Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallitusneuvos Vilppu Talvitie vastaa Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Panu Halmeen esittämään kovaan kritiikkiin. Halme kertoi Iltalehden haastattelussa sunnuntaina, että aikoo kannella Talvitiestä oikeuskanslerille.
– Hänellä on täysi oikeus kannella virkamiesten menettelystä. Jos se tutkintaan päätyy, niin sitten vastaillaan, Talvitie sanoo.
Syynä Halmeen tekemään kanteluun oli luonnonsuojelulain käsittely eduskunnassa. Talvitie oli kahdelle valiokunnalle antamassaan edustamansa ministeriön lausunnossa katsonut, että luonnonsuojelulain kaksi uhanalaisia luontotyyppejä koskevaa pykälää voisivat saattaa 1,5 miljoonan hehtaarin edestä metsäisiä luontotyyppejä uhanalaisiksi. Lausunnossa katsottiin riskiksi, että kyseiset alueet eivät enää soveltuisi talouskäyttöön.
Luvut olivat oleellisessa roolissa, kun keskusta irtosi hallituksen esityksen takaa ja äänesti kyseiset pykälät nurin ympäristövaliokunnan käsittelyssä yhdessä opposition kanssa.
Myöhemmin Helsingin Sanomien hyvin karkeassa laskelmassa on ilmennyt, että luvut ovat yläkanttiin sen suhteen, kuinka paljon uusia metsäalueita voitaisiin katsoa olevan uhanalaisia uuden lain myötä.
Halme puolestaan arvioi Iltalehdelle, että myös HS:n luvuissa on vielä paljon ilmaa, sillä Suomen metsistä valtaosa on sertifioituja ja näin iso osa uhanalaisista luontotyypeistä on jo muutenkin pois talouskäytöstä.
Talvitie katsoo, että hänen laskelmassaan mittaluokka on ollut oikeansuuntainen.
– Jos meidän laskelma on ollut noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, niin mittaluokka on ollut sama. Me olemme tehneet sen sitä silmällä pitäen, että saataisiin käsitys, mikä se vaikutus on metsätalouteen, Talvitie sanoo.
Maanantaina alkuillasta Halme julkaisi alustavan laskelman, jossa hän päätyi noin 260 000 hehtaariin. Laskelma tuli julki sen jälkeen kun Iltalehti oli haastatellut Talvitietä.
”En ole alan asiantuntija”
Halme kritisoi Talvitietä siitä, että hän oli tehnyt laajaa luontotyyppien asiantuntemusta edellyttäviä laskelmia ilman alan osaamista. Halmeen mukaan Talvitien olisi pitänyt pyytää apua laskelmiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tai Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoilta (Luke).
– Minä en ole missään vaiheessa väittänyt olevani mikään (ympäristö) alan asiantuntija, mutta kun YM:stä ei ole parempaa tietoa saatu, Talvitie vastaa.
Talvitie kertoo Iltalehdelle, että hän oli pyytänyt laskelmia jo aikaisemmin ympäristöministeriön lakia valmistelleessa työryhmässä, mutta ei ollut saanut lukuja. Hän on odottanut, että ympäristöministeriö olisi tullut lukujen kanssa julki.
– Kysyin ennen ja jälkeen (työryhmän kokouksen), mitkä ovat metsäpinta-alat, jotka todettaisiin uhanalaisiksi luontotyypeiksi. En saanut siihen vastausta. Minä jouduin käytettävissä olevalla materiaalilla summittaisen mittaluokan laskeskelemaan, Talvitie sanoo.
Talvitien mukaan luontotyyppejä koskevat kysymykset käytiin nopeasti läpi yhdessä kokouksessa. Talvitie katsoo, että hän joutui tekemään ympäristöministeriölle kuuluvia töitä, kun ei saanut laskelmia vaan joutui selvittämään hehtaarimääriä itse.
Metsien talouskäytöstä on herännyt kova kiista eduskunnassa luonnonsuojelulain myötä. Outi Järvinen / Kauppalehti
YM: kokonaishehtaarit eivät ole relevantteja
Ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen johti luonnonsuojelulakia valmistellutta työryhmää. Haaranen sanoo, että luontotyyppien kuvaukset olivat esillä vuosi sitten työryhmän kokouksessa ja sen jälkeen taustamuistio oli saatavilla työryhmän sähköisessä työtilassa.
Muistiosta, joka on ollut myös eduskunnan käytettävissä, ei kuitenkaan ilmene kokonaishehtaarimäärää, joihin lakia tulisi vaikuttamaan. Sen sijaan muistiosta on arvioitu osan luontotyyppien kohdalla, kuinka suuri osa niistä on jo valmiiksi suojeltu.
Kokonaishehtaarien laskeminen ei ole ollut Haarasen mukaan tarkoituksenmukaista.
– Hehtaareja ei ole siinä sen takia, että sillä kokonaishehtaarimäärä ei ole tässä ratkaiseva, Haaranen sanoo.
– Tässä pykälässä (64 §) puhutaan siitä, että uhanalaiset luontotyypit pitää ottaa huomioon. Ne pitää ottaa huomioon silloin, kun jonkin toisen lainsäädännön kautta sitä edellytetään eli esimerkiksi ympäristöluvituksessa, kaavoituksessa tai kaivosluvissa.
Haaranen kertoo, että etukäteen ei voida tietää millaisia hankkeita on tulossa milläkin alueilla tulevaisuudessa. Tällöin ei myöskään tiedetä miltä osin luontoarvoja joudutaan huomioimaan eri alueilla, saati kuinka suuria nuo alueet olisivat.
"Ei voida elää umpiossa”
Talvitietä kritisoinut Halme nosti Iltalehden haastattelussa esiin sen, että Talvitie on esittänyt lausunnoissaan kuulopuheita. Halme viittaa Talvitien laatimiin MMM:n lausuntoihin, jotka annettiin maa- ja metsätalousvaliokunnalle sekä ympäristövaliokunnalle.
Niissä todetaan, että ”esitykseen liittyy merkittävä riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle, koska kaupalliset puunostajat eivät oletettavasti ostaisi tällaisilta [uhanalaisilta] alueilta puuta”.
Metsäteollisuuden asiantuntijalausunnoista riskiä puukauppojen kaatumisesta ei löydy. Talvitie sanoo, että kyseessä on ”yleisesti metsäsektorilla tunnistettu tosiasia”.
– Aivan ymmärrettävästi metsäsektori vaalii julkikuvaansa. Nehän vievät erilaisia tuotteita ympäri maailman. Ymmärrän hyvin, että eivät halua esimerkiksi ottaa riskiä leimaantumisesta someaikana luonnonsuojelun vastaiseksi, kun yhdellä tviitillä saadaan mekkala aikaiseksi, Talvitie sanoo.
Talvitie sanoo, että merkittävänä riskinä on se, että metsäalueita siirtyy korvauksetta talouskäytön ulkopuolelle. Hän kertoo huolen tulleen esiin taustakeskusteluissa. Talvitie avaa keskusteluja vain sen verran, että niitä on käyty viimeisen parin vuoden aikana ”erinäisten tahojen kanssa”.
– Iso uudistus. Siitä on ollut pakko keskustella metsäsektorilla, että saadaan käsitystä. Emme me voi ministeriössä missään umpiossa elää, Talvitie sanoo.
Lisäksi Talvitie sanoo, että ei ole kokenut lain valmistelun aikana mitään poikkeuksellisen aktiivista lobbaamista.
Eduskunta tulee äänestämään lain sisällöstä keskiviikon täysistunnossa.