Kurdiaktivistina pitkään toimineelle Bibanille on sanottu, ettei hän voi enää mennä Turkkiin. Twitterissä hän on joutunut estämään satoja trollitilejä.
Vasemmistoliiton kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiirissä pyrkivä Gashaw Bibani osallistui itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen, jossa hän otti usean muun mielenosoittajan tapaan kantaa myös kurdien tilanteeseen.
Poliisi poisti mielenosoitukseen osallistuneilta kurdijärjestöjen tunnuksia ja lippuja. Osa lipuista oli PKK:n lippuja, osa Kurdistanin lippuja.
PKK eli Kurdistanin työväenpuolue on vuonna 1978 perustettu vasemmistolainen järjestö, joka on ajanut aktiivisesti perustamisestaan lähtien kurdien itsehallintoa ja itsenäistä kurdivaltiota.
Euroopan unioni on määritellyt äärivasemmistolaisen PKK:n terroristijärjestöksi, mutta määritelmästä on kiistelty jo vuosikymmeniä. Järjestön perusti turkkilainen Abdullah Öcalan, jota on pidetty Turkin kurdien sankarina, mutta myös toisaalta terroristina.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ihmetteli päätöstä poistaa kulkueeseen osallistuneiden lippuja Ylelle joulukuussa antamassaan haastattelussa.
– Vaikeaa olla näkemättä yhteyttä käynnissä olevaan Nato-jäsenyysprosessiin, Alaranta sanoi tuolloin.
Suomi, Ruotsi ja Turkki kirjoittivat viime kesänä yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat terrorismin vastaiseen työhön. Tätä seurasi se, että Turkki vaati Suomea ja Ruotsia palauttamaan niissä asuvia Turkin kurdeja, jotka maa on määritellyt terroristeiksi.
Turkki on vedonnut Nato-keskusteluiden etenemiseksi etenkin Ruotsia palauttamaan määrättyjä henkilöitä.
Alarannan mukaan PKK:n lippu ja Öcalanin kuvat ovat jo vuosikymmenet kietoutuneet yhteen vasemmistolaisen kurdiliikkeen kanssa. Ne on mielletty vastarinnan ja kurdioikeuksien ajamisen symboleiksi.
Operatiivisessa johdossa itsenäisyyspäivänä ollut Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola päätti, että PKK:n liput voivat liehua Narinkkatorilla, mutta niiden näkyminen kulkueen ollessa liikkeessä oli kielletty.
Porola vetosi päätöksessään kokoontumislakiin ja siihen, että PKK:n liput voisivat aiheuttaa provokaatiota ja siten vaarantaa yleisen turvallisuuden. Samaan aikaan oli käynnissä äärioikeiston mielenosoitus.
Gashaw Bibani neuvotteli mielenosoituksessa poliisin kanssa lippujen poistamisesta. Tilanne kuvattiin, ja se päätyi sosiaaliseen mediaan ja sieltä edelleen turkkilaiseen Daily Sabah -lehteen, jossa Bibanin kuvailtiin olevan terrorismin tukija.
– Hufvudstadsbladet teki jutun mielenosoituksesta, ja niin HBL leimattiin terrorismia myötäileväksi, Bibani sanoo.
Mielenosoituksessa kritisoitiin Suomen ja Ruotsin neuvotteluita Turkin kanssa.
Bibanin mielestä myöntymällä vaadittuihin ehtoihin Suomi luopuu omista arvoistaan, koska Turkin määritelmät terrorismista poikkeavat siitä, miten ne Suomessa tulkitaan.
– Suomessa vallitsee oikeusvaltioperiaatteet, joiden nojalla meillä on ilmaisunvapaus ja vapaus identiteettiin. Se, että Turkki hyökkää sitä vastaan, on vaarallista ja pelottavaa.
Se, voisiko Turkin hallinto hermostua ja esimerkiksi Suomen Nato-prosessi takuta entisestään, jos kurditaustainen Bibani valittaisiin kansanedustajaksi, on epätodennäköistä.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies ja Turkki-asiantuntija Anu Leinosen mukaan Turkin terroristina pitämän henkilön valinta kansanedustajaksi voisi olla yksi mahdollinen väline, jota Turkki voisi halutessaan käyttää Nato-jäsenyyden ratifioimatta jättämisen perusteluna.
Mikään viranomaistaho ei ole syyttänyt Bibania terroristiksi tai sen tukijaksi.
– Sillä lienee merkitystä, onko kyse vain jonkun turkkilaisen ei-viranomaistahon leimaamasta henkilöstä vai henkilöstä, joka oikeasti on syytettynä terrorismista Turkissa, Leinonen sanoo.
Onko Turkki aktivoitunut kybervaikuttajana?
Bibani on toiminut kurdiaktivistina useita vuosia ja kokenut häirintää taustansa takia, mutta hän on huomannut häirinnän lisääntyneen selkeästi viime vuoden aikana.
– Minulle on sanottu useasti, etten voi enää mennä Turkkiin, ja olen joutunut estämään satoja uhkaavia turkkilaisia Twitter-trolleja.
Tilit ovat hänen mukaansa samantyylisiä: uusia tilejä, muutama kymmenen seuraajaa, viesteissä yhtäläisyyksiä ja profiilikuvassa susi.
– Sieltä tulee aivan kamalaa tekstiä: ”Teidät kurdit pitäisi kaikki tappaa”, ”Teidät kaikki pitäisi pistää vankilaan mätänemään” ja muuta vastaavaa.
Bibani sanoo, että on hänen työtään pitää kriittistä keskustelua yllä sosiaalisessa mediassa.
– Se, että Turkki maalaa meistä kuvaa terroristina tämän perusteella, on todella pelottavaa.
Hän kertoo, että etenkin suoraan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin kohdistuvasta kritiikistä seuraa kommenttivyöry.
– Erdoğanista on tullut heille pyhä hahmo. Se on mielestäni selkeä radikalisoitumisen merkki.
Anu Leinosen mukaan on mahdollista, että Turkista käsin tehdään systemaattista informaatiovaikuttamista.
– Turkin oppositio on julkisesti syyttänyt hallituspuolue AKP:tä siitä, että puolueella olisi useita trollitiimejä, hän kommentoi.
Trollivyöryjä on tullut Gashaw Bibanille viime kesästä asti, kun hän kritisoi Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerien Madridissa allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa terrorismin vastaisesta yhteistyöstä.
Turkki on ollut suurissa määrin suomalaisissa otsikoissa viime kesän Nato-neuvotteluista lähtien, mutta Leinonen ei koe, että Turkin kovat otteet olisivat alkaneet vasta silloin.
– Se on pidempi kehityskulku. Siellä on menty pitkän aikaa autoritäärisempään suuntaan, jopa niin, että ei-kurditaustaisia oppositiopuolueita on syytetty terrorismin tukemisesta, hän sanoo.
Anu Leinosen mukaan Turkin virallinen propaganda on niin voimakasta, että se kannustaa myös yksityisiä kansalaisia valtion intressien ajamiseen sosiaalisessa mediassa.
Hän arvioi Turkin toimivan kovana ulkopoliittisena vaikuttajana tulevien vaalien takia.
– Erdoğanin on pakko voittaa, joten siellä pelataan todella rumaa peliä. Muuten hän voisi joutua tilille tekemisistään.