Suomen Olympiakomitea on huolestunut siitä, ettei kaikilla lapsilla ole enää varaa harrastaa. Myös urheiluseuroilla on paineita, kun tila- ja jäävuokrat kallistuvat.
Nousevat kustannukset tuovat paineita lasten ja nuorten urheiluharrastuksiin. Sähkön, lämmityksen, ruoan ja muiden kuluttajahintojen kallistuminen leikkaa perheiden arjen käyttövaroja. Perheillä voi olla tiukkaa korona-ajan jälkeen muutenkin, jos vanhemmilla on ollut työttömyyttä tai lomautuksia.
Suomen Olympiakomiteassa kannetaan huolta lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista heikkenevässä taloustilanteessa. Osa vanhemmista saattaa joutua leikkaamaan kuluja myös lasten harrastuksista.
– Tilanne on totta ja huoli on aiheellinen. Tämä kustannusten nousu pahimmillaan eriarvoistaa lasten ja nuorten sekä perheiden harrastusmahdollisuuksia, sanoo Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla.
Muutos näkyy osalla lapsista jo nyt siinä, että useampaa lajia harrastaneet lapset keskittyvät vain yhteen päälajiin ja sen rinnalla korkeintaan maksuttomaan tai mahdollisimman edulliseen lajiin.
Olympiakomitea vetoaa päättäjiin ja kuntiin
Tulla vetoaa kuntiin ja valtioon erilaisten tukimuotojen löytämiseksi seurojen ja liikuntapaikkojen tukemiseksi. Osa kunnista antaa tiloja maksutta alaikäisille. Tullan mielestä olisi tärkeää, ettei tämä etu poistu kustannusten kasvaessa.
– Meille on tosi tärkeä vaikuttaa kuntiin ja päättäjiin, ettei kustannuksia korotettaisi, jotta liikkumattomuus ja syrjäytyneisyys ei enää kasvaisi. Ettemme aiheuta enää uutta pandemiaa pandemian jälkeen.
Tullan mukaan löytyy monia keinoja, jossa kaikki voivat osallistua talkoisiin. Hän vetoaa myös yksityisiin halliyrittäjiin.
Esimerkiksi 1–2 asteen lämpötilan pudotus tai valaistuksen vähentäminen urheilutiloissa ei vielä estä monenkaan lajin treenaamista. Sen sijaan ovien laittaminen kiinni olisi haitallista pidemmällä aikavälillä.
– Pidän itse hyvin lyhytkatseisena sitä, että nyt leikattaisiin tai säästettäisiin esimerkiksi liikuntatilojen aukioloajoista. Toivon, että se on viimeinen keino.
Tulla pelkää, että lasten ja nuorten liikunnan vähenemisellä olisi pitkäaikaiset seuraukset. Alaikäisten hyvinvoinnista säästäminen kostautuu aikuisuudessa, jos heidän yleiskuntonsa on huono.
– Mikäli lapset joutuvat luopumaan jostakin liikuntaharrastuksesta, olisi todella tärkeää, että perheet lisäisivät muuta liikkumista. Esimerkiksi liikuttaisiin perheen kanssa yhdessä säännöllisesti luonnossa, mikä ei maksa mitään, Tulla sanoo.
Urheiluseurat tiukoilla – vuokrien korotukset siirtyvät perheiden maksettaviksi
Urheiluseuroilla on myös paineita. Kasvavat lämmitys- ja viilennyskulut aiheuttavat korotuspaineita tilavuokriin ja sitä kautta eri lajien kuukausimaksuihin. Nousevat kustannukset heijastuvat perheiden mahdollisuuksiin maksaa useamman lapsen tai useamman lajin kustannuksia.
Kuukausittaiset maksut ovat jo nyt reilusta sadasta eurosta satoihin euroihin. Lisäkustannuksia aiheutuu varusteista ja pelimatkoista.
Seuratoiminnassa joukkueet eli käytännössä pelaavien lasten ja nuorten vanhemmat maksavat kulut, myös nousevat kustannukset. Eniten lajeista kärsivät hallitiloja tarvitsevat lajit, kuten jääkiekko, taitoluistelu, voimistelu ja salibandy.
– Harrastajamäärä on edelleen hyvällä tasolla, mutta toki olemme huomanneet, että joustoja tai maksujen mukautuksia on pyydetty jo ehkä aiempaa enemmän, sanoo hallituksen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Waittinen helsinkiläisestä jääkiekkoseura Karhu-Kissat ry:stä.
Yhdistyksen käyttämä Kaarelan jäähalli on korottanut tilavuokria jo kaksi kertaa tänä vuonna. Viimeisin korotus oli elokuussa, viisi prosenttia.
Jääkiekossa kausi on alkanut jo toukokuussa eli pelaajat ovat sitoutuneet tähän kauteen jo keväällä. Laajemmat vaikutukset heijastuvat seuroihin viiveellä.
