Kiukun kestämisellä on väliä – näitä asioita lapsi tarvitsee vanhemmaltaan eri ikävaiheissa

On normaalia, että lapset kehittyvät hieman eri tahtiin. Tiettyjä tärkeitä kehitysvaiheita voi kuitenkin odottaa kussakin ikävaiheessa.

Vanhemmuus on antoisaa, mutta siinä tarvitaan myös erilaisten tunteiden käsittelyä ja niiden kestämistä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on listannut pienten lasten kehitysvaiheita sekä seikkoja, joita lapsi tarvitsee aikuiselta eri ikäisenä. Erityisesti pikkulapsivaiheessa vanhemmalta vaaditaan lapsen kiukun kestämistä.

Vanhemman näkökulmasta listasta voikin olla hyödyllisempää poimia huomioita lapsen kehitystä tukevista seikoista, eikä tarkastella ainoastaan sitä, onko oma lapsi fyysisesti tai verbaalisesti yhtä kehittynyt kuin toinen samanikäinen.

Arvaamattomuus syö luottamusta

Kerroimme aiemmin vanhemmuuden haasteista alle kouluikäisen lapsen kanssa.

Jokainen vanhempi tekee virheitä, mutta niitä kannattaa käsitellä.

– Ihmisyyteen kuuluvat rajat ja pettymykset, epäonnistumiset ja anteeksi pyytäminen tarvittaessa, kirkon perheneuvojana toimiva psykoterapeutti Sini Rantakari summasi jutussa.

”

Näin lapsi oppii, ettei pettyessä tarvitse jäädä yksin eikä epäonnistumista hävetä.

Aikuisen tapa reagoida ja ratkaista ongelmia on hyvin tärkeää lapsen kehitykselle.

Sini Rantakari painottaa haastattelussa, että esimerkiksi lapsen luottamus vanhempaan kärsii, jos vanhempi toimii arvaamattomasti ja voimakkaiden tunteiden vallassa. On hyvä ymmärtää, että lapsi ei syytä arvaamattomasta käytöksestä vanhempaa, vaan itseään, hän sanoo haastattelussa.

Sini Rantakari kertoo myös muun muassa, että lapsen on turvallisempaa kohdata pettymyksiä lohduttavan vanhemman kanssa.

– Näin lapsi oppii, ettei pettyessä tarvitse jäädä yksin eikä epäonnistumista hävetä. Lapsi, joka saa tukeutua aikuiseen, oppii sekä vastaanottamaan lohdutusta että olemaan tukena toiselle.

Näin lapsi kehittyy

Alla olevan listan lähteenä on käytetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tietopakettia Lapsen kasvu ja kehitys.

0-1-vuotiaat lapset

Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen. Pysyvä ja läheinen suhde vanhempaan on ensiarvoista.

Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus.

1-2-vuotiaat

Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita omassa tahdissaan.

Vanhemman tärkeä tehtävä on asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua.

2-3-vuotiaat

Kolmannella ikävuodella lapsesta tulee yleensä rauhallisempi ja mukautuvampi kuin ennen. Hän tarkkailee, touhuaa ja oppii uusia taitoja. Lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen jatkuvaa huolenpitoa.

Vanhempien tehtävänä on rohkaista lasta uusien asioiden pariin ja tukea häntä pettymysten ja epäonnistumisten keskellä. Vanhempien tulee myös asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua.

3-4-vuotiaat

Neljännellä ikävuodella lapsi on usein villi vipeltäjä. Hänellä on vilkas mielikuvitus, ja leikit voivat olla myös rajuja. Lapsi tarvitsee aikuisen apua pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyyn.

Aikuista tarvitaan myös asettamaan rajoja ja toisinaan rauhoittamaan leikkiä.

Tämän ikäiset lapset alkavat kaivata entistä enemmän kavereita leikkeihinsä. Lapsen olisikin hyvä tavata muita lapsia ja harjoitella heidän kanssaan yhdessä olemisen pelisääntöjä.

4-5-vuotiaat

Viidennellä ikävuodella lapsi alkaa huomioida toisia ihmisiä entistä enemmän. Vaikka lapsi on monessa asiassa itsenäinen, hän tarvitsee vielä vanhempaansa moneen. Lapsi tarvitsee rohkaisua ja tukea aloitteellisuuteen, omaehtoiseen leikkiin sekä sosiaaliseen ja moraaliseen kehitykseensä, samoin itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista.

Lapsi tarvitsee myös rajoja, jotka auttavat suojaamaan kasvua ja kehitystä ja luovat lapselle fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta.

5-6-vuotiaat

Kuudennella ikävuodella lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka hän voi jo näyttää isolta, hän tarvitsee yhä päivittäistä huolenpitoa ja hellyyttä.

Vanhemman tulee tukea lapsen kaveripiiriin ja liikkumiseen liittyvää itsenäistymistä sekä moraalin kehittymistä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään. Vanhemmat ovat edelleen lapselle maailman tärkeimmät ihmiset.

6-7-vuotiaat

6-vuotias ihailee vanhempiaan ja muita hänelle tärkeitä aikuisia ja haluaa oppia tekemään samoja asioita kuin he. Hänet kannattaa ottaa mukaan erilaisiin puuhiin ja antaa sopivan vaativia tehtäviä. Lapsi on onnellinen, kun saa uudenlaista vastuuta ja mahdollisuuksia toimia itsenäisesti sekä kiitosta hyvin tehdystä työstä.

7-vuotiaan lapsen elämänpiiri laajenee kotiympäristöjen ulkopuolelle. Koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään. Lapsi nauttii lisääntyneestä itsenäisyydestään.

Lapselle tapahtuu päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhempi ei näe. Vanhemman tärkeä tehtävä on tukea, kannustaa ja rohkaista lasta pärjäämään itsenäisesti näissä tilanteissa.

(Lähde: MLL, Lapsen kasvu ja kehitys)