IS selvitti, miten aktiiviselta kukin kansanedustaja on neljän vuoden aikana näyttäytynyt. Puheenvuorojen lisäksi listattiin edustajien tekemät lakialoitteet ja kirjalliset kysymykset.
Loppua lähentelevä vaalikausi on jakanut salipuheenvuoroissa kansanedustajat puheliaisiin ja tuppisuihin. Jälkimmäisiin lukeutuvat muun muassa Jussi Wihunen (ps) ja Pirkka-Pekka Petelius. Puheliaimpiin kuuluvat Kimmo Kiljunen (sd), Sari Essayah (kd) ja Timo Heinonen (kok). Pääministerinä Sanna Marin on ollut ministereistä eniten äänessä. Kuva: Lehtikuva
Mika Lehto
Kuka on eduskunnan suulain tai hiljaisin? Kuinka paljon kukin kansanedustaja rustaa kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita?
IS selvitti kansanedustajien tällä vaalikaudella pitämien salipuheiden, kirjallisten kysymysten ja lakialoitteiden määrän.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) on eduskunnan aktiivisin salipuhuja.
Vajaan neljän vuoden aikana Kiljunen on käyttänyt salissa 856 puheenvuoroa. Kiljunen on puhujalistan ylivoimainen ykkönen. Puhujalistan hopeasijaa pitävä Sari Essayah (kd) on ehtinyt puhua 682 kertaa. Pronssitilalla olevalta kansanedustaja Timo Heinoselta (kok) löytyy 670 puheenvuoroa.
Eduskunnan puhujatilaston voittaja voidaan julistaa jo nyt. Kuvassa keskellä olevaa Kimmo Kiljusta ei voi enää kukaan ohittaa puheenvuorojen määrässä reilussa kuukaudessa, ja Sari Essayah ja Timo Heinonen kamppailevat puhujatilaston kakkos- ja kolmossijasta. Kuva: Ivan Bessedin, Vesa Moilanen / Lehtikuva
Ministereistä eniten äänessä on ollut pääministeri Sanna Marin (sd).
Vastaavasti eduskunnan kolme hiljaisinta koko kauden istunutta kansanedustajaa ovat varapuhemies Juho Eerola (ps) sekä kansanedustajat Jussi Wihonen (ps) ja Pirkka-Pekka Petelius (vihr).
Varapuhemies Eerola on vähiten puhunut kansanedustaja. Hän on pitänyt puheenvuoron salissa kaksi kertaa. Puhemiehistön puhevuoroja ei voi suoraa verrata kansanedustajien salipuhevuorojen määrään. Varapuhemiehet harvemmin osallistuvat keskusteluihin, eikä puhemiehellä ole edes istumapaikkaa salissa.
Käytännössä hiljaisin, koko kauden istunut kansanedustaja on siis Wihonen (ps) Savo-Karjalasta. Wihonen on pitänyt neljän vuoden aikana viisi puheenvuoroa. Niistä neljä hän piti toukokuun 12. päivän maratonistunnossa 2021, kun perussuomalaiset vastusti EU:n elvytyspakettia. Wihosen ensimmäinen puheenvuoro oli heti vaalikauden alussa kesäkuussa 2019, jolloin asiana oli Rinteen hallituksen hallitusohjelma.
Hiljaisten miesten kerho. Jussi Wihonen (vas.) on tällä vaalikaudella puhunut salissa vain viidesti. Varapuhemies Juho Eerola on pitäytynyt puhemiehen roolissa ja hän on käyttänyt vain kaksi salipuheenvuoroa. Pirkka-Pekka Petelius on puhunut viimeksi 8 kuukautta sitten ja hänellä kasassa on 28 puheenvuoroa. Kaksi puheenvuoroa enemmän on pitänyt Jouni Kotiaho (oik.). Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Paula Kaskimaa, Martti Kainulainen / Lehtikuva, Markku Ulander / Lehtikuva
Käytännössä toiseksi hiljaisin kansanedustaja on Pirkka-Pekka Petelius (vihr). Kansanedustaja Ville Valkonen (kok) toki on pitänyt vähemmän puheenvuoroja kuin Petelius, mutta Ilkka Kanervan (kok) paikalle eduskuntaan tullut Valkonen on istunut kansanedustajana vasta viime vapun tienoilta.
