Presidentin kanslia toteaa tiedotteessaan, että Rehn on tehnyt merkittävän ja arvostetun uran kotimaisessa politiikassa sekä rauhanvälityksen parissa.
Mari Koppinen HS, Elina Nissinen HS
Ministeri Elisabeth Rehn sai tänä vuonna kunnian astua Linnan juhliin ensimmäisenä vieraana.
Aiempina vuosina veteraanit ja lotat ovat olleet ensimmäisiä vieraita, mutta tänä vuonna heille järjestettiin oma juhlansa jo viime viikolla. Syynä oli halu varmistaa iäkkäiden veteraanien ja lottien terveysturvallisuus.
Elisabeth Rehn kertoi HS:n ja IS:n suorassa lähetyksessä keskustelleensa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa jo lokakuussa puhelimessa, ja tuolloin Niinistö oli vihjaissut tulevasta kunniasta.
”Hän kertoi, että haluaa järjestää nämä juhlat ja että olisi sopivaa että olisin se ensimmäinen”, Rehn kertoi.
Rehn kuvaili vuoden olleen hänelle järkyttävä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän oli itse pikkulottana jatkosodan aikana.
”Katsoin lapsenlapsenlapsiani ja mietin, tarvitaanko nyt heitä”, Rehn kertoi hyökkäyksen aiheuttamasta tunnekuohusta.
Rehnin mukaan suomalaisten pitää nyt kestää, vaikka Ukrainan sodan seurauksena myös Suomessa taloudellinen tilanne vaikeutuisi.
”Meidän pitää tukea heitä, niin kuin johtomme sanoo, niin kauan kuin tarvitaan.”
Rehn kertoi kannattaneensa Natoa jo vuonna 1994. Hänen puolustusministerikaudellaan aloitettiin myös prosessi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
Presidentinkanslian tiedotteessa Rehnin valintaa ensimmäisenä sisään tulevaksi vieraaksi perusteltiin myös muun muassa sillä, että hänen kaudellaan tehtiin päätös Hornet-hävittäjien hankinnasta.
Tykkejä ja Horneteja tärkeämpänä turvallisuuden kannalta hän piti kuitenkin sitä, että nuoret pärjäävät.
”Tärkeämpää turvallisuutta kuin mikään muu on se, että meidän kasvava sukupolvemme myös pärjää hyvin.”
Nuorten lisäksi Rehn, 87, sanoi olevansa huolissaan iäkkäistä.
Hän kertoi kärsineensä itse kovasti korona-ajan eristäytyneisyydestä. Hän huomautti, että monelle iäkkäälle ihmiselle eristyksissä vietetyt vuodet saattoivat olla viimeiset.
Illalta 87-vuotias Rehn sanoi toivovansa, että ”jalat kestää”.
Lue lisää: Rouva Jenni Haukio edustaa Linnan juhlissa harmaassa puvussa
Lue lisää: Sofi Oksanen: ”Meillä on ollut poliitikkoja, jotka ovat halunneet myydä maansa Venäjälle”
Tasavallan presidentin kanslia perustelee tiedotteessa Rehnin kutsumista sisään ensimmäisenä sillä, että hän on tehnyt merkittävän ja arvostetun uran kotimaisessa politiikassa sekä rauhanvälityksen parissa.
Rehn toimi urallaan pitkään Rkp:n kansanedustajana ja oli ensimmäinen nainen puolustusministerin tehtävässä. Hän oli puolustusministerinä Harri Holkerin ja Esko Ahon hallituksissa vuosina 1990–1995.
Rehnin johdolla Suomen ilmavoimille hankittiin 1990-luvulla Yhdysvalloista ensimmäiset Hornet-hävittäjät. Rehn edustaa Linnan juhlassa Suomen pitkiä ja läheisiä länsisuhteita, jotka ovat käyneet Ukrainan kriisin vuoksi entistä tärkeämmiksi.
Hornetien hankkiminen Yhdysvalloista oli aikoinaan Suomen puolustuspolitiikan käännekohtia pitkän kylmän sodan jälkeisissä olosuhteissa. 13 miljardin markan hävittäjäkaupoissa oli tuolloin myös kyse Suomen historian kalleimmasta asehankinnasta.
Rehn on myöhemmin kertonut joutuneensa painostetuksi ja jopa pienen kiristyksen tapaisen uhriksi, kun Suomi valitsi hävittäjänsä Yhdysvalloista. Suomelle olisi halunnut myydä hävittäjiä myös esimerkiksi Ranskasta, Ruotsista ja myös Neuvostoliitosta.
Rehnin puolustusministerikaudella myös naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu nostettiin julkiseen keskusteluun. Mahdolliseksi naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu tuli vuonna 1995.
Rehn nosti ministerikaudellaan toiminnallaan puolustuslaitoksen arvovaltaa ja suosiota. Suosio näkyi muun muassa Popeda-yhtyeen Kersantti Karoliina -kappaleessa, jossa Rehniä ”syytettiin” leikkimielisesti Karoliina-nimisen tytön ryhtymisestä sotilaaksi.
Ruotsinkielisen Rehnin onnistui ylittää urallaan suvereenisti myös kielirajat. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa hän nousi Rkp:n ehdokkaalle ennenkuulumattomaan suosioon. Vaikka Martti Ahtisaari (sd) nousi lopulta presidentiksi, Elisabeth Rehn oli tasoittamassa tietä Suomen ensimmäiselle naispresidentille. Tämä toteutui heti Ahtisaaren kauden jälkeen, kun Tarja Halosesta (sd) tuli Suomen presidentti vuonna 2000.
Myöhemmin urallaan Elisabeth Rehn on toiminut esimerkiksi YK:n alipääsihteerinä ja ihmisoikeustarkkailijana.
Presidentin kanslia muistuttaa tiedotteessaan, että Elisabeth Rehn liittyi pikkulottiin 8-vuotiaana jatkosodan aikana.