Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut hiilivaraston arvioitua nopeampaan purkautumiseen. Ojitettujen suometsien lämpeneminen vaikuttaa yhtä paljon kuin hakkuiden lisäys.
Suomen suurin hiilivarasto on purkautumassa paljon nopeammin kuin aikaisemmin on arvioitu.
Tutkijoiden uuden arvion mukaan purkautumisen taustalla on lämpenevä ilmasto, joka kiihdyttää ojitettujen suometsien turvekerroksen hajoamista.
Entisten soiden turvekerroksen kuivuminen on hakkuiden lisäksi keskeinen syy sille, että Suomen ilmastotavoitteille tärkeä metsien hiilinielu on paljon pienempi kuin ennen.
Luonnonvarakeskuksen arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan ilmaston lämpenemisellä on jo suurempi vaikutus metsien hiilinielujen kokoon kuin paljon julkisuutta saaneella metsien kasvun heikkenemisellä.
Ojitettujen suometsien päästöt ovat uuden mittaustavan mukaan suuremmat kuin henkilöautoliikenteen (siirryt toiseen palveluun) vuosipäästöt.
Soiden lämpeneminen lisää turpeen hajoamista
Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi viime vuoden lopulla tuloksista, joita se oli löytänyt hiilinielun lähihistorian suurimman romahduksen taustalla. Samalla kerrottiin, että Suomessa otettiin käyttöön vuosien tutkimus- ja arviointityön tuloksena arvio suometsien maaperän ilmastopäästöistä.
Luke lisää Suomen niin sanottuun kasvihuoneinventaarioon kahdeksan miljoonaa tonnia lisää ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia suometsistä. Laskennassa huomioidaan ojitetut suot, koska inventaariossa lasketaan ihmisten aiheuttamia muutoksia ja niistä aiheutuvia vuosittaisia päästöjä ilmaan.
Päästön taustalla on lisääntyneen lämmön aiheuttama hajoitustoiminnan kiihtyminen suometsien turvekerroksessa. Isompi osa turvekerrosta hapettuu ja hajoaa, koska suot on ojitettu.
Suometsien vauhdilla kasvavasta puustosta syntyvä karike ei tutkijoiden mukaan vähennä päästöjä kovinkaan paljon, kun uuden laskennan mukaan myös karike ja kuollut puu hajoavat melko nopeasti.
– Ojitetuista suometsistä tulee merkittävä päästö. Emme tällä hetkellä tiedä tarkemmin, kuinka monta miljoonaa tonnia ilmaston lämpenemisen jatkuminen voisi lisätä vielä päästöjä, sanoo laskennassa mukana ollut erikoistutkija Paavo Ojanen Lukesta.
Suometsistä on jo ennen joulukuun muutosta tilastoitu päästöjä, mutta niissä lämpötilalla ei ole käytännössä ollut mitään merkitystä.
Aikaisempi tieto ei Ojasen mukaan ole tästä maailmasta, kun lämpötilan vaikutus on koko ajan oleellisempi ja vaikuttaa jatkossa, niin että päästöt hyvin todennäköisesti vain lisääntyvät entisillä soilla.
Päästöt eivät ole hehtaaria kohden kovin suuria, mutta Suomessa on noin 5 miljoonaa hehtaaria metsiksi ojitettuja soita ja arviossa kaikki ne lasketaan mukaan päästöalaksi.
Vanhoilla tiedoilla päästöt olisivat laskeneet, nyt nousevat
Vanhat päästötiedot ovat tavallaan antaneet selvästi myönteisemmän kuvan suometsien vaikutuksesta metsä- ja maatalouden päästöjä seuraavan niin sanotun lulucf-sektorin tietoihin.
Vanhoilla tiedoilla päästöt olisivat laskeneet lähes olemattomiin lähivuosina. Se myös parantaisi ilmastopolitiikan kannalta keskeistä metsien hiilinielua.
Luke kertoi joulukuun erillisselvityksessä (siirryt toiseen palveluun) hiilinielujen ja lulucf-sektorin huonon tilanteen johtuvan ennätystason hakkuiden lisäksi metsien kasvun alentumisesta viime vuosina.
