Politiikka|Julkinen talous
VM:n mukaan muun muassa alennetut arvonlisäkannat pitää nostaa kokonaan tai osittain 24 prosenttiin. Tämä nostaisi muun muassa ruuan, ravintoloiden, lääkkeiden ja kulttuurimenojen hintoja.
Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina puheenvuoron, joilla on tapana määritellä poliitikkojen säästötoimia. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Teemu Luukka HS
Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Tähän ei riitä vain talouskasvun vauhdittaminen, vaan tarvitaan menosäästöjä ja myös veronkiristyksiä.
”Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa”, valtiovarainministeriön (VM) torstaina julkaisemassa virkamiespuheenvuorossa varoitetaan.
Valtiovarainministeriö on julkaissut vastaavia puheenvuoroja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Niillä on ollut usein merkittävä vaikutus, kun poliitikot ovat tehneet säästölistauksia.
MInisteriön mukaan tulevalla vaalikaudella julkista taloutta pitää vahvistaa kuudella miljardilla eurolla ja seuraavalla kolmella miljardilla eurolla.
Edellisen kerran suuria leikkauksia julkisiin menoihin tehtiin Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella 2015–2019.
Valtiovarainministeriö ehdotti ennen Sipilän hallituksen nimittämistä julkisen talouden sopeuttamista kuudella miljardilla eurolla eli saman verran kuin nyt. Tuolloin tosin VM vaati kuuden miljardin sopeutuksia välittömin toimin, joissa ei otettaisi huomioon niinkään talouskasvua ja työllisyyden paranemista.
Sipilän hallitus leikkasi lopulta julkisia menoja noin neljällä miljardilla eurolla. Sen lisäksi se vahvisti julkista taloutta ainakin 1,5 miljardilla eurolla.
VM:n puheenvuoro ei sisällä varsinaista leikkauslistaa, mutta siinä esitetään erilaisia kohteita.
Ministeriön mukaan muun muassa työttömyysturvaa pitää kiristää, kuntarakennetta muuttaa ja alennetut arvonlisäverokannat joko poistaa tai niitä on nostettava.
Valtiovarainministeriö ehdotti jo aikaisemmin syksyllä, että hallitusten pitää jatkossa sitoutua heti hallituskauden alussa ohjelmaan, jolla julkista taloutta vahvistetaan. Ministeriö vaati Suomelta niukkuuden vuosikymmentä.
Lue lisää: Valtiovarainministeriö ehdottaa poliitikoille menosääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosikymmenen
Ministeriön mukaan uusia menoja pitää ennen kaikkea rahoittaa leikkaamalla jostakin muusta pois.
Ministeriön mukaan mittavia toimia tarvitaan, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon ja velkasuhteen kasvu pysähtymään. Samalla Suomi saisi kurottua lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen.
Kestävyysvajeen kurominen tarkoittaa julkisen talouden vahvistamista niin, ettei julkinen talous velkaannu lisää, kun väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.
Velkasuhteella tarkoitetaan julkisen velan määrään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa se on noussut hälyttävää vauhtia vuodesta 2008 lähtien.
Lue lisää: Puoluejohtajat kommentoivat VM:n vaatimusta talouskurista: kaksi vastausta erottuu
Valtiovarainministeriön mielestä toimet ovat välttämättömiä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee, ministeriö sanoo.
”Julkinen talous on mahdollista saada takaisin kestävälle pohjalle, mutta toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea kunnianhimoisilla uudistuksilla. Vielä nyt on mahdollista pitää huoli siitä, että Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta sekä meille että tuleville sukupolville”, valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen sanoo puheenvuoroa koskevassa tiedotteessa.
Ministeriön viesti on, että jos nyt ei leikata menoja, myöhemmin niitä pitää leikata vielä enemmän.
”Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni”, sanotaan Uudistuva ja kestävä Suomi -nimisessä virkamiespuheenvuorossa.
”Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta. Tulevien vuosien kriisit voivat johtaa tilanteeseen, jossa on pakko tehdä äkillisiä päätöksiä merkittävistä säästöistä. On kuitenkin tiedossa, miten voimme välttää tämän riskin toimimalla ajoissa”, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo ministeriön tiedotteessa.
Ministeriön mukaan velkakierteen katkaiseminen ja ylipäätään julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen mahdollistaa vihreän siirtymän edistämiseksi vaadittavat investoinnit ja tuleviin kriiseihin varautumisen.
Puheenvuorossa ministeriö kertoo, miten parannetaan hyvinvoinnin edellytyksiä, saadaan julkinen talous takaisin kestävälle pohjalle, uudistetaan julkista hallintoa ja palveluita sekä toteutetaan vihreä siirtymä tehokkaasti.
Ministeriön mukaan Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.
Ministeriön mukaan työllisyyttä voidaan vahvistaa muun muassa uudistamalla työttömyysturvaa.
”Päivärahakauden enimmäiskesto voidaan sitoa työssäolon pituuteen ja lisäksi luopua erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista. Työllisyyden parantamisessa tarvitaan lisäksi työvoiman kotimaisen tarjonnan ja maahanmuuton lisäämistä sekä työkyvyn vahvistamista”, VM ehdottaa.
VM kannustaa panostamaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, koska ne auttavat tuottavuuden parantamisessa. Erityisen suuri merkitys on lisäksi sillä, että onnistutaan parantamaan tuottavuutta julkisissa ja julkisesti rahoitetuissa palveluissa.
Ministeriö kohdistaisi verotusta uudelleen, mutta työn verotuksen kiristämiseen se suhtautuu pidättyväisesti. Se etsisi verotulojen lisäyksiä ensisijaisesti muista kohteista.
Ministeriö korottaisi tai luopuisi alennetuista arvonlisäverokannoista. Nykyisin yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia.
Elintarvikkeista, rehuista ja ravintola- ja ateriapalveluista peritään 14 prosentin ja esimerkiksi kirjoista, sanomalehdistä, lääkkeistä sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista kymmenen prosentin arvonlisäveroa.
Ministeriö purkaisi nykyistä yhtenäisiä palveluja tarjoavaa kuntarakennetta.
”Tästä niin sanotusta yhtenäiskuntamallista irtautumista olisi mahdollista edistää vaiheittain kokeilemalla sitä esimerkiksi tehtäväkohtaisesti tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien tehtävien lisäämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti”, puheenvuorossa lukee.
Myös julkista hallintoa pitää uudistaa. Ministeriön mukaan toimintaa voidaan tehostaa muun muassa kehittämällä palveluita ja rakenteita, toimitilojen käyttöä, julkisia hankintoja ja automaatiota. Tehokkaasti toimiva julkinen hallinto vaatii investointeja digitalisaatioon.
Julkisia palveluja ministeriö muuttaisi muun muassa kokoamalla viranomaisia yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Ministeriön mielestä pitää vakavasti harkita, että valtion aluehallinnon virastoja yhdistettäisiin.
Ilman uusia julkista taloutta vahvistavia päätöksiä julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi noin 85 prosenttia vuonna 2031 eli vajaat 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ministeriön ehdottoman ohjelman toteutuessa.
Suuremmaksi kasvanut velka lisäisi vuotuisia velanhoitokustannuksia lähes miljardilla eurolla. Velkasuhde ylittäisi sadan prosentin tason ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
Lue lisää: Myös verotusta tulisi kiristää talouden tasapainottamiseksi, sanovat taloustieteilijät