HJK:n puolustaja Matti Peltola sanoo tehneensä paljon virheitä lyhyellä liigaurallaan, mutta nyt hän pyrkii saamaan lisää suoritusvarmuutta ja tasaisuutta peliesityksiinsä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
HJK:n puolustajalupaus Matti Peltola, 20, on maksanut liigauransa alussa oppirahoja ja menettänyt selän rasitusmurtuman takia ensimmäisen liigakautensa. Kaikista pysäyttävin hetki oli kuitenkin sydänoperaatio tämän kauden alussa.
Ensin menivät korvat lukkoon, ja sitten rupesi silmissä sumenemaan. Näin kuvailee HJK:n liigapelaaja Matti Peltola, 20, pelottavia tuntemuksiaan sydänoireista, jotka ilmaantuivat viime kaudella.
Viime kesänä hän mietti, miksi hän tuntui hengästyvän liian helposti ja syke kohosi korkealle. Hän ajatteli ongelman johtuvan ehkä siitepölykaudesta. Viime kesän eurocup-otteluiden aikaan hän huomasi sykkeen käyvän välillä hyvinkin korkealla pelkästään kevyen juoksun aikana.
”Kyllä siinä vähän pelästyi, kun huomasin sydämen hakkaavan kovaa ihan tavallisia asioita tehdessä. Viimeisellä kerralla, kun niin kävi, sydän hakkasi sillä tavalla parin tunnin ajan. Silloin aika tuntui pitkältä”, Peltola kertoo vaikeuksistaan.
Viimeistään viime talvena hän huomasi, että sykevaihtelu ei ollut normaalia. HJK:n lääkäri Klaus Köhler antoi Peltolalle tarkan sydänsykemittarin.
Koska ongelman ilmaantuminen oli ollut ajoittaista, ei sen jäljille päästy heti.
”Kerran ennen peliä kävi niin, että alkulämmittelyn jälkeen lähdimme kävelemään kenttää kohti ja siinä vaiheessa huomasin, että silmissä rupesi sumenemaan. Pelin jälkeen katsoimme, että syke oli ollut 193 kävelyn aikana. Se oli aika selvä merkki.”
Ongelma selvisi keväällä. Lääkärit sanoivat, että ennen sydänoperaatioon pääsyä Peltola ei saisi hengästyä lainkaan.
”Se aika oli henkisesti rankkaa, kun ei ollut tietoa siitä, milloin pääsen operaatioon. Puhuttiin, että odotusajassa voi mennä pari viikkoa tai pari kolme kuukautta.”
Peltolalla oli ollut kovat odotukset kuluvasta Veikkausliiga-kaudesta, ja hänellä oli kova halu parantaa edellisestä ja ensimmäisestä liigakaudestaan, jolloin hän pelasi 14 ottelua.
Läheiset ja joukkuekaverit saattoivat huomata viime keväänä, että Peltolan iloinen mieli oli kadoksissa. Turhautuneisuus näkyi.
2. toukokuuta hän makasi leikkaussalissa sydänoperaatiossa, hereillä. Sinä päivänä hänellä oli hyvä mieli.
Peltola sanoo, että ehkä hänen läheisensä olivat enemmän huolissaan kuin hän itse. Hänelle leikkaus merkitsi odotusajan päättymistä ja pelien alkamista.
”Itselläni oli enemmänkin helpottunut olo, kun pääsin laskemaan päiviä paluuseen harjoituksiin eikä tarvinnut enää pitää käsijarrua päällä.”
Sydänlääkäri teki katetriablaatio-operaation. Peltolan sydämeen vietiin nivusista katetri kohti sydäntä.
”Tunsin piuhan koko matkan etenemisen kehossani, mutta se ei tuntunut pahalta.”
Sydänlääkäri aiheutti ensin Peltolalle saman rytmihäiriön, josta hän oli usein kärsinyt. Se piti tehdä, jotta lääkäri pystyi havainnoimaan, mikä aiheutti rytmihäiriön.
