Riskien tunnistaminen ja ennakointi ovat tärkeitä matalan koulutustason työperäisessä maahanmuutossa. Korkeakoulutetulle työvoimalle on strategioita, jotka osalta ulkomaista työvoimaa puuttuvat.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöepäilyt ovat nostaneet työperäisen maahanmuuton ongelmat julkisuuteen.
Esimerkiksi Närpiön seudulla kasvihuoneyrittäjää epäillään ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta.
Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio sanoo, että Närpiön seudun kokemuksista pitää ottaa oppia valtakunnallisestikin.
– Jos meillä edistetään työperäistä maahanmuuttoa, on oltava myös mahdollisuudet varmistaa, ettei se aiheuta ongelmia tänne tuleville ihmisille eikä myöskään yhteiskunnalle, Raunio sanoo.
Lisää: Etla: Maahanmuuton tulisi kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan
”Mitä odotetaan ja tavoitellaan”
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Rauniolta ja tämän kollegoilta raportin Närpiön seudun työperäiseen maahanmuuttoon liittyen (siirryt toiseen palveluun). Sen kehitysehdotukset ovat osaltaan pohjana Suomessa parhaillaan käytävälle keskustelulle työperäisen maahanmuuton ongelmien ehkäisemisestä.
Närpiössä, Kaskisissa ja Korsnäsissä Pohjanmaalla on kymmeniä kasvihuoneita ja niissä satoja ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä.
Työperäinen maahanmuutto on ollut alueella elinvoimatekijä kauan ja muun muassa helpottanut teollisuuden työvoimapulaa.
– Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin perustuvan teollisuuden ylläpitäminen ja jopa väestön vähenemisen estäminen on kohtuullisen realistinen mahdollisuus, Raunio toteaakin Närpiön seudun kokemusten perusteella.
Mutta:
– Samalla pitää kehittää kykyä tunnistaa ja reagoida maahanmuuton mukana tuleviin haasteisiin. Vaikka ongelmat eivät olisi kaikilta osin kovin laajoja, ne koskettavat tänne tulleita ihmisiä ja heidän perheitään, ja ne voidaan siksi nähdä kriittisinä.
Närpiön seudun kasvihuoneisiin töihin tulleet ovat pääosin matalan koulutus- ja osaamistason suorittavissa tehtävissä ilman vahvaa suomen, ruotsin tai esimerkiksi englannin kielen taitoa sekä muuta koulutuspohjaa.
Rekrytoinnissa aktiivisia ovat olleet erityisesti alueen työnantajat.
Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on erilaisia sopeutumisohjelmia, mutta kouluttamattomien ja kielitaidottomien työntekijöiden osalta visiot puuttuvat, Raunio muistuttaa.
– Joitain työkaluja on luotu, mutta ehkä strategisempikin kulma olisi hyvä: mitä odotetaan ja tavoitellaan, ja millaista polkua näille ihmisille halutaan Suomessa rakentaa.
Suuri kieliryhmä on oma yhteisönsä
Närpiön seudulla ulkomaisen työvoiman määrän kasvu on ollut nopeaa ja alueelle on samalla syntynyt suurehko vähemmistökieliryhmä.
Vuonna 2012 Närpiössä oli 140 vietnamia äidinkielenään puhuvaa ihmistä, mutta viime vuonna jo 732 eli määrä on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa.
Toinen suuri kieliryhmä ovat bosniaa puhuvat henkilöt.
Nopeasti kasvava maahanmuutto haastaa kunnat ja palvelut. Etenkin pienellä paikkakunnalla resurssit voivat olla kovilla tai jopa riittämättömät ihmisten kotouttamiseksi yhteiskuntaan.
Asunnot ja palvelut eivät riitä.
– Työvoiman mukana tulee perheitä ja lapsia, jolloin kaikki yhteiskunnan palvelutuotanto on huomioitava, Raunio sanoo.
