Kuukautishäiriöiden hoidon lisäksi nuoret tarvitsisivat kokonaisvaltaista tukea voidakseen huolehtia hyvinvoinnistaan, toteaa nuorisogynekologi Elina Holopainen.
Nuorten syömishäiriöiden pahentuessa ja muun pahoinvoinnin lisääntyessä myös kuukautishäiriöisiä tulee vastaanotoille yhä enemmän, sanoo nuorisogynekologi. Kuva: Emilia Kangasluoma
Katarina Malmberg HS
Nuorten masennus- ja ahdistusoireilu on yleistynyt valtavasti. Se kulkee käsi kädessä sen kanssa, että sosiaalisen median ja älypuhelinten parissa käytetään yhä enemmän aikaa.
Koronaepidemia lisäsi nuorten oireilua entisestään: tuoreimmassa Terveyden- ja hyvnvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyssä vuonna 2021 tytöistä 30 prosenttia kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Syömishäiriöt ovat korona-aikana lisääntyneet useissa länsimaissa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
Lue lisää: Nuorisopsykiatrian palvelut ovat tukossa: ”Jono erikoissairaanhoitoon yltää elokuulle”
Stressaava elämäntapa, jossa nuoret haluavat pärjätä koulussa, menestyä sosiaalisesti ja samaan aikaan harrastaa tavoitteellisesti, näkyy myös fyysisesti. Nuorilla se voi näkyä esimerkiksi siinä, että kuukautiset jäävät pois. Tarkkoja tilastoja kuukautishäiriöistä ei ole, mutta lääkärin mukaan ilmiö on yleistynyt.
”Monella kuukautishäiriöistä kärsivällä nuorella häiriön syynä ovat elämäntavat, ja tämä ryhmä on aika iso”, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, nuorisogynekologi Elina Holopainen Husin Naistenklinikan lisääntymislääketieteen yksiköstä. Holopainen on myös Suomen lapsi- ja nuorisogynekologisen yhdistyksen puheenjohtaja.
Elina Holopainen Kuva: HUS-yhtymä
kuukautiset alkavat yleensä parin vuoden jälkeen siitä, kun murrosiän ensimmäiset muutokset ovat alkaneet. Ensin alkavat rinnat kasvaa ja lantio pyöristyä. Kuukautisten alkaminen kertoo nuorelle, että hänestä on tulossa lisääntymiskykyinen.
Suomessa kuukautiset alkavat 10,5–15,5 vuoden iässä, keskimäärin vähän yli 13-vuotiaana. Jos kuukautisia ei ala kuulua 15,5 ikävuoteen mennessä, syytä aletaan selvittää. Alkamisaikaan vaikuttavat myös perinnölliset tekijät.
”Pari ensimmäistä vuotta kuukautiset ovat vielä helposti epäsäännölliset, mutta pikku hiljaa ne normaalisti muuttuvat säännöllisemmiksi”, Holopainen kertoo.
”
Riittämätön lepo, stressi, muutos ravitsemuksessa tai raju painonmuutos ovat yleisiä syitä kuukautisten poisjäännille.
Jos jo säännölliseksi muuttuneet kuukautiset jäävät pois kolmena kuukautena peräkkäin, on Holopaisen mukaan syytä selvittää, missä on vika. Jos kuukautiset ovat olleet hyvin epäsäännölliset, niiden puuttumista aletaan tutkia puolen vuoden poissaolon jälkeen.
Jos kuukautiset yhtäkkiä loppuvat, kolmelta neljästä nuoresta löytyy taustalta jokin elämäntapaan liittyvä muutos.
”Riittämätön lepo, stressi, muutos ravitsemuksessa tai raju painonmuutos ovat hyvin yleisiä syitä kuukautisten poisjäännille”, Holopainen sanoo.
Hän on nähnyt, että esimerkiksi siirtyminen vegaaniruokavalioon voi johtaa siihen, että kuukautiset jäävät pois. Silloin vegaaniksi ryhtyminen on toteutettu ilman selkeää ymmärrystä siitä, mitä ravintoaineita elimistö tarvitsee.
”Nuoret jättävät esimerkiksi helposti pois lähes kaiken rasvan, vaikka sukuhormonit tarvitsevat rakennusaineekseen kolesterolia ja keho ylipäätään rasvaa voidakseen toimia”, Holopainen sanoo.
Ravitsemussuositusten mukaan noudatettuna vegaaniruokavalio ei kuitenkaan aiheuta kuukautishäiriöitä.
Toki kuukautisten poisjäämisen taustalla voi olla myös raskaus tai jokin sairaus, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, keliakia, vakava anemia tai munasarjojen ennenaikainen vajaatoiminta.
Aivolisäke voi tuottaa liikaa prolaktiinihormonia, joka aiheuttaa kuukautisten poisjäännin. Liiallisen prolaktiinituotannon syynä voivat olla esimerkiksi psyykenlääkkeet tai aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain.
