Korsolaisia liikuntayrittäjiä kummastuttaa, että uusiin kerrostaloihin tehdään vain pieniä ja kalliita liiketiloja. Isoja tiloja tarvitsevat ajetaan kauas keskustoista.
Auri Näres ja Piia Pennanen omistavat Korsossa kaksi liikuntakeskusta. Nyt toista uhkaa lopettaminen, sillä liikerakennus, jossa yritys toimii, aiotaan purkaa. Kuva: Saara Mansikkamäki
Jonna Hovi-Horkan HS
Muste ei ollut ehtinyt kuivua liikuntakeskus Korso Gymin myyntipapereissa, kun uusien omistajien Auri Näreksen ja Piia Pennasen puhelin alkukesästä soi.
Siellä oli rakennuttaja, joka kyseli, olivatko yrittäjät halukkaita vaihtamaan kolmen vuoden vuokrasopimuksensa puoleen vuoteen. Korsossa Maakotkantiellä sijaitsevan liikuntakeskuksen tilalle haluttiin päästä rakentamaan 5–8-kerroksisia kerrostaloja heti, kun kaavamuutos menisi läpi.
Puhelimeen vastannut Pennanen vastasi tarjoukseen kohteliaasti, mutta tiukasti kiitos ei.
”Sanoin, että jos uutta paikkaa ei ole tarjolla, niin sopimukseen ei olla valmiita tekemään muutoksia.”
Jos Korso Gym ei löydä uusia tiloja alueelta, jää noin tuhat liikkujaa ilman salia. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Vuonna 1988 rakennetun Korsonpuomin liikekeskuksen purkusuunnitelmat olivat kyllä yrittäjien tiedossa, mutta niiden nopea eteneminen ei.
”Omistamme toisen liikuntakeskuksen parin sadan metrin päässä Korso Gymistä, ja myös sen rakennuksen purkamisesta on puhuttu vuosia. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut”, kertoo Pennanen.
Yrittäjien asenne voi tuntua yltiöoptimistiselta kaikkien muiden paitsi korsolaisten mielestä. He tietävät, että Korson keskustan uudistuminen on ollut pattitilanteessa yli kahdeksan vuotta, koska rakennuttajat, kiinteistöjen omistajat ja kaupunki eivät ole päässeet sopuun siitä, miten muutos tulisi toteuttaa.
Tällä kertaa asiat kuitenkin etenivät yllättävän nopeasti, sillä Kiinteistö Oy Korsonpuomilla ja kaupungilla oli yhteneväiset tavoitteet.
Yrittäjäkaksikosta tuntui, että kaupunki oli niin onnellinen Korson uudistamisen etenemisestä, että kaikki rakennuttajan suunnitelmat hyväksyttiin mukisematta.
Myös se, että uuteen kerrostaloon ei ollut piirretty mitään tiloja liikuntakeskukselle.
”Tuntui, että rakennuttajalle tuli yllätyksenä, että emme halunneetkaan lopettaa toimintaa.”
Kun yrittäjien jatkohalut selvisivät rakennuttajalle, liikuntatilaa yritettiin sovittaa jo olemassa oleviin suunnitelmiin.
Yhtälö oli kuitenkin mahdoton.
Liikuntakeskus tarvitsee noin tuhat neliöitä tilaa, eikä suunnitelmissa ollut sellaisia.
”Osa tarjotuista tiloista olisi eri kerroksissa, ja niihin kuljettaisiin rappukäytävän kautta. Liikuntakeskuksen pitäisi myös jakaa saunat asukkaiden kanssa”, Näres kertoo.
Korso Gymin kohtaamat ongelmat eivät ole ainutlaatuisia. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että uusiin kerrostaloihin varataan tiloja vain pienille yrittäjille, jos niitäkään.
Vantaan kaupungin asemakaavapäällikkö Ilkka Laine sanoo, että syy on raha. Kiinteistönomistajan näkökulmasta on järkevämpää rakentaa helposti myytäviä asuntoja kuin liiketiloja, joiden myynti tai vuokraus on vaikeampaa.
”Jokaisen keskusta-alueen kaavasuunnittelussa väännämme siitä, kuinka paljon sinne määrätään liiketilaa.”
Yleensä tilanne on Laineen mukaan se, että kaupunki haluaa enemmän liiketilaa ja maanomistaja mahdollisimman vähän.
Rahan vuoksi uusien talojen suunnitelmissa on myös järjestään varattu liian vähän parkkipaikkoja yrittäjien käyttöön. Ne vievät kallista rakennusmaata, ja maanalaisen pysäköinnin rakentamisen vasta kallista onkin.
Näin on myös Maakotkantien suunnitelmissa, jossa yrittäjien käyttöön varattuja parkkipaikkoja on 11. Tällä hetkellä liikekeskuksen yrittäjien käytössä olevalle parkkipaikalle mahtuu noin 40 autoa, ja parkki on lähes aina täynnä.
”Jos meillä olisi jumppa ja sinne olisi tulossa 30 ihmistä, niin vaikka näistä vain puolet tulisi autolla, he eivät mahtuisi parkkialueelle”, toteaa Auri Näres.
