Pientaloissa moni asia vaikuttaa siihen, kuinka suuri hyöty ilmalämpöpumpusta on. Joihinkin omistaja voi vaikuttaa helposti, joihinkin ei.
Ilmalämpöpumput voivat säästää sähköä ja rahaa, mutta säästön suuruus riippuu monesta asiasta. Tony Fehrmann ja kollega Saulus Rautakoski valmistautuvat nostamaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön paikoilleen. Kuva: Jussi Helttunen
Perttu Pitkänen
Ilmalämpöpumppuja suositellaan keinona säästää energiaa varsinkin sähkölämmitteisissä omakotitaloissa. Sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa Elvarissa seurattiin 250 pientalokohteen sähkönkulutusta, ja saatiin ilmalämpöpumpun tuomaksi sähkön keskimääräiseksi säästöksi reilut 3 000 kWh:a vuodessa.
Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntijan Teemu Kettusen mukaan energiansäästöpotentiaali yhdellä ilmalämpöpumpulla sähköpatteritalossa on noin 35–40 prosenttia. Säästöä siis tulee sitä enemmän, mitä suuremmat ovat alkuperäiset lämmityksen kulut.
– VTT:n laatiman mallinnuksen mukaan kaksikerroksisessa sähköpatterilämmityksellä varustetussa rakennuksessa kahdella ilmalämpöpumpulla voidaan pystyä kattamaan tästä lämmitystarpeesta jopa 90 prosenttia, Kettunen sanoo.
Lue lisää: Näillä valinnoilla jopa tonnin säästöt vuodessa – sauna on saanut kovan kilpailijan kodin sähkösyöppönä
Hänen mukaansa on myös tärkeää valita taloon sopivan tehoinen laite. Tehomitoituksessa ja sijoittelussa voi pyytää neuvoa laitteen myyjältä. Myös Energiaviraston rahoittamaan energianeuvontaan voi olla yhteydessä.
Ilmalämpöpumpun vaikutus riippuu kuitenkin myös paljon muustakin kuin itse laitteen ominaisuuksista. Sen vaikutus riippuu esimerkiksi talon huonejärjestyksestä ja rakenteista.
– Pääsääntönä on, että lämpö leviää paremmin avarapohjaisessa asunnossa kuin paljon pieniä huoneita sisältävässä. Ilmalämpöpumppu kannattaa sijoittaa paikkaan, josta sen tuottama lämpö pääsee leviämään mahdollisimman laajalle asuntoon, Kettunen sanoo.
– Lisäksi talon ominaislämmönkulutus vaikuttaa asiaan eli se onko kyseessä energiatehokas uudistalo vai vanhempi vähemmän energiatehokas kohde.
Vanhankin talon energiatehokkuutta voi parantaa muun muassa tiivistämällä tai uusimalla ikkunoita, ovia ja katon yläpohjaa.
Lue lisää: Sähkölämmityksen vaihto toiseen on kallis remontti – näillä pienillä kikoilla voi jo saada aikaan säästöjä
Oheiseen taulukkoon on laskettu muutama esimerkki ilmalämpöpumpun vaikutuksesta eri tyyppisten talojen vuosittaisiin lämmityskustannuksiin. Tiedot perustuvat sähköyhtiöiden hallussa olleisiin todellisiin kulutustietoihin, joten niiden pitäisi kuvata ihan hyvin todellisuutta.
Taulukon laskelmissa käytetyt hintatiedot perustuvat Ener giateollisuuden keräämiin sähkön hintatietoihin heinäkuun alusta (pdf) , sekä keskimääräiseen arvioon siirtohinnoista. Käytännössä sähkön hinnat vaihtelevat paljon alueellisesti sekä sähköyhtiön ja -sopimustyypin mukaan.
Suuntaa antavien laskelmien perusteella ilmalämpöpumpulla voi saavuttaa noin 800–1 000 euron säästöt. Jos ilmalämpöpumpun hinta asennuksineen on nykyään noin 2 000–3 000 euroa, niin sijoitus maksaa säästöinä itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa.
