Keitä ovat nämä Putinin kanssa patsastelleet miehet? Tämä ukrainalais­alueiden nukke­johtajista tiedetään

Putin tuuletti perjantaina iloisesti neljän miehen kanssa, jotka on nimetty johtamaan Venäjän laittomasti itseensä liittämiä alueita Ukrainassa.

Syyskuun viimeisenä päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin liitti laittomasti neljä Venäjän miehittämää ukrainalaisaluetta osaksi Venäjää.

Alueliitokset, joilla ei ole pohjaa kansainvälisessä laissa, koskevat Ukrainan itä- ja eteläosissa sijaitsevia Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueita. Alueilla suoritettiin ensin valekansanäänestykset Venäjään liittymisestä, minkä jälkeen Putin allekirjoitti ”liittymissopimuksen” neljän alueen nukkehallitsijoiden kanssa.

Lue lisää: Näin eteni Putinin 10 päivän ”näytelmä” liikekannalle­panosta Punaisen torin kansan­juhlaan

Nukkehallitsijalla tarkoitetaan jonkin alueen nimellistä johtajaa, joka kuitenkin tosiasiallisesti on toisen tahon määräysvallassa. Ukrainalaisalueiden tapauksessa nukkehallitsijat ottavat käskynsä vastaan suoraan Venäjän hallinnolta.

Perjantaina 30. syyskuuta Kremlissä järjestettiin mahtipontinen tilaisuus, jossa kuultiin Putinin puhe ja allekirjoitettiin ”liittymisasiakirjat”. Tämän jälkeen Putin tuuletti iloisesti nukkejohtajiensa Denis Pushilinin, Leonid Pasitshnikin, Vladimir Saldon ja Jevgeni Balitskin kanssa.

Lue lisää: Tällainen oli Putinin puhe: uhosi lännelle ja huudatti yleisöään – ilta jatkui kansanjuhlalla

Mutta keitä nämä Putinin neljä kätyriä ovat?

Denis Pushilin, Donetsk

Denis Vladimirovitsh Pushilin, 41, syntyi työläisperheeseen Makijivkan kaupungissa Donetskin alueella, Ukrainassa, Neuvostoliitossa vuonna 1981. Pushilinin vanhemmat työskentelivät paikallisessa tehtaassa.

Vuosina 1999–2000 Pushilin palveli Ukrainan kansalliskaartissa Krimin niemimaalla. Armeijan jälkeen hän opiskeli Donbasin kansallisessa akatemiassa yritystaloutta, mutta ei koskaan valmistunut ennen työllistymistään

2010-luvun alussa Pushilin työskenteli pyramidihuijauksena tunnetun MMM-yhtiön palveluksessa, ja liittyi vuonna 2012 samannimisen poliittisen puolueen jäseneksi.

Vuonna 2014 Pushilin oli tiiviisti mukana niin kutsutun Donetskin kansantasavallan alueen kaappaamisessa Itä-Ukrainan separatistien hallintaan. Siitä lähtien hän on esiintynyt Donetskin alueen johtajana, ensin ”kansanneuvoston” puhemiehenä ja sittemmin ”kansantasavallan” johtajana edeltäjänsä Aleksandr Zahartshenkon kuoltua räjähdyksessä.

Pushilin on ollut länsimaiden pakotteiden kohteena vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2021 hän liittyi Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän jäseneksi.

Leonid Pasitshnik, Luhansk

Leonid Ivanovitsh Pasitshnik, 52, syntyi vuonna 1970 nykyisin Luhanskina tunnetussa Voroshilovgradin kaupungissa Ukrainassa, Neuvostoliitossa. Pasitshnikin isä teki 26-vuotisen työuran Neuvostoliiton talouspoliisissa. Vuonna 1975 perhe muutti Venäjän kaukoitään, Ohotanmeren rannalle Magadaniin, missä Pasitshnikin isän kerrotaan osallistuneen kullan louhintaan.

Pasetshnik valmistui Donetskin sotilaallis-poliittisesta korkeakoulusta ja työskenteli Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n palveluksessa salakuljetusta torjuvan osaston päällikkönä Donetskin alueella.

Vuonna 2007 Ukrainan tuolloinen presidentti Viktor Jushtshenko myönsi SBU:n everstiluutnantti Pasitshnikille mitalin palveluksesta Ukrainan hyväksi, palkinnoksi ”rehellisyydestä ja ammattitaidosta työtehtävissä”.

Vuonna 2014 Pasetshnik asettui venäjämielisten separatistien puolelle, ja saman vuoden lokakuussa hänestä tuli yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneen ”Luhanskin kansantasavallan” turvallisuusministeri. Vuodesta 2017 lähtien hän on toiminut kansantasavallan johtajana.

Pasitshnik on ollut länsimaiden pakotteiden kohteena vuodesta 2017 lähtien. Hän liittyi Pushilinin tavoin Yhtenäinen Venäjä -puolueen jäseneksi vuonna 2021.

Vladimir Saldo, Herson

Vladimir Vasiljevitsh Saldo, 66, syntyi vuonna 1956 Zhovtneven kaupungissa Mykolajivin alueella Ukrainassa, Neuvostoliitossa. Hän opiskeli Kryvyi Rihin yliopistossa ja työskenteli yli 20 vuoden ajan rakennusinsinöörinä.