Jos koulussa tai päiväkodeissa ei ole yhteistä kieltä lasten ja aikuisten välillä, tai lapset puhuvat keskenään omaa kieltään, lasten ja perheiden tilanteita ja tarpeita voi olla vaikea tunnistaa.
– Pitäisi miettiä, vaaditaanko silloin toisenlaisia koulutus- ja vastaanottoprosesseja vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa hajottaa rekrytointia laajemmalle. Arvovalintoja, Raunio sanoo.
Tehokkaita tapoja rekrytoida ja kouluttaa eri kieliryhmien edustajia koulujen ja varhaiskasvatuksen tehtäviin pitäisi etsiä valtakunnallisesti, raportti esittää.
Lisäksi, kun samankielinen yhteisö on suuri niin kuin Närpiössä, osa maahanmuuttajista voi jäädä vain oman kieliryhmänsä vaikutuspiiriin. Ja ryhmän sisälläkin tulijat jakaantua “vanhoihin ja uusiin”.
Ulkopuolisille yhteisön sisäisten suhteiden ja ongemien havaitseminen ja niihin puuttuminen on vaikeaa, vaikka puuttua pitäisi.
Konkreettisena parannuksena tilanteeseen raportissa ehdotetaan esimerkiksi asiointitulkkien tilaamista viranomaisten kautta eikä yhteisöjen sisältä.
Suunnitelmat kuntoon
Raunio puhuu resilienssistä eli kyvystä sopeutua sekä pitkän aikavälin että nopeisiin muutoksiin.
Suunnitelmat sille, mitä tehdään ja kuka tekee, jos jotain yllättävää – positiivista tai kielteistä – tapahtuu, pitää olla olemassa.
Paikallisen resilienssin ohella tarvitaan toimenpiteitä koko maan tasolla:
– On määriteltävä, mistä tunnistetaan hyväksikäyttö ja miten siinä tilanteessa toimitaan, mihin otetaan yhteyttä ja mikä prosessi tunnistamisesta alkaa.
Riskityypittely tulijoille
Raportissa tehdään ehdotuksia toimenpiteiksi tilanteen parantamiseksi silloin, kun ulkomainen työvoima työskentelee vain vähän tai ei lainkaan koulutusta vaativissa tehtävissä erityisesti pienissä kaupungeissa ja maaseudulla.
Viranomaiset voisivat ennakoida maahanmuuttajien palvelu- ja muita tarpeita esimerkiksi riskityypittelyllä eli selvittämällä tulijoiden lähtömaita, koulutustasoa ja muun muassa suomalaisten tehtävien ammattitaitovaatimuksia.
Rekrytoinnin ennakointia voitaisiin tehdä maakuntatasolla, jolloin ulkomaisen työvoiman suurimmat rekrytoijat ja alat tunnistettaisiin, ja heidän tarpeensa tiedettäisiin laajemmalti aikaisemmin.
Rekrytointiosaamista esitetään parannettavaksi esimerkiksi selvittämällä keskitetyn rekrytoinnin ja osaajaverkoston kouluttamisen mahdollisuudet.
Lisäksi raportissa heitetään ilmoille jopa “Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ehkäisyn osaamiskeskuksen” perustamisen mahdollisuus.
Myös kulttuurien osaamista pitäisi parantaa puolin ja toisin.
Ajatustapa, jonka mukaan esimerkiksi kiskonta, asumisolosuhteet ja lasten kasvatus ovat ”osa heidän kulttuuriaan” ja sille on vaikea tehdä mitään, on tarkoituksenmukaista uudistaa ratkaisukeskeisempään suuntaan, raportissa todetaan.
Koko Alueellinen resilienssi ja työperusteinen maahanmuutto – kasvihuoneteollisuuden ulkomainen työvoima Närpiön seudulla -raportin voi lukea täältä. (siirryt toiseen palveluun)
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 7. helmikuuta kello 23 asti.