Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Nobel-komitea lähettää vahvan viestin palkitsemalla ihmisoikeuksien puolustajat Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Sara Vainio HS, Ilmo Ilkka HS
Nobelin rauhanpalkinnon saavat valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, ukrainalainen Center For Civil Liberties -ihmisoikeusjärjestö ja venäläinen Memorial-ihmisoikeusjärjestö.
”Rauhanpalkinnon voittajat edustavat kansalaisyhteiskuntaa kotimaissaan. He ovat edistäneet vuosikausia oikeutta kritisoida valtaapitäviä ja suojella kansalaisten perusoikeuksia”, komitea kertoi perusteluissaan.
”He ovat tehneet merkittäviä ponnisteluja sotarikosten, ihmisoikeusrikkomusten ja vallan väärinkäytön seuraamiseksi ja kirjaamiseksi. Yhdessä he osoittavat kansalaisyhteiskunnan merkityksen rauhalle ja demokratialle.”
Nobelin rauhanpalkinnon sai muun muassa valkovenäläinen Ales Bjaljatski. Kuva: Anders Wiklund / Reuters
Bjaljatski sai jo vuonna 2014 ihmisoikeuspalkinnon, kun kansainvälinen Civil Rights Defenders -järjestö myönsi hänelle palkinnon. Hänet on tuomittu veronkierrosta, joskin ihmisoikeusaktivistit pitävät tuomiota poliittisena ja Bjaljatskia mielipidevankina.
Valkovenäläinen oppositiopoliitikko ja Svjatlana Tsihanouskajan neuvonantaja Franak Vjatšorka kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan palkinnon olevan tunnustus kaikille Valko-Venäjän poliittisille vangeille, jotka vastustavat Aljaksandr Lukašenkan ”diktatuuria”.
Vjatšorka kertoo, että Bjaljatski kärsii tuomiotaan epäinhimillisissä olosuhteissa ja toivoo rauhanpalkinnon auttavan Bjaljatskin vapauttamisessa.
Tsihanouskaja puolestaan onnitteli Bjaljatskia Twitterissä.
”Palkinto on tärkeä tunnustus kaikille valkovenäläisille, jotka taistelevat vapauden ja demokratian puolesta. Kaikkia poliittiset vangit täytyy vapauttaa ilman viivyttelyä.”
”Olen iloinen komitean päätöksestä”, kommentoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau HS:lle.
Nizhnikau on erikoistunut EU:n itäiseen naapurustoon. Hänestä Nobel-komitea lähettää vahvan viestin palkitsemalla yhteisesti ihmisoikeuksien puolustajat Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
”Tämä on aika hyvä liike komitealta. Palkinto on osoitettu ihmisoikeuksille, ja niille, jotka ovat uhranneet elämänsä sorron vastustamiseen.”
Ales Bjaljatski, joka on vastustanut Valko-Venäjän itsevaltaista hallintoa pitkään, ja istuu nyt vankilassa. Hän on kotimaassaan laajasti arvostettu aktivisti.
”Bjaljatski on kärsinyt henkilökohtaisesti paljon. Verosyytös on vain tekosyy pitää hänet vankilassa.”
Bjaljatski johtaa ihmisoikeusjärjestö Viasnaa. Hän sai henkilökohtaisen palkinnon luultavasti siksi, että Valko-Venäjän viranomaiset ovat hajottaneet järjestön ja tehneet sille työskentelemisestä laitonta.
“Se vain alleviivaa, että järjestön työntekijät ovat sankareita. Kymmenen heistä istuu vankilassa.”
Nizhnikaun mielestä Bjaljatski on parempi valinta kuin oppositiohahmo Tsihanouskaja tai Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joita veikattiin etukäteen voittajiksi.
”Poliitikkoja ei kannata palkita, koska sota on yhä meneillään. He saattavat edistää rauhaa, mutta lopputulemaa ei vielä tiedetä”, Nizhnikau sanoo.
”Tsihanouskaja on ristiriitainen hahmo myös opposition sisällä, ja hän reagoi Ukrainan sotaan hitaasti. Hän ei ole ansainnut palkintoa toiminnallaan.”
Nobel-komitea sai aikanaan paljon kritiikkiä Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman palkitsemisesta kesken presidenttikauden.