Kansanedustaja Petelius on avannut sanaisen arkkunsa eduskunnassa neljässä vuodessa 28 kertaa. Petelius on puhunut salissa viimeksi toukokuussa 2022 luonnonsuojelulaista, ja viime vuonna hän käytti kaikkiaan neljä puheenvuoroa: luonnonsuojelulain lisäksi Suomen liittymisestä Natoon, tekijänoikeuslaista ja koulutuspoliittisesta selonteosta.
Puolet Peteliuksen puheenvuoroista on vaalikauden alkupuolelta ennen kevättä 2020 ja koronaa.
Koko kauden istuneista kansanedustajista kolmanneksi vähiten puheenvuoroja, 30, on pitänyt kansanedustaja Jouni Kotiaho (ps) Keski-Suomesta.
Alla olevasta listauksesta löytyvät puheenvuorojen lisäksi kunkin kansanedustajan tekemät kirjalliset kysymykset ja lakialoitteet.
Tiedot on kerätty alkaneen vuoden viikon kolme lopulla. Istuntokausi on päättymässä maaliskuussa. Tiedot antavat siten kattavan kuvan edustajien koko vaalikauden aktiivisuudesta. Taulukon lukemat eivät päivity.
KUN vaalikautta on jäljellä vielä reilu kuukausi, Kimmo Kiljunen voidaan jo julistaa puhujalistan voittajaksi. Essayah ja Heinonen käyvät vielä kisaa kakkos- ja kolmossijoista.
Nelos- ja vitossijasta kamppailevat kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk) ja Paula Risikko (kok), jotka ovat toistaiseksi pitäneet vajaat 600 puheenvuoroa.
Kuudenneksi eniten puheenvuoroja pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) on ensimmäisen kauden kansanedustajana tulokas puhujalistan kärkipaikoille.
Mäenpään lisäksi myös kansanedustajat Arja Juvonen (ps) ja Päivi Räsänen ovat ehtineet pitää yli 500 puheenvuoroa, ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Aki Lindén (sd) ylittänee puheenvuorojen määrässä 500:n rajapyykin lähipäivinä. Lindén toimi osan kautta perhe- ja peruspalveluministerinä.
Monella on ehkä käsitys, että kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) on aina äänessä eduskunnassa, mutta tällä vaalikaudella Zyskowicz on vasta puhujatilaston sijalla 22, puheenvuoroja 370.
Puhujalistasta on hyvä tehdä muutama irtohuomio.
Kokoomuksen suhteellisen näkyvät varapuheenjohtajat Antti Häkkänen ja Elina Valtonen eivät ole innokkaimpia salikeskustelijoita. Häkkänen on puhunut sata kertaa ja Valtonen vain 63 kertaa neljän vuoden aikana.
Elina Valtonen on ollut salissa äänessä 63 kertaa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Sdp:n varapuheenjohtajista eniten julkisuudessa ja tv-keskusteluissa esillä on ollut Matias Mäkynen. Vaikka Mäkystä näkee usein televisiossa, hän on salikeskusteluissa ollut näkymättömämpi ja on ollut salissa äänessä 84 kertaa.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat virkansa puolesta suhteellisen paljon äänessä salikeskusteluissa, ja tässä sarjassa poikkeus on keskustan ryhmäjohtajana puolisentoista vuotta toiminut Juha Pylväs. Pylväs on pitänyt koko vaalikauden aikana kaikkiaan 45 puheenvuoroa, ja puolentoista vuoden ryhmyrikaudellaan hän äityi puhumaan vain 17 kertaa.
Puhemies Matti Vanhanen (kesk) ei salissa pysty puheita edes pitämään, mutta hänellä on yli 300 puheenvuoroa vuoden keikkapestistään valtiovarainministerinä ja noin puolen vuoden ajastaan rivikansanedustajana.
Varapuhemies Antti Rinteen (sd) puheenvuoroista 164 on hänen pääministerikaudeltaan ja varapuhemiehenä Rinne on puhunut salissa edustajanpaikaltaan 33 kertaa – huomattavasti enemmän kuin Eerola.