Korsonpuomin liikekeskuksen kaikki tilat ovat tällä hetkellä vuokrattuina. Yritysten tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä liikekeskuksen tilalle rakennetaan kerrostaloja. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Vaikka rakennuttaja päättää, mitä haluaa rakentaa, ei kaupunki ole asiassa vain toimeton sivustakatsoja. Jo vuosia Vantaan kaupungin tavoite on ollut tiivistää keskusta-alueita ja tuottaa tietty määrä asuinkerrosalaa. Se onnistuu vain ylöspäin rakentamalla.
Nyt kaupungin puolella on havahduttu siihen, että keskustoista uhkaa tulla nukkumalähiöitä.
”Viime vuosien kehitys on uhkaavasti yksipuolistanut liiketilatarjontaa ja keskustojen rakennetta. Asuminen on vallannut liikaa alaa”, sanoo asemakaavapäällikkö Laine.
Uuteen kaupunkistrategiaan on nyt kirjattu yhdeksi tavoitteeksi kaupunkikeskusten pitäminen elävinä. Siihen kuuluu muun muassa se, että yritykset viihtyvät alueella.
Niin ei tapahdu, jos uusien yritystilojen vuokrat ovat pilvissä, kuten Korson tapauksessa.
Jos Korso Gym siirtyisi sen tilalle suunnitellun kerrostalon yritystiloihin, yrityksen vuokrakulut tuplaantuisivat.
”Samalla neliövuokrahinnalla saa liiketilaa Mannerheimintieltä. Aika hurjaa, kun ollaan kuitenkin Korsossa.”
Vantaan kaupungille lähettämässään muistutuksessa Näres ja Pennanen ihmettelevät sitä, miksi täynnä vuokraajia oleva Korsonpuomin liikekeskus halutaan purkaa ensimmäisenä, kun alueella on monia lähes tyhjiä liiketiloja.
Selitys on se, että näiden tilojen omistajat eivät syystä tai toisesta ole päässeet sopuun kaupungin kanssa muutosten toteutuksesta tai rahasta.
”Vantaan kaupungille on tärkeää, että saadaan jotain liikkeelle Korsossa. Ehkä tästä alkaa myönteinen kierre ja keskusta alkaa kehittyä”, sanoo Laine.
Näreksen ja Pennasen mielestä on ristiriitaista, että uutta rakennuskantaa suunniteltaessa mietitään vain seiniä, eikä niiden sisällä asuvia ihmisiä.
”Korsossa ei hyvinvointi varsinaisesti kukoista, joten on järkyttävää, ettei liikuntapalveluita ole huomioitu lainkaan keskustan uudistusta suunniteltaessa.”
Samalla tavalla kävi muutama vuosi sitten Koivukylässä, jossa hyvinvointi ei myöskään ole huipuissaan. Sekä Korsossa että Koivukylässä sairastetaan muuta Vantaata enemmän.
Koivukylästä sai lähtöpassit vain naisille suunnattu liikuntakeskus, Ladies Gym. Käyttäjien keräämästä vastustusadressista huolimatta tilalle rakennettiin kerrostaloja, joihin ei tullut liikuntatiloja. Koivukylä jäi ilman yksityisiä ohjattuja liikuntapalveluja.
Piia Pennasen ja Auri Näreksen mielestä on ristiriitaista, että kaupunkikeskustojen halutaan pysyvän elävinä, mutta samaan aikaan palveluja tuottavat yrittäjät ajetaan ahtaalle. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Tällä hetkellä Korso Gymin yrittäjät elävät limbossa.
Maakotkantien asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä ja sitä voi kommentoida 29. syyskuuta asti. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa loka–marraskuun aikana.
Korsonpuomin yrittäjät lähettivät jo aiemmin kaupungille yhteisen valituksen suunnitelmista.
Se kuitattiin Pennasen mukaan kaavasuunnitelmassa yhdellä lauseella: ”Yrittäjät ovat esittäneet huolensa parkkipaikkojen riittävyydestä.”
Jos uutta paikkaa ei löydy, vuonna 2025 Korso Gym joutuu laittamaan pillit pussiin. Sitten alueelle jää vain samojen omistajien toinen liikuntakeskus Vida ja kamppailulajeihin erikoistunut Salini. Kaikille Korso Gymin yli tuhannelle treenaajalle ei ole tilaa näillä saleilla. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa myös Vidan toimitila on mahdollisesti purku-uhan alla.
Auri Näres kertoo, että liikunta-alan nyrkkisäännön mukaan palveluiden pitää olla saavutettavissa seitsemässä minuutissa. Jos matkaan menee kauemmin, nousee kynnys lähteä.
”Ihmiset treenaavat kodin tai työpaikan läheisyydessä. Tämä on paikallinen palvelu, tätä toimintaa ei voi siirtää Kuusamoon, vaikka siellä olisi täydelliset tilat.”
Jos Vidaa ei lasketa, on lähin yksityinen livejumppia järjestävä paikka Vantaalla Hiekkaharjussa. Sinne ei pääse Korsosta millään välineellä seitsemässä minuutissa.
Lue lisää: Korson keskustan uudistus etenee: Vanha liikekeskus puretaan ja tilalle tulee asuntoja
Lue lisää: Korson keskustassa muhii vuosia kestänyt riita: Arvotontteja seisotetaan puolityhjinä, kaupunki ja rakennusliike eivät pääse yksimielisyyteen ehdoista