Esimerkkilaskelmien perusteella eri talotyyppien välillä on ilmalämpöpumpun tuomissa kustannussäästöissä suurimmillaan siis noin parin sadan euron ero. Jos sähkön hinta nousee, kasvavat myös erot.
Huomiota kiinnittää esimerkiksi se, että 70-luvun sähkölämmitteinen pientalo kuluttaa tietojen perusteella lämmitykseen yleensä enemmän sähköä kuin vastaavan kokoinen 50-luvun talo.
– Olettaisin että tässä pääsyynä on koneellisen poistoilmanvaihdon yleistyminen ja ikkunakoon kasvu 50-lukuisiin pientaloihin verrattuna, Kettunen arvioi.
Koneellinen poistoilmanvaihto parantaa ilmanlaatua painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna, sillä se kasvattaa ilmanvaihtomäärää. Samalla se kuluttaa paljon lämmitysenergiaa, jos siinä ei ole poistoilman lämmön talteenottoa.
– Lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto alkoi yleistymään pientaloissa vasta 80-luvun loppupuolella, Kettunen kertoo.
Uudemmat 90-luvun ja 2000-luvun talot kuluttavat lämmitykseen vanhempia taloja vähemmän sähköä. 2000-luvun alussa on sähkönsäästössä kuitenkin menty hieman takapakkia, sillä ainakin sähköyhtiöiden tietojen perusteella laadituissa esimerkeissä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talot kuluttavat pääsääntöisesti enemmän sähköä lämmitykseen kuin 90-luvun pientalot.
Mahdollisesti syynä ovat muotiin tulleet kahden kerroksen korkuiset olohuoneet.
– Huonekorkeuden ohella suuremmat ikkunat lienevät ainakin osasyynä kulutustason kasvuun 1990 ja 2000 -luvun kohteita verrattaessa, Kettunen sanoo.
Kettusen mukaan uudemmat 2010-luvulla rakennetut omakotitalot kuluttavat pääsääntöisesti vähemmän lämmitysenergiaa kuin samankokoiset 1990-luvun talot.
Suurista ikkunoista huolimatta 2000-luvun pientalot ovat 70-luvun taloja energiatehokkaampia. Myös ikkunalaseissa on tapahtunut teknistä kehitystä, ja taloon voi valita ikkunalasit, jotka päästävät sisälämpöä ulos paljon aiempia laseja vähemmän. Myös rakennusten teknisiä vaatimuksia on vuosikymmenten kuluessa tiukennettu.
Ilmalämpöpumpulla on helpompaa korvata lämmitystä sähköpattereilla kuin varaavaa lattialämmitystä, sillä patterit reagoivat nopeammin nopeammin sisälämpötilaan.
– Vaikka sisälämpötila saataisiin riittävän korkeaksi ilmalämpöpumpulla, voi lattialämmitys esimerkiksi laattalattialla silti edellyttää sähkölämmittämistä, koska laattalattia on lämmittämättömänä viileän tuntuinen jaloille, Kettunen sanoo.
Sähköpattereiden termostaatit kannattaa hänen mukaansa asettaa tavoittelemaan matalampaa sisälämpötilaa kuin mitä ilmalämpöpumppu tavoittelee. Tällöin lämmityksen hoitaa ensisijaisesti ilmalämpöpumppu, ja sähköpatterit alkavat lämmittää vasta silloin, kun ilmalämpöpumppu ei pysty pitämään sisälämpötilaa riittävän korkeana.
– Ilmalämpöpumpun suodattimet kannattaa puhdistaa riittävän usein, jotta laitteen hyötysuhde pysyy hyvänä, muistuttaa Kettunen.
Motivan verkkosivuilta löytyy myös lisää ohjeita ilmalämpöpumppujen huoltoon.