Jäsenyys sotilasliitto Natossa tuo Suomelle välittömästi turvallisuustakuut, joita meillä ei ole koskaan aiemmin ollut. Myös uusiin velvoitteisiin pitää alkaa heti varautua.
Nato-jäsenyyden varmistuminen lähiviikkojen aikana muuttaa Suomen kansainvälistä asemaa ja mahdollisesti myös maamme henkistä ilmapiiriä. Suomesta tulee Naton uuden pitkän itärajan reunavaltio, jolla on uusia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Hahmotimme asiantuntijoiden kanssa, millaisten kysymysten parissa Nato-Suomi painiskelee viikon, kuukauden ja puolen vuoden kuluttua jäsenyyden toteutumisesta.
Viikko jäsenyyden varmistumisesta
– Olemme päässeet Naton peruskirjan viidennen artiklan piiriin eli meillä on täydet turvatakuut ulkoisten hyökkäysten varalta. Se on ylipäätään suurin muutos, jonka jäsenyys tuo tullessaan, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela arvioi.
Viides artikla tarkoittaa sitä, että Nato-maat tulevat Suomen tueksi tarvittaessa aseellisesti mitä tahansa vihollisvaltiota tai -ryhmää vastaan.
Nato on käyttänyt viidettä artiklaa vain kerran 74-vuotisen historiansa aikana. Se tapahtui Yhdysvaltain syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Nato oli silloin valmis vastaamaan koko voimallaan, mikäli terrori-iskut olisivat saaneet jatkoa. Yhdysvallat sai kootuksi nopeasti laajan liittouman tuekseen, kun se aloitti ilmaiskut Afganistaniin.
Muissa tapauksissa pelkkä viidennen artiklan vilauttaminen on riittänyt, sillä sen ennaltaehkäisevä pelote on niin suuri.
Suomalaisilla ei ole koskaan aiemmin ollut lähellekään näin järeitä turvatakeita. Niiden saaminen voi vaikuttaa nopeasti ilmapiiriin – tai sitten ei.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä muistuttaa, että liittymisen jälkeisiä viikkoja Suomessa leimaavat hallitusneuvottelut.
– Perussuomalaisten Nato-linjasta ei voi sanoa varmasti mitään, koska he eivät ole julkistaneet vaaliohjelmaa. Yleisesti voi sanoa, että mitä oikeistolaisempi seuraava hallitus on, sitä transatlanttisemmin se ajattelee, kun taas SDP:n johtaman hallituksen arvomaailma painottaa enemmän eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä, Särkkä sanoo.
Kuukausi jäsenyyden varmistumisesta
Uuden hallituksen suuntautumisella on vaikutusta esimerkiksi Naton jäsenmailleen asettamien suorituskykytavoitteiden toteuttamisessa. Niitä mietitään täyttä päätä siinä vaiheessa, kun Suomen jäsenyydestä on kulunut kuukausi.
Natolla on kolme komentokeskusta, joiden alaisuudessa jäsenmaiden asevoimat toimivat. Ne sijaitsevat Yhdysvaltain Norfolkissa, Hollannin Brunssumissa ja Italian Napolissa.
Suomi liittyy joko Brunssumin alaisuuteen Saksan, Puolan ja Baltian maiden joukkoon tai Norfolkin alaisuuteen, jossa sillä olisi kumppaneina Yhdysvallat, Britannia, Tanska ja Norja.
Suomi päättää itse, kumpaan ketjuun liittyy.
Sillä, kuulevatko suomalaiset jatkossa käskyjä Brunssumista vai Norfolkista on merkitystä esimerkiksi tulevaisuuden puolustusinvestoinneille: Brunssum on maavoima- ja Itämeri-painotteinen, kun taas Norfolk ilma- ja merivoimapainotteinen komentorakenne.
Norfolk-ketjun merkitys korostuu lähivuosina arktisten alueiden ja Pohjois-Euroopan ilmatilan puolustamisessa, Brunssum-ketju taas Naton itäisten reuna-alueiden puolustamisessa.
Täysipainoinen komiteatyö on käynnistynyt. Suomalaiset ovat olleet Naton suunnittelukomiteoissa tarkkailijoina kesästä 2022 lähtien, mutta nyt he myös pääsevät osallistumaan päätöksentekoon.
Jäsenenä Suomi pääsee myös Naton ydinasekomiteaan. Tämä herättelee keskustelua suhteestamme ydinaseisiin tulevaisuudessa.
Nykyinen laki ydinräjähteistä kieltää ydinaseet Suomen maaperällä. Suomen on myös jo alettava miettiä kantaansa ulkomaisiin joukkoihin ja Naton tukikohtiin, halutaanko niitä Suomeen vai ei.
Virkamiehet ja toimittajat odottavat kuumeisesti heinäkuussa pidettävän Vilnan huippukokouksen asialistaa.
Nato-jäsenyys tuntuu jo konkreettisesti siinä, että ensimmäinen jäsenmaksuerä on erääntymässä. Suomi pulittaa jäsenyydestään Naton kassaan vajaat 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Se on pelkkä jäsenmaksu. Suomen puolustusmenot (siirryt toiseen palveluun) ovat tänä vuonna reilut kuusi miljardia euroa.
Näin Suomi täyttää Naton kriteerit siitä, että puolustusbudjetin tulisi olla suuruudeltaan vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Pääsihteeri Jens Stoltenberg on vaatinut tuon rajan nostamista.
Puoli vuotta jäsenyyden varmistumisesta
Puolen vuoden päästä Suomi määrittelee strategiaa, millainen Naton jäsenvaltio se aikoo olla.
Natossa on jäseniä moneen junaan, Norjan tapaisia aktiivisia yhteisön kehittäjiä, Ranskan ja Turkin kaltaisia omaa tietään kulkevia liittolaisia, perässäraahattavia sekä liittoumasta täysin riippuvaisia maita, kuten Islanti, jolla ei ole omia asevoimia.
– Tässä vaiheessa määritetään kunnianhimon tasoa, mitä Suomi haluaa Natossa saavuttaa. Resurssihaasteet konkretisoituvat, kun mietitään, mistä löydetään ihmisiä kaikkiin uusiin tehtäviin, Kuusela sanoo.
Puolustusministeriöön ja Suomen edustustoihin ulkomailla tarvitaan lisää työntekijöitä.
Puolustusalan ja -teollisuuden osaajista kilpaillaan, sillä suomalaisia houkuttavat myös Naton tarjoamat siviilivirat ja muut kansainväliset tehtävät.
Uusi hallitus joutuu miettimään, mistä pysyvästi korkeammilta näyttävät puolustusmenot saadaan kokoon. Keneltä joudutaan leikkaamaan.
Kansan enemmistö on edelleen jäsenyyden kannalla, mutta myös Nato-kriittisiä ääniä on alkanut kuulua.