Kritiikki Putinia ja sota­menestystä kohtaan yltyy Venäjällä: ”Katastrofi!”

Lymanin kaupungin menetys ja Hersonin alueen pohjoisrintaman murtuminen ovat olleet selviä käännekohtia yleisessä puheessa.

Venäjän heikko sotamenestys Ukrainassa sujui pitkään ilman voimakasta julkista kritiikkiä. Jopa Harkovan alueen mittavat aluemenetykset kuittaantuivat ilman isoja soraääniä, kun joukkojen kerrottiin perääntyvän suunnitellusti, jotta ne voidaan organisoida uudelleen toisaalla.

Kova avoin kritiikki johtajia kohtaan on Venäjän poliittisessa ilmapiirissä harvinaista. Eripuran levittäjiä on pidetty pettureina, eikä kritiikkiä ole hyväksytty. Tärkeintä on ollut yhtenäisyys.

Nyt on ääni kellossa kuitenkin muuttunut.

Lue lisää: Zelenskyi: Ukraina valtasi kolme kylää Hersonin alueella

Lue lisää: Näin venäläis­sotilaiden kanssa sovitaan antautumisesta – Ukraina paljasti lukuja ”kuumasta linjasta”

Donbasin alueella sijaitsevan strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin menetys ukrainalaisille sekä Hersonin alueen pohjoisrintaman murtuminen ovat havahduttaneet aikaisemmin vaiti pysyneet.

Ensimmäistä kertaa koko sodan aikana myös nykyinen tai entinen sotilashenkilöstö on alkanut avoimesti ilmaista kritiikkiä ja nostaa esiin ongelmia.

Sotilaskomentaja Roman Saponkov kutsuu tilannetta Hersonin pohjoisalueella katastrofiksi.

– Vetäytyminen Dneprjoen länsirannalla on katastrofi. Visokopillja, Ljubimivka, Velika Oleksandrivka, Davidiv Brid... Kaikissa näissä paikoissa vuodatettiin runsaasti sotilaidemme verta, Saponkov kirjoitti blogissaan Polit Navigator -sivuston mukaan.

Sivusto pitää selvänä, että Ukrainan hyökkäys tähtää Hersonin kaupungin valtaamiseen.

Saponkovin kollega German Kulikovski pitää tilannetta Hersonin alueella jo lähes kriittisenä.

– Tilanne etelässä on paljon vaikeampi kuin pohjoisessa Donbasin alueella. Virheemme ovat ilmeisiä, mutta korjataksemme ne etelän sotilasjohdon täytyy valmistaa Berislavin, Nova Kahovkan ja erityisesti Hersonin kaupungin puolustautumaan, sodan kaikin mahdollisin säännöin. Sinne ei voi lähettää liikekannallepanomiehiä, ainakaan isoja massoja, vaan joukkojen täytyy olla valmistautuneita, Kulikovski vaati Polit Navigatorissa.

Ensimmäisenä kärkevän kritiikin matopurkin avasi presidentti Vladimir Putinin luottomies, Tshetshenian johtaja Ramzan Kadyrov.

Kadyrov ei voinut ymmärtää, että heti sen jälkeen, kun Venäjä oli julistanut uudet alueliitokset, Venäjän lippu revittiin alas Lymanin kaupungissa. Viestin pääsisältö oli, että Venäjä liitti itseensä uusia alueita, mutta ei pysty puolustamaan niitä.

Kadyrovin kritiikki kohdistui Pravdan mukaan pääosin läntisen rintaman komentajaan Aleksandr Lapiniin ja puolustusministeriöön mutta epäsuorasti myös ”sotilaallisen erityisoperaation” pääjehuun ja Venäjän armeijan ylipäällikköön Putiniin.

Kadyrovin mukaan Lymanissa ei ollut viestintäyhteys- tai ammusjakelukanavia joukkojen kesken, sillä johtokeskus ei ollut varmistanut niitä.

Tshetsheenijohtaja sanoi varoittaneensa Lymanin tilanteesta ennalta myös asevoimien komentajaa Valeri Gerasimovia, mutta tämä ei ollut ottanut Kadyrovia tosissaan.

Kadyrov syytti epäonnistumisista armeijan ammattitaidottomuutta ja sanoi, että jos hän itse saisi päättää, hän lähettäisi Lapinin etulinjaan rynnäkkökivääri kädessään ja ”kuittaamaan häpeänsä verellään”.

Lue lisää: ISW: Näin Putinin joukot rakoilevat – asian­tuntija: ”Tilanne voi lähteä eskaloitumaan nopeastikin”

Lopuksi Kadyrov vaati Putinia julistamaan raja-alueille sotatilan ja käyttämään ”pienitehoisia ydinaseita”.

