Viime vuosi jää metroliikenteen osalta historiaan ennätyksellisen suuren ajamattomien lähtöjen määrän vuoksi. Kaikkiaan vuonna 2022 peruttiin 2 433 vuoroa.
Metronovilla on ollut ruuhkaa viime vuoden aikana ajamattomien lähtöjen vuoksi. Suurin syy tilanteeseen on ollut kuljettajapula. Kuva: Sami Kero / HS
Marja Salomaa HS
Perjantaina marraskuun 18. päivänä matkustajat värjöttelivät metroasemilla odottamassa junaa, johon mahtua. Koko päivän aikana metroliikenteestä jäi ajamatta 100 vuoroa kuljettajapulan vuoksi.
Se oli viime vuoden ennätys.
Yksi yksittäinen sekaannuspäivä metroliikenteessä on sinänsä ihan normaalia. Sellainen osuu yleensä jokaiseen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2017 länsimetron koeajot sekoittivat liikennettä avajaisten alla. Vuonna 2019 taas sattui päärautatieasemalla vesivuoto, jonka vuoksi elokuun 23. päivänä peruuntui 170 vuoroa.
Mutta viime vuosi jää metroliikenteen historiaan toistuvien peruttujen vuorojen vuoksi. Kaikkiaan peruttiin 2 433 vuoroa, mikä vastaa noin prosenttia kaikista vuoroista. Lähtöjä oli vuoden aikana yhteensä runsaat 244 000.
Teknisiä vikojakin ilmeni niin junissa kuin ohjausjärjestelmässä, mutta ehdottomasti suurin syy ajamattomiin lähtöihin oli läpi vuoden jatkunut kuljettajapula.
Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja Juha Hakavuori antaa kuljettajavajeelle kaksi syytä. Alkuvuodesta 2022 toiminnan yhtiöittämisen yhteydessä kuljettajakunnasta poistui kolmisenkymmentä kuljettajaa enemmän kuin normaalin vaihtuvuuden aikana.
Toinen syy on ollut tauko kuljettajakursseissa.
Koronarajoituksen aikana ei ollut tarvetta järjestää kursseja, koska matkustajamäärät romahtivat joukkoliikenteessä. Sitten alettiin palata normaaliin epidemian jäljiltä. Loppukeväästä 2022 kuljettajatilanne heikkeni.
Ensimmäinen metron kuljettajakurssi käynnistyi toukokuussa, ja loppuvuonna järjestettiin kaksi kurssia lisää.
Maanantaina viimeisimmältä kurssilta valmistuneet 11 kuljettajaa aloittivat työskentelyn metron ohjaamossa.
”Seuraava kahdeksan viikon metrokuljettajien kurssi alkaa helmikuussa. Sitä seuraava kurssi käynnistyy huhtikuussa, ja meillä on valmiutta järjestää lisää kursseja syksyllä”, sanoo Hakavuori.
Metrokuljettajien kurssille pyrki 150 hakijaa. Ammatti siis kiinnostaa monia. Tämä on matkustajan kannalta lohdullinen tieto, koska Kaupunkiliikenteen tarkoituksena on kouluttaa puskuria tulevaisuutta varten.
Kurssien kokoa rajoittaa se, ettei koulutusajoa voi tehdä kuin öisin liikennetauon aikana. Vuoden lopulla Kaupunkiliikenne hankki ajo-opetusta varten simulaattorin, joka helpottaa opetusta jatkossa.
Vaikka uudet kuljettajat ovat vasta nyt päässeet metron ohjaamoon, tammikuussa metroliikennettä pystyttiin ajamaan liki tavoitemäärä eli 99,8 prosenttia lähdöistä toteutui. Tavoite on 99,85 prosenttia.
Ero tammikuun ja joulukuun välillä onkin selvä. Sitä selittää Hakavuoren mukaan osittain sekin, että sairauspoissaoloja on ollut tammikuussa vähemmän.
Tammikuussa on yhtenä päivänä jäänyt ajamatta yhdeksän lähtöä.