Matias Mäkynen on puhunut 84 kertaa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Ministerien toimenkuva on toinen kuin kansanedustajilla. Ministereistä useimmin äänessä tapaavat olla niin sanotusti keskeiset ministerit. Ministerit, joilta asioita tivataan.
Ministereistä eniten kansanedustajien ”pommituksen” kohteena on luonnollisesti ollut pääministeri Sanna Marin (sd), 678 kertaa.
Koronakriisin vuoksi peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on toiseksi eniten äänessä ollut ministeri. Kesän korvilla 2021 valtiovarainministeriksi siirtynyt Annika Saarikko (kesk) on kolmanneksi eniten puheenvuoroja käyttänyt ministeri.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on puhujatilaston kärkipaikoilla koronatukien ja energiakriisin takia.
Suuri yllätys ei ole, että kansanedustajilla on ollut vähiten tivattavaa asiaa ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarilta (sd) ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvistiltä.
Ministereiden puheenvuoroista on syytä huomioida, että esimerkiksi Hanna Sarkkisen (vas), Antti Kurvisen (kesk) ja Petri Honkosen (kesk) puhelistauksissa mukana ovat myös heidän kansanedustajina pitämänsä puheenvuorot. Kurvinen ja Sarkkinen tulivat ministereiksi suurin piirtein hallitustaipaleen puolivälissä, Honkonen viime huhtikuussa.
IS listasi myös kansanedustajien tekemät kirjalliset kysymykset ja lakialoitteet.
Tässä sarjassa voitot menevät tavan mukaan hallituksen vastapuolelle, oppositiopuolueille.
Kirjallisia kysymyksiä tällä vaalikaudella eniten on tehnyt Minna Reijonen (ps), 136 kappaletta. Lukema on kansanedustajista ylivoimaisesti eniten, sillä kukaan muu ei ole tehnyt yli 100:aa kysymystä.
Kirjallisten kysymysten kärkisijaa pitävä Minna Reijonen on ainoana kansanedustajana ehtinyt tehdä yli sata kysymystä asianomaiselle ministerille tällä vaalikaudella. Kuva: Mikko Stig
Yli 90 kirjallista kysymystä ovat rustanneet myös kokoomuksen Sari Sarkomaa sekä perussuomalaisten Arja Juvonen ja salin hiljaisin riviedustaja Wihonen.
Yli 80 kirjallista kysymystä ovat tehneet kansanedustajat Timo Heinonen (kok), Kaisa Juuso (ps), Ari Koponen (ps) ja Mia Laiho (kok).
Lakialoitteita kansanedustajat jättävät huomattavasti vähemmän kuin kirjallisia kysymyksiä.
Tällä vaalikaudella useimmin lakialoite on mennyt kansanedustaja Ville Tavion (ps) nimiin. Tavio on ollut 23:n lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
Kansanedustaja, ryhmäjohtaja Ville Tavion nimellä löytyy tällä vaalikaudella kaikkiaan 23 lakialoitetta. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Toiseksi eniten lakialoitteita, 14 kappaletta, on tehnyt kansanedustaja Sari Tanus (kd), ja kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps) nimellä löytyy 13 lakialoitetta.
Kirjalliset kysymykset ja lakialoitteet eivät yleensä johda mihinkään.
Lakialoite voi menestyä, jos sen taakse saa suuren määrän allekirjoittajia yli puoluerajojen.
Tällä vaalikaudella lakialoitteella on hoidettu esimerkiksi vaalikauden aluksi rintamamieslisä, ja viime vuoden lopulla hallituksen riitelyn takia TKI-verovähennykset piti järjestää lakialoitteella.
Juttua korjattu 24.1. klo 12.49: Korjattu tietoja kansanedustaja Petri Hurun kirjallisten kysymysten määrästä. Huru on tehnyt vaalikaudella 27 kirjallista kysymystä, ei 127, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.
Juttua korjattu 28.1. klo 9.54. Lisätty Ari Koponen (ps) yli 80 kirjallista kysymystä jättäneiden listalle.