Elina Lappalainen HS
Sanasta säätiö tulee mieleen jotain hieman pompöösiä. Akateemista. On tiedettä ja taidetta tukevia jättimäisiä säätiöitä, kuten Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto tai Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tai sellaisia kuin vuonna 1927 perustettu Sigrid Juséliuksen säätiö, joka tukee lääketieteen huippututkimusta.
Nyt uuden ajan mesenaatit ovat jotain muuta.
He ovat esimerkiksi it-alan yrityskauppamiljonäärejä, jotka haluavat käyttää rahansa jo elinaikanaan ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseen.
Ohjelmistoyhtiö Relex kertoi viime helmikuussa keränneensä 500 miljoonan euron rahoituskierroksen. Se oli Suomen kasvuyrityskentällä historian suurin. Osa rahoituksesta oli osakekauppaa, jossa yhtiön perustajat ja työntekijät myivät osakkeita sijoittajille.
Se tarkoittaa, että myyjät vaurastuivat. Kaupat näkyivät osin jo vuonna 2021 Relexin perustajien verotettavissa tuloissa, jotka nousivat 10–12 miljoonaan euroon.
Lue lisää: Jokaisen suomalaisen kaupassa käyntiin vaikuttava Relex keräsi Suomen historian suurimman rahoituksen, joka ylittää Woltin jättipotinkin.
He kuitenkin päättivät nopeasti, että eivät jäisi hautomaan omaisuuttaan.
”Henkilökohtaisesti mulla ei ole ikinä ollut tavoitetta haalia omaisuutta. En näe, mitä tekisin jollain rahakasalla siinä vaiheessa, kun on jo asiat, joita tarvitsee hyvään elämään. On aika luontaista haluta laittaa se poikimaan jo tässä vaiheessa”, Relexin perustajiin kuuluva markkinointijohtaja Johanna Småros sanoo.
Toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen kysyi vuosi sitten perustajakumppaneiltaan Smårosilta ja Michael Falckilta, lähtisivätkö nämä mukaan perustamaan yhteistä säätiötä. Mukaan tuli myös yksi yhtiön ensimmäisistä työntekijöistä, Marko Nikula.
”Markolta kysyin asiaa pikkujouluissa. Kaikki sanoivat heti joo”, Kärkkäinen kertoo.
Paperitöissä kului pidempään kuin he olivat kuvitelleet. Nyt säätiö on kuitenkin rekisterissä ja etsii toimitusjohtajaa, joka on saamassa vapaat kädet konkreettisen toiminnan rakentamiseen.
Kukin heistä on tehnyt hyväntekeväisyyteen lahjoituksia aiemminkin. Säätiö on tarkoitukseen kuitenkin tehokkaampi, yhdistää heidän varansa ja jatkaa toimintaansa heidän jälkeensäkin.
Relexin perustajiin kuuluva Johanna Småros sanoo, ettei hänellä ole ollut ikinä tavoitetta haalia omaisuutta. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Yhteensä säätiölle lahjoitettu varallisuus on runsaat sata miljoonaa euroa. Siitä 10 miljoonaa euroa on perustajien peruspääomaksi lahjoittamaa käteistä ja 95,6 miljoonaa euroa Relexin osakkeita. Säätiön nimi on Relex – säätiö parempaan tulevaisuuteen.
Säätiön painopisteenä ovat erityisesti ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen hidastaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen.
”Ympäristöasiat ovat selkeä painopiste, sillä siinä on tilanne päällä”, Småros sanoo.
Relexin tuote on suunnitteluohjelmisto, jolla kaupat optimoivat ja automatisoivat esimerkiksi toimituksia, myymälöiden täydennystä ja varastointia.
Vuonna 2005 perustetusta yhtiöstä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Sen liikevaihto oli viime vuonna jo 133 miljoonaa euroa. Rahoituskierroksella yhtiön arvoksi määriteltiin viisi miljardia euroa.
Lue lisää: Johanna Småros ajaa vanhalla farmaripassatilla, ei tykkää omistaa asioita ja ärsyyntyy ”menestyjätarinoista”. HS Visio tapasi Suomen kuumimman kasvuyrityksen perustajan.
Relexin perustajat eivät ole tietenkään ensimmäiset uuden polven säätiöiden perustajat.
Tunnetuin esikuva on Supercellin perustajien Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan luoma Me-säätiö. Se syntyi vuonna 2015, kun Paananen ja Kodisoja päättivät panna yhteensä 200 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen.
Visiona on, että vuonna 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.
Me-säätiö inspiroi myös Relexin perustajia.
”Kysyimme sieltä myös neuvoja, miten tämä kannattaisi tehdä”, Kärkkäinen kertoo.
Pelkästään tänä vuonna on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) mukaan rekisteröity 25 uutta säätiötä. Edellisenä vuonna uusia säätiöitä oli 21.
Tyypillisemmin säätiöt ovat kuitenkin jo pitkän uran tehneen perheyrittäjän perustamia, kuten autojen varaosakaupan perheyhtiön Broman Groupin perustajan, kauppaneuvos Väinö Bromanin tuore säätiö. Tai ne ovat testamenttivaroja hallinnoivia muistosäätiöitä.
Eräs tuore esimerkki yrityskauppavarojen lahjoittamisesta säätiölle on lääkäriasema Pulssin perustajan Sakari Alhopuron säätiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2020 tammikuussa. Säätiön varallisuus on tällä hetkellä 42 miljoonaa euroa, ja se edistää muun muassa lääketieteen ja ympäristön tutkimusta ja luonnonsuojelua.