Samoin kuin suometsissä, suurin syy metsien kasvun alenemalle on ollut lämpötila ja sen aiheuttama kuivuus erityisesti kivennäismailla. Kivennäismaita ovat esimerkiksi kuivat, mäntyjä ja puolukkaa kasvavat kankaat. Suurta osaa maata vaivanneiden kuivuusjaksojen arvioidaan vähentäneen metsien kasvua hiilidioksidiksi muutettuna 3,5 miljoonalla tonnilla.
Suometsässä lämpötilan vaikutus on vielä selvempi. Arvion mukaan suometsien maaperän nettopäästöt ovat tällä hetkellä 5,8 miljoona hiilidioksiditonnia.
Vaikutus hiilinieluun sama kuin ennätyshakkuilla
Suomessa metsäalalla on jo totuttu siihen, että ilmaston lämpeneminen ja ilman hiilidioksidi lisäävät puuston kasvua. Sitä se on tehnytkin arviolta kymmeniä prosentteja suuressa osassa maata, mutta tuoreimpien tietojen mukaan vaikutus on osin harha.
Vuonna 2021 hiilinielun koko pieneni lämpövaikutuksen takia jo niin paljon, että ilman niitä nielu olisi ollut esimerkiksi vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteiden (siirryt toiseen palveluun) kannalta siedettävällä tasolla. Hiilinieluilla tavallaan hyvitetään muun muassa teollisuudesta, liikenteestä ja maataloudesta tulevia päästöjä.
Ojitettujen soiden päästöt vaikuttivat metsien hiilinieluun yhtä suuresti kuin toissavuoden selvästi tavallista tasoa suuremmat hakkuut.
Sekä suometsien maaperän päästöt että mahdollisesti myös kuivuuden ja muiden tuhojen aiheuttamat kasvun alenemat lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä.
Suometsien päästöt ovat kiihtyneet samaan tahtiin Suomen keskilämpötilan noustessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut tällä hetkellä noin 2 astetta esiteollisesta ajasta. Sekä lämpötila että suopäästöt ovat nousseet eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Suometsien uusi arvio perustuu pitkälti Paavo Ojasen mittauksiin, jotka hän aloitti yli kymmenen vuotta sitten.
Suomen keskilämpötila hyvin todennäköisesti nousee vähintään neljä astetta tämän vuosisadan aikana, jos ilmastonmuutos etenee nykytahdilla. Tutkijat eivät vielä pysty arvioimaan, kasvavatko suometsien päästöt esimerkiksi samassa tahdissa ja milloin.
Kun yleensä ilmastopäästöissä ei tapahdu nopeita muutoksia, ojitettujen suometsien päästöt ovat kasvaneet melko nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– On vaikea kuvitella, että päästöt laskevat lähitulevaisuudessa, päinvastoin, sanoo laskennassa myös mukana ollut Luken ryhmäpäälikkö Juha Mikola.
Ojasen mukaan tulevia suometsien lisäpäästöjä voi jatkossa ehkä vähentää jonkin verran välttämällä avohakkuita ja kunnostusojituksia. Hakkuut ja päästömäärät eivät Ojasen mukaan ole välttämättä ristiriidassa, jos turvekerroksen vedenpintaa saadaan hallittua nykyistä paremmin.
Hankalaksi yhtälön tekee se, että ojitettuilla soilla kasvaa hyvää vauhtia hakkuuikää lähestyviä puita.
Suometsien hiilinielu on maaperäpäästöjen takia nyt nollan tuntumassa. Tämä tarkoittaa sitä, että suometsien puusto sitoo vielä hiiltä, mutta maaperästä vapautuu toisaalta niin paljon päästöjä, että kokonaisuus on niin sanottu nettonolla.
Suometsät voivat tutkijoiden mukaan muuttua hakkuiden yhteydessä isoksi päästölähteeksi. Silloin jo nyt vaikeasti päästöjä vähennettävästä lulucf-sektorista tulisi paljon isompi päästölähde. Se muutos voi olla lopulta kohtalokas Suomen ilmastotavoitteille
Kuuntele Yle Areenasta Politiikkaradio: Talouspolitiikan arviointineuvosto on julkaissut vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta.