Eduskunta alkaa ensi viikolla käsitellä hallituksen esitystä rajat ylittävästä terveydenhuollosta.
Lakimuutoksen myötä suomalaiset voisivat hakeutua terveydenhuoltoon muihin EU-maihin niin, että hoito maksaisi potilaalle saman verran kuin se maksaisi omassa kotikunnassa Suomessa.
Esimerkiksi Helsingin kaupungilla lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa on maksuton. Jos potilas hakeutuisi esimerkiksi yksityislääkärin vastaanotolle Tallinnaan, Suomen valtio korvaisi hänelle käynnistä aiheutuneet kustannukset.
Kustannusten korvaamiselle on kaksi ehtoa. Ensinnäkin annetun terveyspalvelun tulee olla henkilölle lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeellinen.
Toinen edellytys on, että potilaille korvataan kustannuksia ainoastaan sellaisista terveyspalveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialueet ovat vastuussa.
Esimerkiksi kauneuskirurgia ei kuulu julkisesti rahoitettujen terveyspalveluiden palveluvalikoimaan ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piiriin.
Esitys toisi ison muutoksen, sillä tähän mennessä suomalaiset ovat saaneet toisessa EU-maassa hankkimastaan yksityisestä hoidosta vain Kela-korvauksen.
Esimerkiksi yleislääkärin enintään 30 minuutin käynnistä Kela-korvaus on tällä hetkellä 11 euroa. Korvaus on sama kuin jos potilas hakeutuu Suomessa yksityisen lääkärin vastaanotolle.
Näin lakimuutos vaikuttaisi
Jos toisessa EU-maassa annettu hoito on ollut kalliimpaa kuin hyvinvointialueella vastaavassa tilanteessa annettu hoito, jäisi ylittävä osuus hoidon kustannuksista potilaan itsensä maksettavaksi.
Lakimies Marika Lahtivirta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) mainitsee, että esimerkiksi Virossa kustannustaso on usein Suomea alhaisempi, eli käytännössä siellä hoitoa saisi jatkossa samalla asiakasmaksun hinnalla kuin Suomen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.
Hän vahvistaa, että jos tietyn terveyspalvelun saaminen on Suomessa maksutonta, se olisi sitä myös esimerkiksi Tallinnassa, jos palvelun järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa.
Korvausten saamisen edellyttämä hoidon tarpeellisuusarvio voidaan hallituksen esityksen mukaan tehdä potilaan hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä. Myös toisessa EU- tai ETA-valtiossa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa toteutettu arviointi hyväksyttäisiin kustannusten korvaamisen perusteeksi.
Esimerkiksi jos helsinkiläisellä on todettu olevan tarve päästä hampaan juurihoidon toimenpiteeseen, hän voisi lomareissullaan Tallinnassa päättää hakeutua tähän toimenpiteeseen. Helsinkiläinen maksaisi itse toimenpiteen paikan päällä, mutta hän olisi oikeutettu hakemaan korvaukset hoidosta jälkikäteen Kelalta.
Itselle maksettavaa hänelle jäisi toimenpiteestä 15,20 euroa Helsingin kaupungin asiakasmaksuhinnaston mukaan.
Suomessa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy edellyttää lääkärin lähetettä, joten kustannusten korvaaminen tällaisesta toisessa EU-maassa annetusta hoidosta edellyttäisi myöskin lähetettä.
Suomea uhkaavat sanktiot
Lakimuutoksen taustalla vaikuttaa EU:n potilasdirektiivi, jota Suomi ei ole tähän mennessä soveltanut EU-komission edellyttämällä tavalla. Komissio aloitti jo vuonna 2015 rikkomusmenettelyn Suomea vastaan asiasta.
Lahtivirta kertoo, ettei Suomi ole aiemmin muuttanut lakia komission kehottamalla tavalla, koska Suomen näkemyksen mukaan valittu korvausmalli vastaa potilasdirektiivin säännöksiä, eli jäsenmailla on oikeus itse päättää, miten terveydenhuolto ja terveyteen liittyvät etuudet järjestetään ja tarjotaan.
– Kela-korvausten saaminen niin Suomessa yksityisestä hoidosta kuin ulkomaillakin oli sopivin ratkaisu Suomen julkisin varoin tuetun terveydenhuoltojärjestelmän kannalta, Lahtivirta perustelee Suomen kantaa.
Lahtivirran mukaan hallitus päätti kuitenkin lähteä muuttamaan korvausmallia komission kehottamalla tavalla, kun lakia muutoinkin oltiin muuttamassa sote-uudistuksen vuoksi. Muutoin Suomen olisi pitänyt Lahtivirran mukaan varautua siihen, että komissio vie asian EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jos EU-tuomioistuin katsoisi Suomen rikkoneen EU-lainsäädäntöä, Suomelle voitaisiin määrätä taloudellisia sanktioita sekä velvoite korjata potilasdirektiivin voimaantulon jälkeen tehtyjä korvausratkaisuja.
Hallituksen Kelalta saamien tilastojen mukaan Suomessa on ratkaistu vuosina 2014–2021 noin 60 000 korvaushakemusta toisessa EU-maassa annetusta hoidosta.
