Eduskuntaryhmissä ei ole laajaa kannatusta pääministeri Sanna Marinin (sd) ehdotukselle yhden puolueen vähemmistöhallituksesta vaalien jälkeiselle ajalle.
Marin kertoi viikonloppuna pitävänsä mahdollisena, että Suomessa muodostetaan tilapäinen yhden puolueen vähemmistöhallitus, mikäli keväällä hallitusneuvottelut venyvät ja se uhkaa hidastaa Nato-prosessin etenemistä.
Iltalehti kysyi maanantaina sähköpostitse eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, hyväksyisivätkö he tilapäisen yhden puolueen vähemmistöhallituksen muodostamisen Nato-prosessin vuoksi ja mikä puolue olisi silloin hallituksessa.
Vain Liike Nytin ryhmäjohtaja Harry Harkimo sanoo suoraan kannattavansa ehdotusta.
– Suurimman puolueen tulee muodostaa yhden puolueen vähemmistöhallitus, mikäli Nato-prosessi niin vaatii, Harkimo kommentoi.
Keskusta, vasemmistoliitto ja PS eivät suhtaudu Marinin ehdotukseen avoimesti. Kokoomus, vihreät ja KD pitävät ehdotusta mahdollisena vaihtoehtona.
– Puhe yhden puolueen vähemmistöhallituksesta vaikuttaa vieraalta Suomessa. Pidän todennäköisempänä muita vaihtoehtoja kuten eduskunnan oman päätöksentekoprosessin riittävyyttä tai tarvittaessa toimitusministeristöä, esimerkiksi Perussuomalaisen Ville Tavio vastaa.
Ville Tavio (ps) pitää todennäköisempänä muita vaihtoehtoja kuten eduskunnan oman päätöksentekoprosessin riittävyyttä tai tarvittaessa toimitusministeristöä. Mikko Huisko
PS ei pidä todennäköisenä
Marinin hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Naton jäseneksi. Esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä.
Tavio vastaa, että mikäli Nato-prosessi edellyttäisi kiireellisiä toimia heti eduskuntavaalien jälkeen, niin eduskunta kykenee silloinkin nopeaan päätöksentekoon.
– Nato-jäsenyys odottaa Turkin ratifiointia. Tämän asian jonkinlainen mystifioiminen vaalien alla tuskin on merkittävä vaaliteema, koska kaikki puolueet ovat yksimielisiä Nato-jäsenyydestä, Tavio vastaa.
Tavio ei näe hallitusneuvottelujen olevan esteenä Nato-prosessin etenemiselle, koska puolueet ovat yksimielisiä ja ne voivat tehdä yhdessä päätöksiä eduskunnassa.
Vaalien jälkeen Marinin hallituksesta tulee automaattisesti toimitusministeristö. Perinteisesti toimitusministeristö ei ole tehnyt poliittisia avauksia tai linjauksia. Moni ryhmänjohtaja on kuitenkin sitä mieltä, että toimitusministeristön olemassaolo riittäisi hallitusneuvottelujen ajan.
Saramo: Päätöksentekoon ei enää tarvita hallitusta
Iltalehden tietojen mukaan Marinin ehdotus on herättänyt eduskunnassa ihmetystä, koska hallitus on jo antanut esityksensä Nato-jäsenyydestä ja asia on eduskunnan päätösvallassa.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo vastaa, että Natoon liittyminen on jo siirtynyt hallituksesta eduskunnan päätettäväksi, joten on vaikea nähdä tarvetta yhden puolueen vähemmistöhallitukselle. Saramo huomauttaa vastauksessaan, että päätöksentekoon ei enää tarvita hallitusta.
– Ulkoasiainvaliokunnassa teemme joka tapauksessa päätökset valmiiksi eduskunnalle, joka on varautunut kokoontumaan milloin tahansa ennen tai jälkeen vaalien tekemään lopulliset päätökset. Toimeenpanon kannalta ei ole väliä onko olemassa poliittinen hallitusohjelma vai toimitusministeristö, valiokunnan jäsenenä oleva Saramo vastaa.
– Suomen turvallisuuden ja demokratian kannalta on parempi edetä valmiiden askelmerkkien mukaan ja välttää ylimääräisiä manöövereitä, Saramo jatkaa.
SDP:n Antti Lindtman kommentoi, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että Nato-päätöksenteko hoidetaan asiallisesti, ripeästi ja laajalla yhteistyöllä.
