Henrik Dettmann, Timo Furuholm, Tommi Evilä ja Anni Vuohijoki ottivat kantaa polttavaan aiheeseen.
Janne Kosunen
Myöhässä ollaan, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Tämä oli henki, kun asiantuntijat kävivät läpi suomalaisten liikkumattomuutta IS:n vaalimessuilla tiistaina Sanomatalon Mediatorilla.
Teemasta ”Suomi on matkalla liikuntakatastrofiin – miksi tästä vaietaan?” keskustelivat huippu-urheilussa ansioituneet eduskuntavaaliehdokkaat Henrik Dettmann (rkp), Timo Furuholm (vas), Tommi Evilä (kok) ja Anni Vuohijoki (liik).
– Tämä asia koskee koko kansakuntaa, erityisesti lapsia. Tämä on hyvinvointiongelma eri tasoilla. Lähestyn niin, että miltä Suomi näyttää tulevaisuudessa, miten lapset voivat? pitkäaikainen koripallovalmentaja Dettmann sanoi.
Tuoreiden tutkimusten mukaan vuonna 2040 jopa 43 prosenttia 50-vuotiaista suomalaismiehistä on niin huonossa kestävyyskunnossa, että perusarjestakin on vaikea selviytyä.
Lue lisää: Hätkähdyttävä ennuste: suomalaismiesten kunto romahtaa – nämä arjen perusasiatkin ovat pian liikaa 50-vuotiaille
Myös lasten liikunnan väheneminen on ollut paljon esillä.
Tämä uhkaa johtaa niin sanottuun liikuntapommiin eli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin romahtamiseen tulevaisuudessa, mikä kasvattaa yhteiskunnan menoja merkittävästi.
Paneelissa eroteltiin tavoitteellista (ja paikoin kallista) kilpaurheilua puhtaasta liikkumisesta tai harrastamisesta. Perusliikunta ei saa olla liian kallista.
– Ongelma on se, ettei saada massoja liikkeelle. Pitäisi olla matala kynnys harrastamiselle, entinen maajoukkuejalkapalloilija Furuholm sanoi.
Päätavoitteena olisi saada ihmiset liikkumaan. Jokainen paikalleen jämähtänyt ei tarvitsisi kilpakypärää päähänsä tai kalleimpia urheilukenkiä jalkaansa. Itse liikkumisella on iso arvo.
– Lasten liikunnan ja urheilun ”gäppi” (ero) vain kasvaa, painonnoston EM-pronssimitalisti Vuohijoki sanoi.
Vuohijoki korosti, että lasten ja nuorten vanhemmat ovat esimerkeillään merkittävässä roolissa lasten liikuttamisessa.
– Eihän lapsi nuorena opi liikkumaan koulussa vaan kotona. Pitäisi liikuttaa aikuisia, jotka saisivat lapset liikkumaan, Vuohijoki sanoi.
Dettmann ja pituushypyn MM-pronssimitalisti Evilä näkevät kouluissa valtavasti mahdollisuuksia liikkumisen lisäämiseen.
– Ei pidä olla vastakkainasettelua, että liikunta olisi pois muilta. Esimerkiksi äidinkielessä näytelmissä voidaan liikkua. On mahdollista tuoda liikuntaa sisään puolitoista tuntia päivässä, Evilä sanoi.
Dettmann sanoi, että kouluun tarvitaan yksi tunti päivässä liikuntaa.
Myös Furuholm puhui liikunnan integroimisesta koulutoimintaan.
Liikkumattomuudesta puhuivat Henrik Dettmann (vas.), Tommi Evilä, Timo Furuholm ja Anni Vuohijoki. Selin edessä tilaisuuden juontaja Vesa Rantanen. Kuva: Aleksi Jalava
Liikunta- ja harrastuskulttuurin ohenemisen myötä haasteita löytyy myös muista elintavoista kuten ruokailusta ja eri nautintoaineista.
– Ollaan menty niin pitkälle, että tarvittaisiin haittaverot alkoholille, sokerille – ja panisin jo pikaruoankin siihen, Vuohijoki sanoi.
Liikkumattomuudessa ei ole kyse pelkästään ihmisten ylipainosta tai fyysisen suorituskyvyn heikkenemisestä. Liikunnan on todettu voivan auttaa myös mielenterveysongelmissa.
– Liikunta pitäisi siirtää soten puolelle eli terveysministeriön puolelle. Se ei kuulu sinne kulttuuri- ja opetusministeriöön. Raamit pitäisi tulla sieltä, silloin rahoituskin olisi isompaa liikuntaan. Me emme puhu enää liikunnasta, me puhumme oikeasti sairaudenhoidosta ja terveyden ylläpidosta, Vuohijoki sanoi.
Evilä ja Vuohijoki kaipaisivat asioiden korjaamiseen pitkäjänteisyyttä, jota nykymaailmasta ei aina löydy.
– Vaikutukset nähdään pitkällä aikavälillä. Nykypäivän trendi on, että halutaan pikavoittoja. On menty vahvasti kilpailullisuuden suuntaan, Evilä sanoi.
– Iso ongelma on populistinen politiikka. Asioiden halutaan näkyvän seuraavan päivän lehdessä, Vuohijoki sanoi.
Paneelissa keskusteltiin myös harrastusten kasvaneista hinnoista, joista Urheilulehti julkaisi hiljattain kattavan tutkimuksen.
Lue lisää: Jättiselvitys julki: Urheiluharrastusten hinnat repesivät järjettömyyksiin – suosikkilaji voi maksaa perheelle jopa 100 000 euroa
Panelistit muistuttivat, että ongelma on kytenyt jo pitkään. Se vain kasvaa, jos asiaan ei puututa sen vaatimalla tarmokkuudella.
– Elämme autoilevassa digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa kaikki on helppoa. Mennään työpaikalle autolla, istutaan, mennään autolla pois, Furuholm sanoi.
Hän kuitenkin alleviivasi, ettei ketään voi pakottaa liikkumaan, vaan ihmisten liikkumiselle pitäisi olla tarjolla sopiva porkkana.
– Kysymys on liikkumisesta, aktiivisuudesta. Mitä me teemme?