Kadyrovin purkaus Telegramissa ei hukkunut internetin syövereihin. Viesti on kerännyt 6,5 miljoonaa katselukertaa, 206 000 tykkäystä ja yli 40 000 kommenttia. Jos eivät jo aikaisemmin, niin nyt viimeistään Venäjän sotaongelmat ovat massiivisen ihmisjoukon tiedossa.

Kadyrovin vanavedessä esiin on noussut muitakin, joiden mukaan Ukrainan sodan komentajia pitäisi vaihtaa. Esimerkiksi Wagner-joukkojen perustaja Jevgeni Prigozhin asettui tukemaan Kadyrovia.

Kenraaliluutnantti evp. Andrei Gurulev sanoi Nezavisimaja Gazetalle, ettei pysty selittämään Limanin antautumista sotilaallisesta näkökulmasta.

– En ymmärrä, miksi joukkoja ei vahvistettu, Gurulev ihmetteli.

Gurulev lisäsi Pravdalle, että jos sodan yleisjohdossa ei tapahdu jotakin täysin uutta, mikään ei muutu.

– Ongelman ydin ei ole ruohonjuuritasolla, ei Limanissa, ei komppaniassa, pataljoonassa tai rykmentissä vaan Moskovassa Frunzenskaja-kadulla (Venäjän puolustusministeriön päärakennus). Siellä ei vieläkään ymmärretä tilannetta.

– Tarvitsemme Anatoli Kvashninin kaltaisen kenraalin, joka antaa käskyt, allekirjoittaa määräykset ja käy juoksuhaudoissa sotilaiden luona katsomassa, miten homma hoidetaan. Sillä tavalla me voitimme toisen Tshetshenian sodan, Gurulev sanoi Pravdan mukaan.

Valtiollisen Kapital Strany -sivuston mukaan Kadyrovin terävän kritiikin jälkeen Putin vapautti Lapinin tehtävästään ja nimitti läntisen rintaman uudeksi komentajaksi kenraaliluutnantti Roman Berdnikovin. Berdnikov johti läntistä rintamaa jo 26. elokuuta saakka ja palaa nyt tehtäväänsä.

Sotakirjeenvaihtaja Aleksandr Hartshenko näkee, että Lapinista on tehty syntipukki perusteetta.

– On häpeä, jos syy vieritetään Lapinin niskaan sen takia, että iso joukko ihmisiä on tehnyt arviointivirheitä, Hartshenko kirjoitti Telegram-viestissään Nezavisimaja Gazetan mukaan.

Hartshenkon mukaan Lapin näki miehistöpulan jo kesällä ja pyysi puolustusministeriöltä liikekannallepanon aloittamista kesäkuussa.

– Ei kyse ole yhden yksittäisen kenraalin pelkuruudesta tai epäpätevyydestä. Ongelma on viestintä- ja hallintojärjestelmissä, Hartshenko kirjoitti.

Myös kenraaliluutnantti evp. Juri Netkatshev ihmetteli, että jos puolustusministeriölle kerrottiin jo kesällä liikekannallepanotarpeesta, miksi oli tarpeen viivytellä määräystä syyskuun loppupuolelle saakka.

Gurulev puhui myös toisesta isosta ongelmasta – ”yleisraporttien kertomasta valheesta, että tilanne olisi hyvä”. Myös Kadyrov mainitsi, että Putin ei välttämättä ole ajan tasalla sodan todellisesta tilanteesta: hänelle saatetaan jättää asioita kertomatta tai jopa tietoisesti valehdella.

Sotakirjeenvaihtaja Aleksandr Sladkov sanoi Nezavisimaja Gazetalle vierailleensa Lymanissa vain hetkeä aikaisemmin ennen kaupungin menetystä Ukrainan joukoille.

– Siellä oli neljä joukko-osastoa. Osastojen välillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä. Ei ollut tykistö- tai ilmatarkkailua, viestimiehistä oli pula... Järjestelmä on mätä. Tällaisilla asevoimilla emme voita edes Ukrainaa, Sladkov sanoi lehdelle.

Pravda totesi vielä, että Venäjän nykyjohto on ollut kyvytön luomaan kansallisesti hyväksyttyä perustetta sodalle, kehittämään strategiaa vastustajan kukistamiseksi tai puolustamaan väestöä Venäjään liitetyillä alueilla – eli ”sotilaallinen erityisoperaatio” ei ole täyttänyt lehden mukaan ensimmäistäkään tehtäväänsä.