– Se, että muutamme lainsäädäntöä, ei kuitenkaan välttämättä takaa sitä, etteikö komissio silti nosta kannetta, Lahtivirta kertoo.
Hammaslääkärikäyntejä ulkomaille
Hallitus arvioi, että suomalaisten hakeutuminen toiseen maahan hoitoon yleistyisi korvauksien kasvamisen myötä. Arviona on, että esitys lisäisi valtion menoja noin 6,5 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Eniten korvausmenoja kasvattaisivat hammaslääkärin palkkioista maksettavat korvaukset, mutta hallitus ennakoi myös fysioterapian ja lääkärin palkkioista maksettavien korvausten kasvua.
Arviona on, että etenkin hammasproteettisen hoidon, kuten hammaskruunun tai -implantin laittamisen, kysyntä suuntautuisi aiempaa enemmän Suomen rajojen ulkopuolelle.
Esimerkiksi hammasimplantin asettaminen maksaa Helsingin kaupungilla asiakkaalle 147,70 euroa, kun taas esimerkiksi Terveystalossa implanttihoito perustilanteessa maksaa 2600 euroa hampaalta.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakas maksaa asiakasmaksun, ja todelliset tuotantokustannukset maksaa kotikunta.
Voisi vähentää hoitojonoja
Hallitus huomioi esityksessään, että ulkomaille hoitoon hakeutumiseen vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden palvelutaso. Jo nyt hoitoon pääsy on ongelmissa laajasti Suomessa sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.
Ensi vuonna aloittavat hyvinvointialueet ovat tuoneet laajasti esiin huoltaan rahoitusvajeesta, joka on Ylen kyselyn mukaan noin 1,5 miljardia euroa. Tämän pelätään johtavan palveluiden tason heikennyksiin. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta.
Hallitus arvioi, että suomalaisten omatoimisen ulkomaille hoitoon hakeutumisen lisääntyminen vähentäisi jossain määrin hyvinvointialueiden palveluiden kysyntää ja kustannuspainetta.
Eikö tässä ole hyvinvointialueille kannustin siihen, ettei palveluita tarvitse järjestää lain edellyttämällä tavalla?
– Jos henkilöt lähtisivät hakemaan palveluja ulkomailta, se voisi lyhentää hoitojonoa, mutta hyvinvointialueet eivät voi ottaa tätä huomioon omissa laskelmissaan. Potilailla on oikeus saada palvelut omalla hyvinvointialueellaan, Lahtivirta korostaa.
Matkakustannuksista ei juurikaan korvauksia
Lahtivirran mukaan hallitus ei odota lakimuutoksen johtavan siihen, että suomalaiset sankoin joukoin ryntäävät ulkomaille hakemaan hoitoa.
Kalliimpien hoitojen kohdalla rajoittavana tekijänä arvioidaan vaikuttavan sen, että potilasdirektiivistä tulevien oikeuksien myötä henkilön on itse ensin maksettava hoidosta aiheutuneet kustannukset ennen kuin hän voi hakea niistä korvauksia.
Hoitoon voi kuitenkin hakea ja saada myös ennakkoluvan, jolloin ei tarvitse itse maksaa ensin kustannuksia. Lupa voidaan hylätä esimerkiksi sillä perusteella, että kyseinen palvelu pystytään antamaan potilaalle Suomessakin hoitotakuun määrittelemässä enimmäisajassa.
Lahtivirta arvioi, että ulkomaille hoitoon hakeutumisen halukkuutta voi vähentää se, että matka- ja oleskelukustannuksia ei korvattaisi muutoin kuin sen verran, mitä potilaalle olisi aiheutunut kotoaan lähimpään julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön hakeutuessa.
Yksityiset terveysjätit: Voi lisätä hoitoon hakeutumista EU-maihin
Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono ei kommentoi sitä, aikooko yhtiö laajentaa toimintaansa Suomen lähimaihin potilasdirektiivin voimaantulon myötä. Hän tyytyy toteamaan, että Terveystalo ottaa direktiivin käyttöönoton huomioon ensi vuoden toimintansa suunnittelussa.
Bono pitää haasteellisena arvioida lakimuutoksen vaikutuksia.
– Tarpeeseen hakeutua ulkomaille hoitoon vaikuttaa merkittävästi se, kuinka julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia terveyspalveluita on Suomessa saatavilla.
Bono arvioi, että korvausmallin muutos voi lisätä EU-maihin, erityisesti Suomen lähialueille, hoitoon hakeutumista, jos hoitojonoja ja hoitovelkaa ei onnistuta kotimaassa pienentämään.
Mehiläisellä on ollut jo vuodesta 2020 alkaen terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluita Virossa, Ruotsissa ja Saksassa.
Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartiala sanoo, että kussakin maassa Mehiläisen toiminta palvelee ensisijaisesti paikallista väestöä.
– Mutta luonnollisesti hoidamme direktiivin puitteissa myös suomalaisia ja muita EU-kansalaisia, jotka haluavat meille hoitoon hakeutua, Hartiala sanoo.
Mehiläinen arvioi, että suomalaiset saattavat enenevässä määrin lähteä etsimään terveyspalveluita EU-alueelta, jos Suomessa on pitkiä jonoja.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.