”Rytmihäiriön aiheuttaminen oli epämukavin hetki operaatiossa.”
Sen jälkeen sydämestä poltettiin alue, joka aiheutti rytmihäiriöitä. Lääkärit sanoivat Peltolalle, että rytmihäiriön uusiutumiseen on hyvin pieni mahdollisuus, joka on vain viiden prosentin luokkaa.
”Lääkäri sanoi, että sydämen puolesta olin valmis urheiluun.”
”
”Pitää olla tyytyväinen.”
Matti Peltola (keskellä) HJK:n harjoituksissa Bolt-areenalla Helsingissä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Sitten piti vielä odottaa, että nivunen parantuisi, jotta hän pääsisi harjoittelemaan kunnolla ja samaan kuntoon kuin aiemmin.
”Olisin ollut varmaan aika tyytyväinen, jos olisin silloin tiennyt, miten kausi menee operaation jälkeen. Sellaisen odotusajan jälkeen olisin ottanut ilolla vastaan melkein minkä tahansa pienenkin roolin.”
Veikkausliigaa ehti kulua yhdeksän kierrosta ennen kuin Peltola pääsi taas Veikkausliigassa kentälle kotiottelussa AC Oulua vastaan. Hän on pelannut tällä kaudella neljässätoista Veikkausliigan ottelussa ja ollut kymmenen kertaa avauskokoonpanossa.
Elokuussa HJK käytti Peltolan pelaajasopimuksessa olleen option ensi kaudesta.
”Pitää olla tyytyväinen. Totta kai seuraava ajatus on, että miten voin saada lisää vastuuta, peliaikaa ja roolia.”
SJK:n Denys Oliinyk (vas.) ja HJK:n Matti Peltola kamppailivat Veikkausliigan ottelussa viime vuoden lokakuussa. Kuva: Antti Yrjönen / Lehtikuva
Peltola teki Veikkausliiga-debyyttinsä kauden 2019 viimeisessä ottelussa. Kaudesta 2020 piti tulla hänen ensimmäinen kokonainen liigakautensa, mutta vuosi meni aika lailla täysin pieleen.
Sinä vuonna Peltola yritti liigajoukkueeseen päästyään olla entistä ammattimaisempi. Hän rupesi syömään liiankin terveellisesti, mikä vaikutti jaksamiseen. Hän nipisti energiansaannista, vaikka samaan aikaan rasitusta oli entistä enemmän.
”Kuvittelin, että se tekee minusta paremman pelaajan. Se meni pahasti pieleen. Sen jälkeen tuli selän rasitusmurtuma, jonka takia en voinut liikkua oikeastaan yhtään.”
Tällä kaudella Peltola halusi keskittyä siihen, että hänen pelaamisensa olisi entistä tasaisemmin hyvällä tasolla pelistä toiseen.
”Pystyn ottamaan paljon oppia Jukka Raitalalta. Joskus voi tulla pelejä, joissa hän ei ole näkyvästi esillä, mutta puolustaessa hän tekee kaiken oikein. Siinä on varmuus läsnä jatkuvasti.”
Toiselta entiseltä maajoukkuepelaajalta, Paulus Arajuurelta hän on kysynyt myös vinkkejä.
”Paukku [Arajuuri] on sanonut, että minun tapauksessani jalat ovat niin vahvat, että massan hankkiminen yläkroppaan olisi haitaksi ketteryydelle ja liikkuvuudelle.”
Peltolan jalkapallouraa ovat määrittäneet intohimo ja tavoitteellisuus.
”
”Fudis on ollut pienestä lähtien iso intohimo.”
Kun Peltola oli jalkapalloharrastuksensa alussa yhdeksänvuotiaana vuonna 2011, Palloliitolla oli sinä vuonna rekisteröityneitä, vuonna 2002 syntyneitä poikia kirjoissaan 6 847. Yksitoista vuotta myöhemmin alle puolen prosentin osuus heistä pelaa Veikkausliigassa.
