä valintoja. Siihen liittyy taloudellisia puolia, mutta myös luontoarvot ovat yksi tarkasteltava puoli.”
Pitkämäen tapaukseen Veivo ei ota kantaa, mutta kertoo suhtautuvansa myönteisesti esimerkiksi Koroisten omakotitaloaluekaavaan.
Veivon mukaan Koroisten rakentamiseen liittyy esimerkiksi tuleva joukkoliikenteen runkolinjauudistus. Aluetta kannattaa siis hyödyntää paranevien bussiyhteyksien vuoksi.
Turun parhaillaan valmistelussa oleva uusi yleiskaava keskittää rakentamista jo rakennettuun ympäristöön ja tärkeimpien liikennereittien varrelle. Kaavaehdotuksen mukaan ”yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen keino vähentää kasvihuonepäästöjä”.
Lue lisää: Turkua ympäröivä ”ruostebanaani” on nyt asunnonostajien ykköskohde – HS:n hintakartta näyttää, mistä voi vielä tehdä todellisia löytöjä
Turku ajattelee kaupungin kehittämistä tavalla, joka pitäisi mahdollisimman pian muuttaa, sanoo Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori. Hänen mukaansa täydennysrakentaminen on pitkään ollut Suomessa valtavirtaa. Se syntyi vaihtoehtona 2000-luvun alun ”Nurmijärvi-ilmiölle”, jossa rakentaminen keskittyi uusiin lähiöihin aina kauemmas keskustasta.
Keskusta-alueiden tiivistämisellä on haluttu vähentää yksityisautoilua ja säästää metsiä kaupunkien reunamilla. Täydennysrakentamisessa on Lehtovuoren mukaan kuitenkin useita ongelmia.
”Täydennysrakentaminen ei tosiasiassa ole pysäyttänyt kaupunkirakenteen leviämistä. Kaupungit syövät lisää maata ja ihmisten liikkumismatkat pitenevät, mikä ei ole kestävää kehitystä vaan sen vastakohta”, Lehtovuori sanoo.
Lisäksi hänen mukaansa kaupungeissa ei ymmärretä kaupunkirakenteen sisään jäävän luonnon arvoa. Hän sanoo, että edes keskustoissa rakentamattomien, luontoarvoja sisältävien alueiden ottamista rakentamisen käyttöön ei yleensä voida perustella ympäristösyillä.
Kaupunkiluonto nähdään helposti joutomaana, jonka arvoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsijänä ei professori Panu Lehtovuoren mukaan ymmärretä tarpeeksi. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Itse asiassa Lehtovuoren mukaan nykyinen kehitys pitäisi kääntää Suomessa päälaelleen.
”Meillä ei ole enää varaa ollenkaan vähentää puustoa, tuottavaa maapinta-alaa tai vesistöjä. Päinvastoin, kiireesti on käännettävä suunta ja alettava villiinnyttää kaupunkialueita.”
Tutkijat käyttävät termiä re-wilding eli villiinnytys. Se tarkoittaa luonnonsuojeluperiaatetta, jolla pyritään kunnostamaan ihmisen toiminnan vuoksi yksipuolistuneita luontoalueita. Lehtovuoren mukaan mahdollisuuksien mukaan kaikki pienetkin alueet kaupungeissa pitäisi ennallistaa tai antaa luonnon haltuun.
”Katuja pitää kaventaa, turhia parkkipaikkoja raivata pois ja istuttaa, kaupunkipuroja pitää ennallistaa”, Lehtovuori luettelee.
Esimerkiksi Pitkämäessä Lehtovuori ei uhraisi edes peltomaata rakentamiselle. Jos alueelle tarvitaan asuntoja, Lehtovuoren mukaan nykyisistä tonteista pitäisi ottaa hyöty irti. Esimerkiksi purettavaksi määrätyn betoniyrityksen tontin ja parkkipaikat voisi hänen puolestaan käyttää hyödyksi. Vihertilaa taas pitäisi jopa lisätä.
Lehtovuori muistuttaa, että jo nykyään yli puolet Suomen rakentamisesta on korjausrakentamista. Hänen mielestään asuinrakentamista pitäisikin keskittää jo rakennetuille alueille, nykyistä rakennuskantaa korjaamalla, laajentamalla ja vaikka korottamalla.
Turusta Lehtovuori kehuu esimerkiksi sataman ympäristön kehittämistä. Entinen, vajaalla käytöllä ollut teollisuushallien alue on muuttunut muutamassa vuodessa suureksi merelliseksi asuinlähiöksi.
Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
Lue lisää: Turku upposi kymmenien vuosien ratikkalimboon – Kaikki alkoi yhden radiojuontajan päähänpistosta
Lue lisää: Turussa aiotaan jyrätä 90-vuotias paratiisi: ”Tätä ei saada koskaan enää takaisin”
Lue lisää: Aurajokeen tulossa lämmitetty uima-allas – Hankkeen taustalla Imagen perustaja ja Markus Selin