– Nykyinen kausi kestää maaliskuun loppuun ja luulen, että ne vaikutukset alkavat näkyä vasta sen jälkeen. Huolestuttavaa on se, miten pitkään tiukka taloustilanne jatkuu ja miten perheet siihen reagoivat, Waittinen sanoo.
Hän painottaa, että urheiluseuralla ei ole ylimääräisiä rahoja. Kukin joukkue kustantaa omat pelit ja pelimatkat. Lisäksi seurat kilpailevat jo nyt lasten ja perheiden ajasta kännyköiden, digitaalisten pelien ja muun ei niin urheilullisen ajankäytön kanssa.
Urheiluseurojen vaikeudet tiedostetaan myös Suomen Olympiakomiteassa, sillä seuratoiminnan piirissä on noin kaksi miljoonaa suomalaista.
Vaikea olisi luopua, pelaaminen osa elämää
Karhu-Kissojen treenit pidetään Kaarelan jäähallissa Helsingissä. Perjantai-illan 12–13-vuotiaiden treeneissä tavoitetut teinit myöntävät, että pelaamisesta luopuminen olisi vaikeaa.
Useita vuosia pelanneelle Oliver Räikälle jääkiekko on intohimo. Hän haluaa päästä siinä eteenpäin ja joskus tulla ammattilaiseksi.
– Mä rakastan tätä lajia, se olisi kyllä tosi pettymys. Mä en oikein pystyisi kuvitella sitä. Jääkiekko on mun pääharrastus, ei ole muita lajeja, enkä halua aloittaakaan, Räikkä sanoo.
Pelikaveri Samuel Luoma on harrastanut jääkiekkoilua vajaat kahdeksan vuotta. Hänkään ei luopuisi pelaamisesta.
– Se olisi surullista, koska se on niin osa mun elämää. Jääkiekko on todella kiva laji, Luoma sanoo.
Harjoituksissa mukana olleet Juuso Kujala, Aapo Anttila ja Aleksi Jälkö ovat samoilla linjoilla. Pelaaminen on tärkeää, se tuo ohjelmaa vapaa-ajalle ja kavereita.
Jokainen voi miettiä keinoja säästää, mutta silti avustuksia tarvitaan lisää
Noin puoli miljoonaa suomalaista tekee vuosittain vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa. Sen laskennallinen arvo on huippu-urheilun instituutin KIHUn arvion mukaan jopa 700 miljoonaa euroa.
– Tämä on edelleen äärimmäisen tärkeää, mutta eivät vapaaehtoisetkaan voi paikata tätä taloustilannetta. On löydettävä erilaisia tukimekanismeja tilanteen korjaamiseksi, etteivät kustannukset nouse, sanoo Jaana Tulla Olympiakomiteasta.
Jokainen voi vaikuttaa kustannuksiin, esimerkiksi tarjoamalla yhteiskyytiä pelikaverille ja lyhentämällä suihkuaikoja. Seurat puolestaan voisivat keskittyä otteluihin ja peliturnauksiin lähialueella pitkien maakuntamatkojen sijaan.
– Peliohjelmia tulisi suunnitella niin, etteivät joukkueet matkusta pitkiä matkoja yksittäisten pelien vuoksi.
Perheille tukea järjestöiltä, seuroille ministeriöstä
Suomen Olympiakomitealle ei ole stipendi- ja tukirahatoimintaa perheille. Tukea löytyy useilta lajiliitoilta. Samoin osalla urheiluseuroista on omia stipendi- ja tukirahastoja perheille sekä varusteiden vaihtoa ja kirpputoritoimintaa.
Osa seuroista tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupunkien kanssa, että perheillä olisi mahdollisuus harrastaa urheilua kohtuullisin kustannuksin oman asuinalueen lähellä. Kustannusten nouseminen kuitenkin tarkoittaa, ettei osallistuminen ole enää mahdollista kaikille perheille, jos harrastus vaatii sitoutumista kallistuviin kuukausimaksuihin.
– Avustuksia voi hakea myös urheilun ulkopuolelta eri järjestöiltä, esimerkiksi avustustoimintaa vähävaraisille perheille tarjoaa muun muassa SOS-Lapsikylä, Hope ry ja Pelastakaa Lapset, Tulla listaa.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee urheiluseuroja. Seurat voivat hakea seuratoiminnan kehittämistukea (siirryt toiseen palveluun), joka on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen.
Tuen tavoitteena on muun muassa hillitä harrastamisen kustannuksia ja osallistumismaksuja. Kehittämistuen hakuaika päättyy marraskuun lopussa.
Aiheesta enemmän:
Lasten ja nuorten liikkumisinto näyttää palanneen koronaa edeltävälle tasolle
Uusi suositus: näin palaat urheilemaan koronan ja flunssien jälkeen
Istuen ja makoillen – näin suomalaiset viettävät aikaansa valveilla, ja sillä on yhä vakavampia seurauksia, toteaa tuore tutkimus