Tällä kaudella Veikkausliigassa on pelannut 28 suomalaispelaajaa, jotka ovat syntyneet vuonna 2002, eli käytännössä yhden joukkueellisen verran.
On hyvin harvinaista, että samasta nappulajoukkueesta pääsee Veikkausliigan kärkijoukkueeseen HJK:hon kaksi pelaajaa. Peltola alkoi pelata HJK:n Munkkiniemen-kaupunginosajoukkueessa kuusivuotiaana samaan aikaan kuin HJK:n keskikenttäpelaaja Santeri Väänänen, 20.
Kaksikko eteni samaa tahtia HJK:n edustusjoukkueiden polulla aina B-junioreihin asti, ja tiet kohtasivat uudelleen HJK:n liigajoukkueessa.
”HJK Munkkiniemi oli silloin Helsingissä hyvä joukkue. Nyt on vaikea nimetä siitä joukkueesta ketään, joka vielä pelaisi jalkapalloa. Ehkä pitää antaa kiitokset HJK Munkkiniemen-valmentajille, että saivat minut ja Sanden [Väänänen] innostumaan fudiksesta.”
”Väitän, että fudis on minulle isompi asia kuin suurimmalle osalle nuorista. Fudis on ollut pienestä lähtien iso intohimo. Jos on valmis panostamaan paljon harjoitteluun nuorena, silloin on hyvät lähtökohdat edetä uralla.”
Matti Peltola puskutilanteessa HJK:n ja latvialaisen Riga FS:n välisessä Mestareiden liigan karsintaottelussa kesäkuussa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Monet valmentajat ja pelaaja-agentit usein korostavat sitä, miten pelaaja hyötyy urallaan siitä, jos hänellä on jokin erikoisominaisuus. Se jokin erityinen ominaisuus voi olla esimerkiksi nopeus, harhautustaito tai laukaisutaito. Toiset valmentajat korostavat sitä, että pääasia on, että pelaajan niin sanottu peruspelaaminen on korkealla tasolla.
Peltolan mukaan varma peruspelaaminen on tuonut hänet juniorivuosista tähän hetkeen. Monipuolisuutensa ansiosta valmentajat ovat voineet laittaa hänet keskikentällä tai puolustuksessa mihin tahansa rooliin.
”Välillä ehkä vähän ärsyttää, kun minua on kuvailtu peruspelaajaksi tai monitoimipelaajaksi. Tiedostan sen, että päästäkseen Suomesta ulkomaille melkeinpä pitää olla pari asiaa, joilla erottuu muista pelaajista”, hän kuvaa.
”Pyrin edelleen siihen, että pelissäni erottuisivat tietyt asiat. Topparina vahvuuteni on pallollinen pelaaminen, syötöt eteenpäin ja aggressiivisuus kaksinkamppailussa. Kun menen peliin, mietin, että näissä asioissa olen hyvä ja näissä asioissa minun pitää olla tässäkin pelissä hyvä.”
Nuorempana Peltola pelasi muutaman vuoden ajan jääkiekkoa HIFK:ssa. Hän arvelee, että osin sitä perua ovat hänen hyvät kamppailuominaisuutensa jalkapallokentällä. Jääkiekkoharrastus loppui pitkälti äidin vaikutuksesta.
”Jääkiekko oli silloin tosi kivaa. Pelasin hyökkääjänä, ja tein paljon maaleja. Menin sanomaan äidilleni, että halusin lopettaa fudiksen. Äitini sanoi, että jalkapallo ei lopu nyt. Hän sanoi, että voit jatkaa jonkin aikaa molempia lajeja, mutta jalkapallo ei ole ainakaan loppumassa.”
Peltola sanoo, että jääkiekossa hänellä oli hyvä valmentaja, joka kannusti jatkamaan molempia lajeja. Peltolan mukaan hän voi sanoa hyvällä omatunnolla, että kummassakin lajissa hän oli siihen aikaan joukkueensa parhaimpia pelaajia.