Nizhnikaun mielestä maailman tilanne on rauhanaatteen kannalta juuri nyt vaikea, ja silloin on tärkeää nostaa esiin yhteisiä arvoja.
”Olemme nähneet uusien ongelmien syntyvän, enemmän kuin ratkaisuja vanhoihin. Olemme huonommassa paikassa kuin ennen. Ihmisoikeuksia pitää puolustaa.”
Palkinnon niin ikään saanut Center For Civil Liberties on vuonna 2007 perustettu järjestö, joka on muun muassa dokumentoinut Krimin niemimaalla tapahtuvaa poliittista vainoa ja kansainvälisiä rikoksia Donbasin alueella.
Memorial-järjestö perustettiin vuonna 1989 ja se määrättiin kuluvana vuonna lakkautettavaksi. Järjestö on tutkinut muun muassa Neuvostoliiton aikaisia julmuuksia sekä pyrkinyt suojelemaan ihmisoikeuksia erityisesti konfliktialueilla Memorial Human Rights Centren kautta.
Memorialin Karjalan-osaston johtaja Juri Dmitrijev tuomittiin viime vuoden joulukuussa vuosien vankeusrangaistukseen. Hänet tuomittiin kiistanalaisesti heinäkuussa 2020 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Memorial pitää häntä poliittisena vankina, jonka syytteet johtuvat hänen työstään historioitsijana.
Lue lisää: Historioitsijan ja Karjalan joukkohautojen löytäjän Juri Dmitrijevin vankeustuomiota pidennettiin jälleen – nyt 13 vuodesta 15:een vuoteen
Palkinnon antaminen nimenomaan näitä kolmea maata edustaville tahoille kertoo Reutersin mukaan siitä, että komitea tuomitsee Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Lukašenkan hallinnot. Täten kyseessä on yksi historian politisoituneimmista palkinnoista.
”Me annamme palkinnon aina jollekin ja jonkin [asian] puolesta, emme ketään vastaan”, komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen sanoi, korostaen ettei kyseessä ole Putinin vastainen palkinto.
Tästä huolimatta esimerkiksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin johtaja Dan Smith näki Reutersin mukaan, että komitea lähettää selkeän viestin. Hänen mukaansa komitea korostaa, että poliittiset vapaudet, ihmisoikeudet ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta ovat osa rauhaa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen twiittasi, että komitea on tunnustanut ”autokratiaa vastaan toimivien naisten ja miesten rohkeuden” jakaessaan palkinnot.
Palkinnon saaja julistettiin Norjan pääkaupungissa Oslossa noin kello 12 Suomen aikaa.
Kulunut vuosi on ollut sotaisa, ja se näkyi myös spekulaatioissa rauhanpalkinnon saajasta.
Voittajaksi veikattiin aiemmin nimiä, jotka liittyvät Ukrainan sotaan. Asiantuntijat ja vedonlyöjät tuntuivat olevan sitä mieltä, että Nobel-komitealla on tänä vuonna mahdollisuus tuomita Venäjän hyökkäyssota jakamallaan palkinnolla.
Esimerkiksi venäläistä oppositiojohtajaa, Vladimir Putinin hallinnon voimakasta vastustajaa Aleksei Navalnyiä on ennenkin povattu Nobelin rauhanpalkinnon voittajaksi.
HS esitteli ennakkojutussa nimiä, joita spekulaatioissa on nostettu esille.
Lue lisää: Kuka voittaa Nobelin rauhanpalkinnon sodan vuonna 2022?
Komitea on kuitenkin usein yllättänyt valinnoillaan.
Viime vuonna palkinnon sai kaksi toimittajaa, filippiiniläinen Maria Ressa ja venäläinen Dmitri Muratov.
Komitean mukaan palkinnonsaajat ”ovat suojelleet ilmaisunvapautta, mikä on ennakkoehto demokratialle ja pysyvälle rauhalle”.
Palkinnon voi saada myös järjestö, kuten vuonna 2020, kun se jaettiin Maailman ruokaohjelmalle.
Lue lisää: Toimittajat Maria Ressa ja Dmitri Muratov saivat Nobelin rauhanpalkintonsa