Valtiovarainministeri hössöttää lainakoroista kuin ei olisi oivaltanut, että korkojen nousun on tarkoituskin panna velkainen kansa entistä tiukemmalle. Korkovähennys olisi hölmöläisten peitonjatkoa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Virkakunta tekee, mitä ministerit määräävät – toisinaan tuiki turhat ja hölmötkin työryhmäselvitykset mukaan luettuna.
Siksi olisi lievästi epäreilua ilkkua valtiovarainministeriön kansliapäällikölle Juha Majaselle, mitä itua on ryhtyä vielä yhdellä työryhmällä selvittämään kotitalouksien velkaantumista ja korkojen nousun vaikutuksia asuntovelkaisten talouteen.
Kansliapäällikkö ja hänen työryhmäänsä osoitettu muu virkakunta tekee "vain" työtä käskettyä, joten mahdollisesti piikikkäät huomautukset on osoitettava käskijälle – eli tässä tapauksessa valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk).
Kyse on ministeri(ö)n vastikään asettamasta työryhmästä, jonka on määrä selvittää "kotitalouksien taloudellista tilannetta" ja "tarkastella etenkin velkaantuneita kotitalouksia ja aiempaa korkeamman korkotason vaikutuksia".
Selvitysten aiheet ovat toki tärkeitä ja ajankohtaisiakin, sillä Suomen kotitaloudet ovat velkaisempia kuin milloinkaan, ja korkojen nousu paisuttaa kovaa vauhtia velanhoitokuluja.
Siksi työryhmän asettamista voisi pitää perusteltunakin – yhtä seikkaa lukuun ottamatta.
”
Muut selvittelyn aiheet ovat mukana lähinnä verhoilemassa toimeksiannon varsinaista tarkoitusta.
Kaikki muut työryhmälle annetut selvittelyn aiheet ovat varsin perusteellisesti tiedossa ja hiljattainkin selvitettyjä paitsi Saarikon viime kuussa yllättäen haikailema paluu menneisyyteen ja lainakorkojen verovähennyksiin.
Vaikuttaa epäilyttävästi siltä, että nuo ennestään tiedossa olevat muut selvittelyn aiheet ovat mukana lähinnä verhoilemassa toimeksiannon varsinaista tarkoitusta. Se lienee perusteiden hankkiminen korkovähennyksen palauttamiselle.
Saarikon korkohössötys ja selvitystyöryhmä tuovat mieleen ikivihreät kansansadut Hölmölän kylän toilailuista – ja erityisesti tarinan peiton jatkamisesta.
Velkavaikeuksista ei näy merkkejä
Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että kansalaisten ja kansakunnan velkaantumisessa saati korkojen nousussa ei sinänsä ole mitään ilkkumisen aihetta.
Sitäkin surkuhupaisampaa on ryhtyä erikseen selvittämään – tai selvityttämään – itsestään selvää ja ennestään tarkoin tiedossa olevaa aihepiiriä.
Varsinkaan, kun tuota selviöselvitystä tekemään on asetettu ministeriön omien edustajien oheen asiantuntijat Suomen Pankista (SP) ja Finanssivalvonnasta (Fiva) mutta ei esimerkiksi yhdestäkään kotitalouksia edustavasta tahosta.
Toki SP ja Fiva tuntevat aihepiirin, sillä niiden tehtäviin kuuluu ilman uusia työryhmiäkin pitää tarkoin silmällä kansan velkaantumista sekä velkaantumisesta ja korkojenkin noususta kenties koituvia riskejä ja muita haasteita.
”
Ministeri Saarikkoakin voisi muistuttaa viime joulukuisesta lausunnosta.
SP:n ja Fivan edustajat säästäisivätkin suuren määrän turhaa selvitystyötä jakamalla työryhmän ja ministerin tietoon vaikka vain viime vuoden aikana syntyneet lukuisat velkaantumisaihetta puivat tutkimus- ja selvitysraportit, joita SP ja Fiva ovat yhdessä ja erikseen laatineet makrovakaustyönsä ja muun valvonta-, tutkimus- ja tilastotyönsä tuotoksina.
Ehkä työryhmä voisi ensi töikseen kerrata viimeksi joulukuun puolivälissä julkaistun Fivan makrovakausraportin ja -päätöksen sisältöä. Ja sitä, että tuon säännöllisin väliajoin laadittavan makrovakaustarkastelun yksi vakioaiheista on juuri kotitalouksien velkaantuminen riskeineen.
Ministeri Saarikkoakin voisi muistuttaa viime joulukuisesta lausunnosta, jolla VM yhtyi Fivan makrovakausesitykseen – ja sen mukana Fivan tulkintaan kotitalouksien velkahuolista.
