Helsingin Sanomat kysyi lukijoilta, miten he aikovat käyttää 23. joulukuuta maksettavan ylimääräisen lapsilisän.
Tamperelaiset Eini Väisänen ja Hannu-Pekka Hyppänen jännittivät, ehtiikö esikoistytär syntyä ennen joulukuuta, jolloin myös he saavat lapsilisän tuplana. Kuva: Mika Ranta / HS
Essi Myllyoja HS
Inflaation myötä nousseisiin elämiskuluihin.
Tammikuun sähkölaskuun, joka on 9-kertainen edellisvuoteen verrattuna.
Luottokorttilaskun maksuun.
Lapsen harrastuksiin.
Joulukinkkuun.
Muun muassa näin lukijat vastasivat, kun HS kysyi, miten he aikovat käyttää joulukuun 23. päivänä maksettavan ylimääräisen lapsilisän.
Kyselyyn tuli yli neljäsataa vastausta.
Tamperelainen Eini Väisänen saa lapsilisää ensimmäistä kertaa tyttärestään joulukuussa, ja tietenkin myös tuplana. Väisäsen ja hänen puolisonsa esikoistytär syntyi 22. marraskuuta.
Väisänen ehti jo jännittää, ehtiikö lapsi syntyä vielä marraskuussa. Jos vauva olisi viihtynyt vatsassa joulukuuhun asti, perhe ei olisi lisää saanut. Lapsilisää voi alkaa saada vasta syntymää seuraavan kuun alusta.
”Etukäteen olimme sopineet sairaalan kanssa, että jos vauva ei lähde itsestään syntymään, synnytys käynnistetään 29.11. Tässä yhteydessä mainitsin kätilölle, että olisi hyvä, jos lapsi syntyisi ennen kuun vaihdetta, niin ehdimme saada joulukuun tuplalisän”, Väisänen kertoo.
”Kätilö totesi, etten ole ainoa, joka näin on sanonut. Jotkut olivat jopa toivoneet varmaa synnytystä marraskuun puolella, jotta ehtivät tuen varmasti saada.”
Hallitus päätti joulukuun kaksinkertaisesta lapsilisästä budjettiriihessään syyskuussa, mutta korotusta ehdotti alun perin keskustapuolue täsmäaseeksi hintojen nousua vastaan. Lapsilisän kertaluonteisella tuplaamisella halutaan tukea lapsiperheiden ostovoimaa. Rahasta onkin puhuttu lapsiperheiden joulubonuksena.
HS:n kyselyssä useimmin toistuvat vastaukset olivat normaalit elämiskulut ja lasten joululahjat. Kyselystä myös selvisi, että valtaosalle vastanneista raha tulee tarpeeseen.
”Lapsilisä menee meillä aina elämiseen. Saamme sillä ylimääräisellä turvattua kahden pienen lapsen joululahjat. He odottavat kovasti joulupukkia.” Äiti, Riihimäki
”Sähkölaskuihin ja normaaliin elämiseen menee, tiukka talvi on tulossa.” Äiti, Turku
”Olen joutunut ostamaan lapsille ruokaa ja autoon bensaa luottokortilla, lyhennyksiin menee.” Äiti, Savonlinna
”Luottolaskun kuittaamiseen... Valmistuin vuosi sitten amk-tutkintoon ja opintoajalta kertyi luottovelkaa jota yh-äitinä edelleen maksamatta.” Äiti, Espoo
”Ruokaan ja lämmintä lapsille. Nyt voi ostaa kinkun joulupöytään.” Isä, Mänttä
”Purskahdin itkuun kun luin ylimääräisestä lapsilisästä (onnenkyyneleitä). Ylimääräisellä lapsilisällä ostetaan varmaan käytetyn sijaan uusi kevätpuku ja muita vaatteita ja normaalihintaisia joulusuklaita ja ihan ruokaa. Yksinhuoltajana elämä on niukkaa. Kiitos päättäjät!” Äiti, Järvenpää
”Käymme lasten kanssa päiväseltään toisella paikkakunnalla kylpylässä ja syömässä eli joululoman yhteiseen spesiaaliohjelmaan. Normaalisti lapsilisän käytämme aina tavallisiin arkiostoksiin kuten ruokaan tai vaatteisiin. Ei mene säästöön.” Äiti, Hyvinkää
Vantaalaiselle Raisa Koskelle raha tuli tänä jouluna tarpeeseen. Neljän lapsen yksinhuoltaja opiskelee lähihoitajaksi, mutta on nyt ollut työttömänä, koska kieltäytyi terveydenhoitoalalla pakollisista koronarokotuksista.
