Ruotsin rannikkovartiosto tarkkailee aluetta jatkuvasti. Toistaiseksi ei ole tietoa, onko Nord Stream 2 -putken vuotokohta laajentunut sen vuoksi, että Venäjä olisi alkanut päästää putkeen lisää kaasua.
Norjan kodinturvajoukkoja valvontatehtävissä Karstin kaasunkäsittelylaitoksella Rogalandin piirikunnassa 3. lokakuuta. Kuva: Carina Johansen / AFP
Saara Aholainen HS
Maanantaiaamuna Ruotsin rannikkovartiosto ilmoitti, että yksi Nord Stream -kaasuputkien vuotokohdista oli laajentunut. Kyseessä on Nord Stream 2 -putkessa oleva vuoto, joka on Ruotsin talousvyöhykkeellä olevista vuotokohdista pienempi.
Iltakuudelta maanantaina vuoto oli halkaisijaltaan 15–20 metriä.
Lue lisää: Syyttäjä eristi Nord Stream -vuotoalueen Ruotsissa, yksi vuodoista laajentunut
Ruotsin rannikkovartioston tiedottaja Matias Lindholm kertoo HS:lle, että rannikkovartiosto tarkkailee aluetta ympäri vuorokauden. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, onko Nord Stream 2 -putken vuotokohta laajentunut sen vuoksi, että Venäjä olisi alkanut päästää putkeen lisää kaasua.
”Meidän tietojemme mukaan putki on suljettu, mutta koska meillä on vastuu ympäristötoimista, muutkin vaihtoehdot tulee aina huomioida”, sanoo Lindholm.
Nord Stream 2:n vuotokohta Ruotsin talousvyöhykkeellä 28. syyskuuta. Kuva: AFP PHOTO / SWEDISH COAST GUARD
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi, että lähipäivinä tullaan näkemään, pumppaako Venäjä todella kaasua yhä putkeen.
”Jos [vuoto] jatkuu, on aika varmaa, että Venäjällä on putket auki.”
Tynkkysen mukaan kyseessä on Venäjän pitkäaikainen kiristysruuvi, jolla se pyrkii painostamaan länttä. Siinä yhdistyy pelotevaikutus ja ilmastovaikutus, ja pyrkimys painostaa länttä ja rikkoa sen yhtenäisyyttä.
”Venäjä voi sitten armollisesti tarjoutua korjaamaan putken, jos päästään sopimukseen siitä, että pakotteita koskien energiateknologiaa höllennetään tai poistetaan.”
Jos länsimaat lähtisivät itse tukkimaan putkea, voisi Venäjä sanoa, että se lähtee suojaamaan infrastruktuuriaan sotilaallisesti. Tynkkysen mukaan kyseessä on klassinen esimerkki hybridioperaatiosta esimerkiksi Saksan painostamiseksi.
Nord Stream-yhtiö oli arvioinut vuodon loppuvan sunnuntaihin mennessä. Viikonloppuna Tanskan energiaministeriö kertoikin, että sen talousvyöhykkeellä olevat vuodot näyttivät päättyneen.
Vuotojen suuruus voi vaihdella ”luonnollisista” syistä, Lindholm kertoo. Itämeren pohjan syvyys vaihtelee, ja se vaikuttaa paineeseen putkissa. Kaasun vuotaessa ulos putkista, pääsee niihin sisään vettä.
”Ei ole outoa, että veden ja kaasun määrä vaihtelee ajoittain.”
Vaikka maanantaiaamuna pienemmän vuodon havaittiinkin laajentuneen hieman, on se silti Lindholmin mukaan huomattavasti pienempi kuin se alunperin oli.
Norjassa on Itämeren alueen maiden lisäksi varauduttu mahdolliseen energia-infrastruktuurin sabotaasiin. Norjan öljyturvallisuuden virasto (PSA) varoitti 26. syyskuuta tahallisten iskujen riskistä, kertoo uutistoimisto Reuters.
Viime viikolla Norja lähetti sen sotilaita, laivaston ja lennoston vartioimaan öljynporauslauttoja ja mantereen öljyterminaaleja Nord Stream -räjähdysten jälkeen. Perjantaina Norja ilmoitti saavansa virka-apua Britannialta, Saksalta ja Ranskalta.
Norjan kodinturvajoukot on asetettu valvomaan sen öljyn- ja kaasunkäsittelylaitoksia. Maa on aktivoinut lennokkien tunnistusjärjestelmän Norjanmeren kaasu- ja öljynporauslauttojen ympäristössä.
Lauttojen suoja-alueella Norjan mannerjalustalla on tehty useita vahvistamattomia havaintoja lennokeista.
”Me tiedämme, että lisääntynyttä toimintaa on, mutta emme kuinka paljon siitä on todellista. Saman lennokin on voinut havaita neljä tai viisi ihmistä”, sanoo poliisijohtaja Benedicte Bjørnland asiasta kertovalle sanomalehdelle Verdens Gangille (VG.)
Lounais-Norjan poliisi alkoi tarkkailla lennokkihavaintoja hieman ennen kuin Itämeren läpi kulkevissa Nord Stream -kaasuputkissa havaittiin todennäköisesti sabotaasin aiheuttamia vuotoja viime viikolla.
Bjørnland ei tarkentanut VG:lle, kuinka suuri taho operoi Norjan lennokkivalvontajärjestelmää. Hänen mukaansa järjestelmän toiminnasta haluttiin kuitenkin tiedottaa mahdollisen torjuntavaikutuksen vuoksi.
”Emme halua kertoa tästä lisää, sillä joskus meillä on vastustajia, jotka eivät halua meille hyvää”, toteaa poliisin hätätilanteiden johtaja Tone Vangen.
Norja on Euroopan suurin kaasun tuottaja ja yksi maailman suurimmista öljyntuottajamaista.
Aleksanteri-instituutin Tynkkysen mukaan Norja toimii järkevästi suojellessaan energiainfrastruktuuriaan, vaikka hän ei näekään todennäköisenä, että Venäjä vielä kohdistaisi iskuja Norjaan. Venäjän hakemaan pelotevaikutukseen ei kuitenkaan tule taipua.
Mikään ei kuitenkaan ole Venäjän suhteen mahdotonta, eivät myöskään iskut Norjan tai jopa Algerian, joka on myös merkittävä kaasuntoimittaja, energiainfrastruktuuriin.
”Kun Ukraina menestyy paremmin, Venäjä on epätoivoinen. Voidaan nähdä vielä epätoivoisempia tekoja”, Tynkkynen sanoo.