Kolerakuolemista piti päästä melkein eroon tällä vuosikymmenellä, mutta konfliktit ruokkivat likaisen veden levittämää tautia, eivätkä ilmastonmuutoksen pahentamat sään ääri-ilmiöt lupaa hyvää.
Likaisessa vedessä leviäviä Vibrio cholerae -bakteereja esiintyy Suomenkin vesissä hellekesinä, ja huonolla tuurilla ne voivat tulehduttaa haavan tai aiheuttaa vatsanväänteitä. Täällä asialla ei kuitenkaan ole kumpikaan bakteerin kahdesta alatyypistä, joiden aiheuttama kolera voi tappaa tunneissa tartunnan saamisesta.
Viisi vuotta sitten laaditun kansainvälisen strategian (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on, että kolerakuolemat vähenisivät 90 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tartunnat ehtivätkin jo kääntyä laskuun, mutta nyt tilanne on pahempi kuin koskaan ennen.
Tällä hetkellä koleraepidemioita on Karibialla, Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa kaikkiaan noin 30 valtiossa, monissa ensi kertaa useisiin vuosiin tai jopa vuosikymmeniin.
Ilman hoitoa kolera vie hengen jopa 30–50 prosentilta sairastuneista. Jos saatavilla on nesteytyssuoloja ja tarpeen tullen suonensisäistä nesteytystä, kuolleisuus jää prosenttiin tai kahteen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kolera on sairastuneelle nyt yhä useammin kuolemaksi. Viiden viime vuoden keskiarvo on kolminkertaistunut tämän vuoden epidemioissa.
Kenenkään ei enää vuonna 2022 pitäisi kuolla koleraan. Sen hoitoon ei tarvita hengityskonetta tai mitään muuta monimutkaista. Ihmisiä kuolee ihan vain siksi, ettei heillä ole pääsyä perushoitoon. Se on sietämätöntä.
Philippe Barboza, WHO:n koleraohjelman johtaja
Kolera on huonojen aikojen, sotien ja köyhyyden seuralainen. Ulosteiden mukana leviävä bakteeri pääsee riehaantumaan, kun tulva, kuivuus tai väkivallan uhka pakottaa suuria ihmisjoukkoja liikkeelle eikä heillä ole kylliksi puhdasta vettä ja käymälöitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt antavat lisäpuhtia koleran vanhoille perussyille, sanoo WHO:n koleraohjelman johtaja Philippe Barboza. Hänen mukaansa lisää epidemioita on väistämättä odotettavissa.
Vaikka valtaosa selviää koleratartunnasta joko kokonaan ilman oireita tai mahanpuruilla, niin viideosa alkaa ripuloida, ja viideosaosalla heistä ripuli on rajua.
Koleran itämisaika on lyhyt, vain parista päivästä viiteen. Siksi epidemiat voivat roihahtaa hyvin nopeasti. Asiaa pahentaa se, että oireistaan parantuneen potilaan ulosteessa on kolerabakteereja vielä viikon tai jopa kahden ajan.
Koleraan sairastunut menettää pahimmillaan elimistöstään jopa 20 litraa nestettä päivässä ripuloimalla ja oksentamalla. Hukka on korvattavissa nesteytyksellä, mutta köyhillä ja kriisiintyneillä alueilla sen saanti ei ole taattua. Puutetta on myös rokotteista, jotka hillitsisivät tartuntoja.
Kahden kolerarokotteen sarja antaa aikuiselle keskimäärin kolmen vuoden suojan. Lapsilla aika on tutkimusten mukaan lyhyempi.
Koleraongelman lopulliseksi ratkaisuksi rokotteista ei siis ole, mutta ne ovat silti ratkaisevan tärkeitä, sillä niillä ostetaan aikaa vesihuollon ongelmien ratkaisemiseksi, sanoo Barboza.
WHO on tänä syksynä joutunut tekemään poikkeuksellisen päätöksen: rokotteiden tarve on niin suuri, että tehosterokoteet on päätetty jättää antamatta. Lähikuukausina yritetään pärjätä yhdellä annoksella. Sen apu voi tutkimusten mukaan kuitenkin hiipua jo puolen vuoden jälkeen.
– Olemme muna vai kana -tilanteessa: pitäisikö reagoida jo puhjenneeseen epidemiaan vai estää uusi, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön koordinaattori Daniela Garone.
Tällä hetkellä rokottamiseen olisi suuri tarve muun muassa Malawin naapurimaissa Sambiassa ja Mosambikissa. Malawissa kolera on kotoperäistä mutta nykyinen epidemia on pahin kymmeneen vuoteen ja uhkaa läikkyä naapureiden puolelle.
Vain kaksi lääkeyhtötä valmistaa rokotteita, joilla kansainvälinen rokotusliittouma Gavi (siirryt toiseen palveluun) yrittää torpata kolerapandemian. Gavin tavoitteena on estää mahdollisimman monen lapsen kuolema tartuntatauteihin. Parinkymmenen vuoden aikana on rokotettu yli 760 miljoonaa lasta.
Pian kolerarokotteiden valmistajia on vain yksi, sillä ranskalaisen Sanofin intialainen tytäryritys Shantha Biotechnics on ilmoittanut lopettavansa tuotannon tämän vuoden loppuun mennessä WHO:n vetoomuksista huolimatta. Valmiste on kattanut 15 prosenttia Gavin kolerarokotteista.
Shanthan edustajan mukaan päätös lopettaa kolerarokotteiden valmistus tehtiin toissa vuonna. Syyksi yhtiö kertoo, ettei sen pienistä tuotantomääristä ole hyötyä suuren kysynnän kattamisessa. Yhtiö sanoo myös tienneensä päätöstä tehdessään, että alalle on tulossa uusia valmistajia.
Ainakin toistaiseksi jäljelle jää kuitenkin vain eteläkorealainen EuBiologics. Se sanoo tekevänsä parhaansa nostaakseen tuotantokapasiteettiaan mutta varoittaa, että yhden ainoan yhtiön varaan on vaarallista rakentaa.
Philippe Barbozan mukaan kolerarokotteet eivät ole kyllin tuottoisia kiinnostaakseen lääkeyhtiöitä.
– Koleraepidemiat ovat köyhyyden ja haavoittuvuuden tunnusmerkki. Ne eivät ikinä osu rikkaaseen maahan, jossa ei käydä sotaa.
Kuuntele Yle Areenasta aiheeseen liittyen: Tautien historia – Kolera