”Ihan hirveän iloinenhan minä olin, kun kuulin ylimääräisestä lapsilisästä”, Koski sanoo.
Vanhin Kosken lapsista on jo 18, joten hänestä lapsilisää ei enää makseta. Kolme nuorempaa lasta ovat 15-, 9- ja 6-vuotiaat. Yhden vanhemman taloudessa kolmesta lapsesta maksetaan joulukuussa lapsilisää 1 046,82 euroa.
Koski kertoo, että perheellä on rahasta tiukkaa ympäri vuoden, mutta jouluisin hän on pyrkinyt lastensa toiveet toteuttamaan.
”Että he edes kerran vuodessa voisivat saada, mitä oikeasti haluavat. Omassa lapsuudessani joulu oli tosi spesiaali juttu, ja sain aina monta pakettia. Haluan tarjota saman myös omille lapsilleni”, Koski sanoo.
Koska raha maksetaan kuitenkin vasta jouluaaton aattona, jolloin lahjahankintojen kanssa on jo kiire, Kosken on pitänyt harrastaa pientä kikkailua.
”Päätin, että maksan joulukuun vuokran omaosan myöhässä ja käytän normaalisti vuokraan varatun rahan lasten lahjoihin. Puuttuvan osan maksan sitten lapsilisistä.”
Vastaava kikkailu on Koskelle tuttua jo aiemmilta vuosilta, koska lapsilisät on aina maksettu juuri ennen joulua.
Koski alkaa tavallisesti valmistautua jouluun aina hyvissä ajoin. Hän ostaa lahjoja jo kesän alennusmyynnistä ja panee rahaa säästöön. Vaikka Koski hankkii paljon tavaroita käytettynä, yhdestä hän ei tingi: tekniikan pitää olla uutta.
”Nytkin lasten toivelistalla on ollut XBoxia ja uutta puhelinta, joten lahjoihin rahaa saa kyllä uppoamaan”, Koski sanoo.
Ylimääräinen lapsilisä on herättänyt myös närkästystä, ja sitä on arvosteltu muun muassa keskustan keinoksi kalastella ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.
Osa kyselyyn vastanneista ilmoittikin, ettei olisi rahaa tarvinnut.
Moni kertoi lahjoittavansa rahan hyväntekeväisyyteen, osa sanoi sijoittavansa ne.
”Ylimääräisen yhtiövastikkeen maksuun, osaan siitä. Keskituloisena en koe tarvitsevani ylimääräistä lapsilisää, on ihmisiä jotka tarvitsevat sitä meitä enemmän. Mutta käyttöä rahalle toki on.” Äiti, Helsinki
”Osallistumme lasten kanssa kirkon Rakenna joulupuu -keräykseen, nyt suunniteltua isommalla summalla. Näkemykseni on, että näin toimimalla tueksi tarkoitettu lisä kohdentuu reilummin ja oikein. Loppu ekstralisistä menee omaan arkiseen kulutukseen kuten ruokaostoksiin.” Äiti, Helsinki
”Emme tarvitse ylimääräistä lapsilisää, joten ostan sillä muutaman ruokalahjakortin ja jaan ne ihmisille, joilla on isompi tarve.” Äiti, Tampere
”Ylimääräinen lapsilisä helpottaa jouluostoksia, mikä on mielestäni vähän kyseenalaista: tuntuu, että rahaa menee ikään kuin suoraan valtiolta kaupoille ja esimerkiksi vaatteisiin, jolloin lopulta iso hyötyjä on ehkäpä jokin kiinalainen vaatetehdas, ei suomalainen pienituloinen ihminen.” Äiti, Mikkeli
”Sijoitetaan lasten osakesalkkuihin.” Isä, Helsinki
”Rahastoihin.” Isä, Jyväskylä
Vantaalainen Juhani Lankinen on yksi heistä, jotka eivät olisi olleet rahaa vailla. Hän vastasi kyselyyn:
”Samaan kuin normaali lapsilisä, eli sijoitetaan rahastoon. En ymmärrä miksi valtio ei kohdista tukea sitä tarvitseville, vaan jakaa rahan kaikille? Ei oma ääneni eduskuntavaaleissa ole näin ’halpa’. Populismia puhtaimmillaan.”
Lankinen kertoo puhelimessa olevansa edelleen samaa mieltä.