”Kysyin välillä kyytejä treeneihin, ja äitini kysyi silloin, kumpiin harjoituksiin olin menossa. Jääkiekkoon en saanut äidiltäni kyytejä. Nykyään äitini kieltää sanoneensa mitään tuollaista. Voin ehkä tavallaan ymmärtää hänen ajatuksensa, kun minulle oli ehtinyt tulla jääkiekossa pari aivotärähdystä.”
Peltola kertoo huomanneensa myöhemmin, että jääkiekon ensimmäisissä maajoukkuevalinnoissa ei ollut hänen vanhasta joukkueestaan ketään.
”Iso juttu urheilu-urallani on ollut se, että vanhemmat ovat pienestä pitäen tukeneet minua. He tajusivat aikaisessa vaiheessa, että urheilu on minulle tärkeä juttu. Äitini on opettaja, ja hän on halunnut, että myös koulunkäyntini sujuu hyvin.”
Peltolan ensimmäinen kosketus jalkapalloon tuli jalkapallokoulussa Belgiassa, jossa perhe oli hänen isänsä työn takia muutaman vuoden. Kun perhe muutti takaisin Suomeen, Peltola pelasi aluksi Keimolan Kaiussa Vantaalla. Sitten perhe muutti Helsinkiin, Ranskalaisen koulun takia. Peltola puhuu ranskaa sujuvasti, ja ylioppilaskirjoituksissa hän sai siitä laudatur-arvosanan.
”Olen ajatellut, että olisi hienoa pelata jonain päivänä Belgiassa tai Ranskassa.”
Toistaiseksi hänellä ei ole ollut kiire siirtyä ulkomaille.
”Minulla on ollut parin vuoden ajan sellainen ajatus, että haluan lyödä läpi kunnolla Suomessa. Siinä vaiheessa tiedän, että seuraava askel on luontainen. Minusta oli tosi siisti juttu, että Kassu [Casper Terho] pääsee siirtymään kauden jälkeen Belgiaan [Royale Union Saint-Gilloiseen].”
”Olen tosi iloinen hänen puolestaan, mutta samalla tuli sellainen tunne, että minäkin haluan jonain päivänä lähteä.”
Kuulostaa siltä, että Matti Peltola pelaa vielä ensi kaudella Veikkausliigassa.
”Kyllä se tällä hetkellä näyttää siltä.”
HJK kohtaa Eurooppa-liigassa torstaina kotikentällään Ludogoretsin kello 19.45. Viaplay näyttää ottelun.
Matti Peltola
HJK:n puolustaja.
Syntynyt heinäkuussa 2002.
Aiemmat seurat: Keimolan Kaiku, HJK Klubi-04.
Pelannut Veikkausliigassa 30 ottelua ja HJK:n eurocup-otteluissa 17 ottelussa.
Voittanut Veikkausliigan mestaruuden kahdesti HJK:ssa.
Pelannut alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa neljä ottelua.
Lue lisää: Tero Mäntylä koki Ludogoretsissa kulttuurisokin ja päätyi parantajan hoitopöydälle
Lue lisää: Kello oli 2.26 talviyönä, kun Ilmari Niskasen vanhemmat saivat elämänsä järkyttävimmän puhelun: "Näin lapseni makaavan teho-osastolla letkuissa ja piuhoissa ja pää käärittynä"
Lue lisää: Glen Kamara on hyvin varautunut ihminen, mutta kertoo nyt, mistä on unelmoinut koko ikänsä, koska ei se ole suuri salaisuus
Lue lisää: Huuhkajien Miro Tenhon olemus ja itseluottamus kiteytyvät yhteen poikkeuksellisen vaatimattomaan lauseeseen
Lue lisää: Ria Öling pääsee haastamaan Barcan ja Bayernin huippuja – ”Kiva päästä testaamaan tasoa”
Lue lisää: Rasistisen ääntelyn kuuli kaksi henkilöä – FC Hongan pelaaja pettyi pahasti tapauksen kyseenalaistamiseen
Lue lisää: Rasismin ruma pää puskee esiin HJK:n ja Hongan välisissä otteluissa – Sikailu voisi nyt loppua