Suomessa on lähes Olkiluoto 3:n kapasiteetin verran helposti etäohjaukseen otettavaa sähkölämmitystä, sanovat asiantuntijat.
Päivi Lakka
Olisitko itse valmis siihen, että omakotitalosi lämminvesivaraaja, sähkölämmitys ja sähkökiuas kytkettäisiin valtakunnallisessa tehopulatilanteessa hetkeksi pois päältä korvausta vastaan sen sijaan, että sähköt katkeavat kokonaan?
Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiapula on saanut Suomessakin sähkön hinnan kallistumaan voimakkaasti ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin joudumme valmistautumaan myös kiertäviin sähkökatkoksiin.
Talkoohenkeä sähkön säästämiseksi onkin pyydetty jokaiselta.
Joukko energia- ja sähkömarkkinoiden asiantuntijoita kuitenkin uskoo, että vuoden 2022 Suomessa sähkökatkoksille olisi järkevämpikin vaihtoehto.
– Miten tämä tapahtuu yhdessä maailman teknologisesti kehittyneimmistä maista, jossa on kotimaista älyteknologiaa, jolla tämäkin asia voitaisiin hoitaa siistimmin, energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro (LUT) Lappeenrannan yliopistosta sanoo.
Lue lisää: Talvella voi olla edessä kiertäviä sähkökatkoja – näihin asioihin jokaisen pitää nyt varautua
Lue lisää: Seuraa näitä ohjeita, jos haluat olla sähkökatkon aikana muualla kuin hississä
Lue lisää: Varaudu vaikeaan talveen – 100 neuvoa
Sen sijaan, että esimerkiksi valot ja verkkoon kytketyt palohälyttimet sekä jäte- ja raikasvesipumput kytkeytyisivät sähkökatkon aikana pois päältä, voitaisiin heidän mukaansa etenkin kotitalouksien kuormaa ohjata huippukulutuksen hetkillä muualle.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että suuria kulutuskohteita, kuten sähkölämmitystä, sähkökiukaita ja lämminvesivaraajia voitaisiin etäyhteydellä sulkea hetkeksi aikaa.
Tai astianpesu- ja pyykinpesukoneet ohjata käynnistymään suunniteltua myöhempänä ajankohtana, kun sähkön hinta olisi alemmalla tasolla ja sähkönkulutus vähäisempää.
Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professorin Pertti Järventaustan mukaan Suomen sähköenergiasta vuositasolla noin puolet kuluu teollisuudessa.
– Mutta kun katsotaan talven huippukuormitustilannetta, tulee merkittävin osa kiinteistöstä, ja nimenomaan lämmityksestä, hän sanoo.
Sähkövoimatekniikan professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajille pitäisi olla tarjolla myös tarkempaa tietoa siitä, miten sähkön hinta kehittyy tulevina päivinä. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehti
Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä LUT-yliopiston yhteisen selvityksen mukaan Suomessa on lähes Olkiluoto 3:n kapasiteetin verran helposti etäohjaukseen otettavaa sähkölämmitystä.
Kaikissa sähkölämmitteisessä omakotitalossa on olemassa etäluettava mittari, jossa on jo tällä hetkellä olemassa, tai pienin kytkennöin tehtävissä valmius kytkeä esimerkiksi sähkölämmitys hetkeksi aikaa pois päältä.
Tällä hetkellä järjestelmä olisi heidän mukaansa toteutettavissa arviolta jopa 300 000 kotitaloudessa ympäri maan.
Professorit kysyvätkin, ovatko verkkoyhtiöt todella selvittäneet, missä määrin mittarien kautta tehtäviä ohjauksia voitaisiin Suomessa hyödyntää.
Vaikka omassa kodissa ei tällä hetkellä olisikaan valmiutta etäohjattavuuteen, ei sen asentamisessa puhuta Honkapuron mukaan kalliista työstä.
Se myös maksaisi itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa, kun automaatio ohjaisi kodinkoneet ja lämminvesivaraajat toiminaan halvemmilla tunneilla automaattisesti.
Sähkön hinta reagoi voimakkaasti kysynnän muutoksiin ja valtakunnallisten tehohuippujen aikaan sähköenergian hinta yleensä nousee selvästi. Pienikin muutos sähkön kysynnässä voi tuolloin vaikuttaa sähkölaskun kokoon.
– Jos hinta alkaa olla lähempänä euroa kilowattitunnilta, niin tunnin päällä oleva kiuas maksaa jo kymmenen euroa. Siinä alkaa porkkana tulla jo aika suureksi, Honkapuro sanoo.
Energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro. Kuva: Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Kuluttaja voisi Honkapuron mukaan saada myös jonkinlaisen vuotuisen korvauksen joustoon osallistumisesta. Kyselytutkimuksen perusteella keskimääräinen korvaus, minkä suomalaiset tästä toivoisivat, olisi 100–200 euroa vuodessa.
1980- ja 90-luvuilla tämän kaltaisten ohjauksien toteuttaminen oli sähkölaitoksien normaalia toimintaa ja nykyrahassa mitattuna asiakkaat saivat ohjauksista noin 250 euron vuotuisen korvauksen.
Tammikuun pakkasiin mennessä asennuksia tuskin ehdittäisiin kaikkiin omakotitaloihin tekemään, mutta Honkapuron mukaan kriisi on herättänyt siihen, että vastaava järjestelmä tarvitaan. Vaikka energiakriisi olisi ohi, tulee sähkön hinta vaihtelemaan tulevaisuudessakin.
Järjestelmä mahdollistaisi myös sen, ettei kallista tuotantokapasiteettia tarvitse pitää yllä yksittäisiä huippuhetkiä varten.
Professorit puhuvat myös sen puolesta, että sähköyhtiöt tarjoisivat asiakkailleen tarkempaa tietoa siitä, minkä hintaista sähkö milloinkin on ja mistä lopullinen sähkölasku on koostunut.
Tällöin myös kuluttajan olisi helpompi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa ja auttaa omalta osaltaan välttämään sähkökatkoja.
– Pörssisähkön kohdalla vähintä, mitä voisi edellyttää on se, että asiakkaalle kerrottaisiin, miten hän on hyötynyt siitä, että hän on herännyt keskellä yötä laittamaan pyykinpesukoneen päälle ja hyödyntänyt halpoja tunteja, Järventausta sanoo.
– Muuten voi olla, että talkoohenkeä ei enää tammikuussa olekaan, jos ei saada laskun liitteeksi enempää tietoa.
Kuluttajille pitäisi heidän mukaansa olla tarjolla myös tarkempaa tietoa siitä, miten sähkön hinta kehittyy tulevina päivinä.
Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille aina edeltävänä päivän. Energiamarkkinoiden toimijoilla on kuitenkin suhteellisen tarkat ennusteet hinnan kehittymisestä myös sitä seuraavina päivinä.
– Kuluttajalle on siirretty kokonaan riski pörssihinnoitelluilla tuotteilla. Ei hänellä ole välineitä tai tietoa tähän. Tilanne on sikäli kohtuuton, Järventausta sanoo.
Honkapuron mukaan on ylipäätään kyseenalaista, voidaanko pörssihintaisia sähkösopimuksia solmia ihmisten kanssa, joilla ei ole älypuhelinta, jos sähkön tunnittaiset hinnat ovat näkyvissä vain mobiilisovelluksissa.