Ylipaino tai lihavuus vaikuttaa kuukautiskiertoon häiritsemällä munasolun irtoamista. Mikäli kuukautisten poisjäännin syynä on ylipaino, painon pudottaminen kymmenenkin prosenttia usein palauttaa ne. Käytännössä se tarkoittaa yleensä 3–5 kiloa.
Lue lisää: Meri Pessinen oli seurallinen ja aikaansaava opiskelija, mutta yhtäkkiä voimat eivät riittäneet edes tiskaamiseen
Kuukautiskiertoa säätelee tarkasti kolmiportainen keskushermostovälitteinen mekanismi, jossa aivot lähettävät viestin aivolisäkkeelle ja edelleen munasarjoille. Tämä saa aikaan hormonien erittymisen ja aiheuttaa munasarjassa munarakkulan kasvun, munasolun kypsymisen ja ovulaation.
Munarakkula erittää estrogeenia, joka saa aikaan limakalvon paksuuntumisen kohdussa. Häiriö tässä mekanismissa aiheuttaa sen, että limakalvo paksuuntuu epätasaisesti, mikä johtaa vuotohäiriöön.
Esimerkiksi alipaino ja stressi vaikuttavat tähän elimistön käskyjärjestelmään ja aivolisäkkeen hormoneihin negatiivisesti, minkä seurauksena munasarjoista ei erity naishormoni estrogeeniä eikä ovulaatiota tapahdu.
Jos kuukautisten poisjääminen osuu keskelle nuoruusiän muutoksia, voi fyysinen kehitys pysähtyä. Silloin esimerkiksi kohtu ei kasva täyteen kokoonsa ja rintojen kehitys jää kesken. Joskus myös pituuskasvu pysähtyy.
”
Jos kuukautiset ovat pitkään poissa, riskinä ovat lisääntyneet luunmurtumat.
”Jos kohtu jää liian pieneksi, hedelmöittyneen alkion kiinnittyminen sen seinämään vaikeutuu, ja se voi myöhemmin lisätä jo alkaneen raskauden keskenmenoriskiä”, Holopainen sanoo.
Osalle naisista tilanne paljastuu vasta myöhemmin siinä vaiheessa, kun he haluaisivat tulla raskaaksi ja lopettavat ehkäisypillerien käytön, mutta vuoto ei alakaan. Yhdistelmäehkäisypillerit estävät ovulaation ja sitä kautta omien munasarjojen hormonituotannon. Silloin ehkäisypillerien hormonien vaikutuksesta vuoto tulee normaalisti, vaikka oma hormonituotanto ei olisikaan kunnossa. E-pillerit siis tavallaan peittävät taustalla olevan ongelman, jolloin se jää korjaamatta.
Naissukuhormonia tarvitaan myös luuston kehittymiseen. Jos kuukautiset ovat pitkään poissa, riskinä ovat lisääntyneet luunmurtumat. Erityisesti anoreksiasta kärsivillä nuorilla on riski sille, että luumassa jää ikätasoa pienemmäksi. Estrogeeni suojaa elimistöä myös sydän- ja verisuonitaudeilta.
Usein kuukautisten poisjäämisen taustalta löytyy Holopaisen mukaan psyykkisiä syitä: vaativa ja täydellisyyttä tavoitteleva persoonallisuus, stressinsietokyvyn häiriöitä ja mielialahäiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta. Estrogeenin puute sinänsäkin aiheuttaa väsymystä, vetämättömyyttä ja haluttomuutta.
”Hirveän usein taustalla on iso vyyhti erilaisia ongelmia”, Holopainen sanoo.
Hän muistuttaa, että on myös hyvin yksilöllistä, miten elämäntapaan liittyvät asiat vaikuttavat stressiin elimistössä. Kuukautisiin vaikuttavia asioita voivat olla esimerkiksi anoreksia ja aliravitsemustila, koulustressi tai masennus, johon liittyy ylipaino-ongelmaa.
”Joillakin jo lievä elimistöä stressaava asia vaikuttaa hormonitoimintaan, mutta toinen voi olla vaikka kuinka alipainoinen, mutta hänellä on silti kuukautiset”, Holopainen sanoo.
Usein kuukautisongelmat poistuvat, jos taustasyy niiden puuttumiselle saadaan korjattua. Se tarkoittaa aluksi esimerkiksi ravitsemusterapeutin ohjausta ja tarvittaessa nuoren kohdalla koko perheen tilanteen tukemista.
Holopaisen mukaan ei läheskään aina riitä, että yksittäinen hoito erikoissairaanhoidossa voisi ratkaista nuoren ongelmia, vaan tukea pitäisi saada myös perusterveydenhuollosta.
Holopainen peräänkuuluttaa nuorten mielenterveyteen ja kokonaishyvinvointiin keskittyvää huolenpitoa. Moni nuori tarvitsisi Holopaisen mukaan yleistä elämänhallinnan tukea, koska osalla on rikkinäisiä perheitä, eikä koulun antama tuki riitä.
”Usein tekisi mieli vain halata näitä vastaanotolle tulevia nuoria tyttöjä”, Holopainen sanoo.