1990- ja 2000-lukujen taitteessa Saldo edusti Hersonin kaupunginvaltuustossa ja toimi myöhemmin Hersonin oblastin apulaiskuvernöörinä. Vuodesta 2002 vuoteen 2012 Saldo oli Hersonin pormestari. Hänet uudelleen valittiin virkaan kaksi kertaa.

Vuosina 2012–2015 Saldo oli kansanedustaja Ukrainan parlamentissa, missä hän muun muassa kannatti mielenosoitusten pitämistä vaikeuttavia lakeja vuonna 2014.

Vuonna 2015 Saldo haki jälleen Hersonin pormestariksi, mutta vetäytyi vaalin toisella kierroksella vedoten kohtaamaansa painostukseen. Samana vuonna hänet valittiin Hersonin kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2020 hän uusi paikkansa kaupunginvaltuustossa hävittyään jälleen kaupunkinsa pormestarinvaalin.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Saldo asettui Venäjän puolelle ja osallistui maaliskuussa venäläismieliseen mielenosoitukseen Hersonissa. Hän kuitenkin sanoi, ettei kannata ”kansantasavallan” perustamista Hersonin alueelle ja väitti, että haluaa säilyttää Hersonin alueen osana Ukrainaa. Saldon valtuustoryhmä Hersonin alueneuvostossa irtisanoutui Saldon toiminnasta, ja he perustivat uuden ryhmän, jonka nimeksi tuli ”Tuki Ukrainan presidentin ohjelmille”.

Saldo herätti huomiota osallistuttuaan Venäjän hallintoon kytkeytyvän ”Rauhan ja järjestyksen pelastuskomitean” kokoukseen. Pian kokouksen jälkeen Saldo antoi lausunnon, jossa hän väitti joutuneensa vangiksi ja että hänet olisi pakotettu osallistumaan kokoukseen.

Maaliskuussa Ukrainan valtakunnan­syyttäjänvirasto nimesi Saldon pääepäillyksi maanpetosoikeudellisessa menettelyssä, joka liittyi ”valeviranomaisen luomiseen Hersonin alueella”.

Venäjän armeija nimitti Saldon Hersonin alueen kuvernööriksi 26. huhtikuuta.

Pari päivää myöhemmin, 29. huhtikuuta Saldo julisti sekä ukrainan että venäjän Hersonin alueen virallisiksi kieliksi. Samana päivänä Ukrainan valtakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteen maanpetoksesta. Toukokuussa Saldo sanoi haastattelussa, että Hersonin oblasti on ”erottamaton osa Venäjän suurta perhettä”. Saldo lisättiin EU:n pakotelistalle kesäkuussa 2022.

Venäjän viranomaiset ilmoittivat 5. elokuuta, että Saldo tarvitsee sairaanhoitoa ja että hänet siirretään Moskovaan. Saldon uutisoitiin aluksi olevan koomassa aivohalvauksen vuoksi, mutta Saldon sijainen Sergei Jelisejev kiisti uutiset ja kuittasi ne ”Ukrainan informaatiosotana Venäjää vastaan”. Joidenkin lehtitietojen mukaan Saldo olisi myrkytetty.

12. syyskuuta sekä venäläiset että ukrainalaiset tiedotusvälineet uutisoivat Saldon kuolleen myrkytykseen, mutta uutiset poistuivat nopeasti venäläismediasta. Saldon kerrottiin palanneen ”hoitamaan tehtäviään” 19. syyskuuta.

Saldo on ollut länsimaiden pakotteiden alaisena kesäkuusta 2022 alkaen.

Jevgeni Balitski, Zaporizzja

Jevgeni Vitaljevitsh Balitski, 52, syntyi sotilaslentäjäperheeseen vuonna 1969 Melitopolin kaupungissa, Zaporizzjan alueella Ukrainassa, Neuvostoliitossa. Hän valmistui vuonna 1991 Tambovin sotilaslentokoulusta luutnantiksi ja palveli neljä vuotta Ukrainan ilmavoimissa eri varuskunnissa. Vuonna 1995 kapteeniksi ylentynyt Balitski siirrettiin reserviin.

Armeijavuosiensa jälkeen Balitski työskenteli muun muassa kodinkoneyrittäjänä Melitopolissa ja perusti radioaseman. Vuosina 1997–2007 Balitski oli panimoyrittäjä ja johti samaan aikaan myös traktorin osia valmistavaa yritystä.

Vuosina 1998–2002 ja 2010–2012 Balitski toimi Zaporizzjan oblastin alueneuvostossa, ensin sitoutumattomana ja sitten Alueiden puolueen edustajana, ja vuosina 2012–2019 hän oli kansanedustaja Ukrainan parlamentissa.

Vuonna 2014 Balitski valittiin puolueensa varapuheenjohtajaksi, mutta vain muutamaa kuukautta myöhemmin hän jätti puolueensa ja liittyi venäjämielisen oppositioblokin jäseneksi.

Kun Venäjä valtasi Melitopolin keväällä 2022, Balitski avusti uuden, venäjämielisen hallinnon perustamisessa kaupunkiin. Ukrainan tiedustelupalvelu SBU:n mukaan Balitski oli yksi keskeisimmistä Melitopolin valtauksen taustalla toimineista henkilöistä, niin kutsuttu harmaa eminenssi.

Toukokuussa 2022 Venäjä nimitti Balitskin Zaporizzjan alueen kuvernööriksi. Balitski on ollut länsimaiden pakotteiden alaisena kesäkuusta 2022 lähtien.