”Minun ja puolisoni yhteenlasketut bruttotulot ovat yli suomalaisten keskiarvon, ja meillä on vain yksi lapsi. Näen tämän keskustalta yrityksenä kalastella ääniä heikossa kannatustilanteessa. Pidän tätä vastuuttomana valtion varojen käyttönä.”
Lankinen ymmärtää kuitenkin olevansa etuoikeutetussa asemassa ja tietää, että monet muut tarvitsevat rahaa kipeästi.
”Tulen itse yhdeksänlapsisesta perheestä, ja siellä olisi kyllä aikoinaan ollut rahalle käyttöä. Olisinkin toivonut, että jos lisärahaa on pakko jakaa, se olisi kohdistettu sitä enemmän tarvitseville”, Lankinen toteaa.
Lankisen perheessä lapsilisä menee suoraan lapsen omalle tilille ja sieltä automaattisesti arvo-osuustilille.
”Olemme yhdessä vaimoni kanssa sopineet rahan käytöstä”, Lankinen kertoo.
Valtaosa HS:n kyselyyn vastanneista oli naisia. Se on ymmärrettävää, sillä lapsilisä maksetaan pääosin lasten äideille.
Vain noin kuusi prosenttia tuen saajista on miehiä. Myös yksinhuoltajakorotuksen saajista valtaosa on naisia. Lisäksi kahden vanhemman talouksissakin lapsilisät yleensä maksetaan äidille.
Raha on tarkoitettu koko perheelle. Kun se maksetaan äidille, käytännön merkitystä voi olla siihen, mihin raha käytetään.
Sijoittaminen korostui etenkin miesten vastauksissa. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että vaikka naisten sijoittamisesta puhutaan nykyään paljon, miehet sijoittavat edelleen useammin kuin naiset.
Tutkimuksista myös tiedetään, että heteroparisuhteissa äidit tekevät merkittävän osan lasten hankinnoista. Äidit myös suuntaavat usein lastensaannin jälkeen kulutustaan lapseen, mutta isät jatkavat kuluttamista itseensä.
Lapsilisästä voi myös kieltäytyä. Tuen joulukuultakin olisi voinut perua helposti joko OmaKelassa tai suullisesti soittamalla Kelaan.
Lapsilisän maksaminen päättyy viimeistään ilmoitusta seuraavasta kuukaudesta. Eli jos nyt vielä haluaisi lakkauttaa lapsilisän, joulukuun tuplaerä todennäköisesti tulisi vielä tilille,mutta viimeistään tammikuun alusta tuen maksu päättyisi.
Vaikka ylimääräistä lapsilisää kritisoi HS:n kyselyssä melko moni, Kelasta kerrotaan, että tuesta ei ole kieltäydytty ahkerammin kuin normaalistikaan.
Ylipäätään lapsilisän saaminen edellyttää omaa aktiivisuutta silloin, kun lapsi syntyy. Jos lapsilisää ei hae, sitä ei kukaan myöskään tuputa.
Eini Väisäsen Myyksi kutsuttu tyttövauva syntyi 22. marraskuuta. Kuva: Mika Ranta / HS
Eini Väisänen tietää jo, mihin aikoo ylimääräisen lapsilisän käyttää, kun se aatonaattona tilille rapsahtaa: synnytyksen sairaalakuluihin.
Hän ja toistaiseksi Myyksi kutsuttu vauva viettivät osastolla kolme yötä.
”Vaikka meillä on Suomessa hieno systeemi ja synnyttäminen halpaa moneen muuhun maahan verrattuna, sairaalalasku kirpaisee silti nyt, kun kaikki elinkustannukset ovat kasvaneet”, Väisänen sanoo.
Väisänen on koulutukseltaan sosionomi, ja hänen puolisonsa on diplomi-insinööri.
”Me olemme keskiluokkainen pari, jolla on hyvät työpaikat ja vain yksi lapsi, ja meillekin raha tulee nyt tosi tarpeeseen. Voin vain kuvitella, miten moni tarvitsee sitä tällä hetkellä meitäkin enemmän”, Väisänen miettii.
Väisäsellä on vielä keskustelu käymättä puolisonsa kanssa siitä, mihin Myy-vauvan lapsilisät tulevaisuudessa käytetään.
”Luulen, että se menee meillä ihan normaaliin elämiseen, mutta toivottavasti siitä voisi laittaa jatkossa aina osan säästöön lapsen isompia hankintoja varten.”