Jane ja Aatos Erkon säätiö nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa suurimmaksi tukijaksi lähes 55 miljoonalla eurolla. Kuvassa vuodelta 1997 kansainvälisen olympiakomitean silloinen puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch (toinen oikealta) tapasi Sanoma Osakeyhtiön puheenjohtaja Aatos Erkon (keskellä), rouva Jane Erkon (toinen vasemmalta), Helsingin Sanomain uutispäätoimittaja Reetta Meriläisen (vasemmalla) sekä Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkan (oikealla). Kuva: Christian Westerback / HS
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu ei ole vielä havainnut erityistä aaltoa tuoreiden startup-menestyjien säätiöistä.
”Jos on vaurastunut vasta äskettäin, on poikkeuksellista haluta tehdä heti se ratkaisu”, Suvikumpu sanoo.
Kymmenen vuotta on säätiöiden ajanlaskussa lyhyt aika, ja yyhteiskunnalliset muutokset näkyvät säätiöiden rahan jakamisen painopisteissä hitaasti. Moni vanhakin säätiö tukee nyt kuitenkin entistä enemmän ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvää tutkimusta ja toimintaa.
”Työssä lasten ja nuorten hyväksi on myös ollut huikea nousu. Sinne on tullut paljon lisää säätiörahaa”, Suvikumpu kertoo.
Viime vuosina on hänen mukaansa korostunut myös halu tukea nuoria urheilijoita uusien säätiöiden kautta. Ja tällaisia säätiöitä on syntynyt suhteellisen pienelläkin rahalla.
”Siellä ei ole takana miljardöörejä. Pienikin vaurastuminen voi saada aikaan halun antaa jotain takaisin tälle yhteiskunnalle itselleen tärkeällä alueella”, Suvikumpu sanoo.
Säätiön perustamisen järkevä alaraja on hänen mukaansa noin kolme miljoonaa euroa. Sillä rahalla saisi jo esimerkiksi lahjoitusprofessuurin yliopistoon.
Talousvaikuttaja Fritz Arthur Jusélius perusti Sigrid Juséliuksen säätiön keuhkotuberkuloosiin menehtyneen tyttärensä Sigridin muistolle vuonna 1927. Kuva: Sigrid Juséliuksen säätiö
Vuoden 2010 elokuussa 40 Yhdysvaltojen varakkaimpiin kuulunutta henkilöä sitoutui lahjoittamaan pääosan varallisuudestaan maailman isoimpien ongelmien ratkaisemiseen. Giving Pledge -aloitteen takana olivat erityisesti suursijoittaja Warren Buffett sekä Microsoftin perustaja Bill Gates puolisonsa Melinda Gatesin kanssa.
Gatesien säätiö on noussut yhdeksi tienraivaajaksi teknologia-alan miljardöörien hyväntekeväisyydessä, ja sen toimintaa myös Relexin perustajat kertovat seuranneensa.
Nyt marraskuussa myös maailman neljänneksi rikkain ihminen, Amazonin perustaja Jeff Bezos, kertoi aikovansa lahjoittaa suuren osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen vielä elinaikanaan. Annettavaa noin 124 miljardin dollarin omaisuudessa riittääkin.
”Ne rahamäärät, mitä heillä on, ovat aivan jäätäviä. Eihän sellaista summaa pysty järkevästi käyttämään mihinkään. Ja se voi olla myös aikamoinen kirous”, Falck kommentoi.
”Suuri osa asioista, joista välitän, ei maksa juuri mitään. Olen lukenut tutkimuksia siitä, miten rahan antaminen tuottaa enemmän iloa kuin sen käyttäminen. Ja olen kokenut sen myös itse”, Mikko Kärkkäinen sanoo. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Verotuksen ja hyväntekeväisyyden välinen painopiste on Yhdysvalloissa erilainen. Myös lahjoittamisen kulttuuri on vahvempi aina vuonna 1913 perustetusta Rockefeller-säätiöstä lähtien, Falck huomauttaa.
Suomessa kiinnostusta säätiöitä kohtaan voi vähentää se, että täällä lähtökohtaisesti ajatellaan, että asiat hoituvat verovaroin.
”On hyvä, että on lahjoitusvaroja. Mutta kaikki ei voi perustua siihen. Uskon demokraattiseen päätöksentekoon, jossa kansanedustajat päättävät, mihin yhteiskuntana laitamme rahat”, Småros kommentoi.
Uusi säätiö
Uusi säätiö on nimeltään Relex – säätiö parempaan tulevaisuuteen.
Peruspääomaksi perustajat lahjoittivat 10 miljoonaa euroa, joka hajautetaan eri sijoituskohteisiin. Lisäksi perustajat ovat sitoutuneet lahjoittamaan säätiölle Relexin osakkeita.
Jatkossa säätiö omistaa Relexin osakkeista noin kaksi prosenttia. Kun kansainväliset pääomasijoittajat arvioivat rahoituskierroksella koko Relexin arvoksi viisi miljardia euroa, säätiön osakkeiden arvo olisi noin 95,6 miljoonaa euroa.
Relex on nopeaa kansainvälistä kasvua tavoitteleva yhtiö, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on pörssiin listautuminen. Se tarkoittaa, että myös säätiön omistamien osakkeiden arvo voi nousta matkan varrella.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on suurin yksittäinen omistaja Sanomassa, joka julkaisee muun muassa Helsingin Sanomia, ja Jane ja Aatos Erkon säätiön hallituksen puheenjohtaja kuuluu myös Sanoman hallitukseen. Aatos Erkko (1932–2012) oli Sanoman omistajia ja toimi esimerkiksi Helsingin Sanomien päätoimittajana.