Sen mukaan kotitalouksien velkaantuminen on runsasta mutta nyttemmin hidastunut eikä lainanhoitovaikeuksien lisääntymisestä ole näkynyt merkkejä, mutta rahoitusolojen kiristyessä lisävelkaantumista on tärkeää hillitä.
On toki mahdollista, että ministeri muistaa nuo päätelmät ja niihin yhtyvän lausunnon ilman muistutustakin, sillä hän on itse allekirjoittanut lausunnon kansliapäällikkö Majasen ohessa.
Kuin hölmöläisten peiton jatkamista
Ennestään tunnettujen ja viimeksi joulukuussa perusteellisesti selvitettyjen velkaantumisriskien uudestaan selvittäminen on tarpeetonta, mutta se ei vielä vedä vertoja hölmöläisten peiton jatkamiselle.
Kansantarinoiden Hölmölän kylässä sattui kommellusta kommelluksen perään, kun kyläläiset olivat enimmäkseen tarmokkaita tolloja ja touhukkaita toheloja.
Yksi tunnetuimmista tarinoista kuvaa liian lyhyen peiton korjaamista, joka meni onnettomaksi säheltämiseksi, kun peittoa ryhdyttiin jatkamaan leikkaamalla peiton yhdestä päästä kaistaleita liitettäviksi saman peiton toiseen päähän.
”
Veloista koituvien korkorasitusten huojennukset vastaisivat hölmöläisten peiton jalkopään lyhentämistä.
Tarinan hölmö kuvio toistuu – tai uhkaa toistua – ministeri Saarikon korkohössötyksissä, jos hänen haikailemansa korkojen verovähennys tai jokin muu korkohuojennus tulee käyttöön.
Lainakorkojen verovähennys tai muunlaiset veloista koituvien korkorasitusten huojennukset vastaisivat hölmöläisten peiton jalkopään lyhentämistä.
Euroalueen keskuspankin EKP:n ja sitä Suomessa edustavan SP:n viimeksi torstaina päättämät korkojen korotukset ja muut rahapolitiikan ja rahoitusolojen kiristykset puolestaan vastaavat – tai vastaisivat – hölmöläisesimerkin peitonpätkien liittämistä saman peiton toiseen päähän.
Ehkä VM:n työryhmään asiantuntijaksi kutsuttu SP:n johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen haluaa sopivan tilaisuuden tullen palauttaa ministerinkin mieleen, että EKP ja SP pyrkivät paraikaakin varta vasten kiristämään eivätkä suinkaan keventämään rahoitusoloja.
Korkojen on tarkoituskin rasittaa
EKP on viimeksi torstaina päättänyt korottaa ohjauskorkojaan ja muutoinkin jatkaa rahapolitiikkansa kiristämistä eri tavoin.
Se on nyt kiristänyt rahapolitiikkansa viritystä ja euroalueen rahoitusoloja poikkeuksellisen rivakasti ja rapsakasti useiden kuukausien ajan.
Siltä varalta, että rahapolitiikan kiristysten tarkoitus on jäänyt ministeri Saarikolta merkille panematta, kerrattakoon, että koronnostojen ja muiden kiristysten tarkoitus on lisätä eikä suinkaan vähentää kaikkien velkaisten korkomenoja.
”
Käytännössä korkojen ja korkomenojen on nyt tarkoituskin nousta niin että tuntuu.
Ehkä SP:n Nykänen osaa ilmaista asian vähemmän koruttomin sanakääntein, mutta käytännössä korkojen ja korkomenojen on nyt tarkoituskin nousta niin että tuntuu – ja että velanhoitomenot rasittavat velkaisia kotitalouksia raskaammin kuin ainakaan velkaiset itse soisivat.
Keskuspankki nostaa korkoja, jotta kotitalouksien ja yritysten kulutushalut ja -kyvyt heikkenisivät ja taloudenpito kävisi entistä kalliimmaksi ja raskaammaksi. Tarkoitus on näin saada koko talous heikkenemään, jotta inflaatiokin hidastuisi.
Tällaiseen kuvaan on outoa tai suoraan sanottuna hölmöä ryhtyä sovittamaan ainakaan keskuspankin myötävaikutuksella joitakin vastatoimia korkorasituksen lievittämiseksi.
Juuri keskuspankin varsinaisesta tavoitteesta johtuu, että SP:n edustajien pitäisi kohteliaasti kiittää kutsusta mutta vetäytyä vähäeleisesti eroon ministeri(ö)n korkohuojennushankkeesta.
Jos taas hölmöläisten peittosähellys vaikuttaa mielekkäältä menettelytavalta, toki velkaisten kohoavia korkomenoja voi ensin huojentaa – ja sen jälkeen korottaa korkoja sitäkin korkeammiksi.