– Jos Suomessa tarvitaan uusia nopeita kantoja jo nyt otettujen kantojen lisäksi meillä on useita toimivia vaihtoehtoja myös vaalien jälkeisessä tilanteessa, Lindtman kommentoi.
Kai Mykkänen (kok) suhtautuu avoimesti ehdotukseen yhden puolueen hallituksesta Nato-prosessin vuoksi. Inka Soveri
Kokoomus: Pitää kyetä sopimaan
Kokoomuksen Kai Mykkänen vastaa, että Suomen pitää kyetä varmistamaan Nato-päätöksen sujuva maaliin vieminen riippumatta eduskuntavaalien aiheuttamista katkoksista.
– Mikäli eduskuntavaalien ja uuden normaalin hallituksen välissä tulee tarve ns. poliittisesti valtuutetulle hallitukselle vain Nato-asian hoitamiseksi, tästä pitää tietenkin kyetä sopimaan isänmaan elintärkeän edun nimissä, Mykkänen kommentoi.
Kysymykseen siitä, mikä puolue olisi silloin yksin hallituksessa, Mykkänen vastaa seuraavasti.
– Joko niin, että toimitusministeristö valtuutetaan poliittiseksi hallitukseksi tätä yhtä asiaa varten tai sitten siten, että suurin puolue muodostaa väliaikaisen yhden asian hallituksen. Sen verran luottamusta täytyy eduskunnasta löytyä, ettei Natoon pääsy jää tästä kiinni päiväksikään, Mykkänen vastaa.
Keskustan Eeva Kalli kommentoi, että tässä vaiheessa ei ole tiedossa, että Nato-prosessin loppuunsaattamiseen tarvittaisiin erillisjärjestelyjä.
– Eduskunta on päätöksentekokykyinen välittömästi vaalien jälkeen, ja oikeuskanslerin kannan mukaan myös toimitusministeristöllä on toimivalta hoitaa jäsenyysasia loppuun, Kalli kommentoi.
– Sen takia en näe tarvetta spekuloida tällaisella, päätöksentekojärjestelmämme on joka tapauksessa toimintakykyinen kaikissa olosuhteissa, Kalli jatkaa.
Eeva Kalli (kesk) kommentoi, että tässä vaiheessa ei ole tiedossa, että Nato-prosessin loppuunsaattamiseen tarvittaisiin erillisjärjestelyjä. Henri Kärkkäinen
Harjanne: ”Syytä suhtautua avoimesti”
Vihreiden Atte Harjanne vastaa, että perusperiaate on edetä normaalissa marssijärjestyksessä enemmistöhallituksen toimesta.
– Nato-jäsenyyden maaliin vieminen viivyttelemättä on toki äärimmäisen tärkeä asia, ja mikäli se ehdottomasti edellyttää jotakin poikkeusjärjestelyä, niin sellaiseen syytä suhtautua avoimesti. Marinin ehdotus voi olla yksi vaihtoehdoista, mutta en ole ainakaan vielä vakuuttunut sen tarpeellisuudesta. Jos sillä mentäisiin, niin olisi tietysti aivan selvää, että tällaisen teknis-poliittisen hallituksen mandaatti olisi hyvin tarkka ja kapea, Harjanne vastaa.
Kysymykseen siitä, mikä puolue olisi silloin yksin hallituksessa, Harjanne vastaa, että ”en oikein pidä tämän arvioimista nyt ajankohtaisena”.
Krsitillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen vastaa, että pitää ajatusta vähemmistöhallituksesta mahdollisena, ellei toimitusministeristö pystyisi asiaa hoitamaan.
– Tämä olisi hyvä selvittää huolellisesti, koska luontevin ja ensisijainen vaihtoehto olisi toimitusministeristö. Jos hallitusneuvottelut olisivat käynnissä, silloin olisi helpointa että suurin niiden ulkopuolella oleva puolue muodostaisi tilapäisen vähemmistöhallituksen. Silloin hallitusneuvottelut voisivat jatkua täysipainoisesti. Eduskunnassa on suuri yksimielisyys asiasta, joten mikä tahansa puolue voisi tämän hoitaa, Räsänen vastaa.
Räsänen huomauttaa, että ajatukset ovat vasta hänen omiaan, ja hänen ryhmänsä ei ole asiasta vielä linjannut.
Eduskunnan päätös jo ennen ratifiointeja?
Hallituksen esitys Natoon liittymisestä on eduskunnassa valiokuntien käsittelyssä, josta se etenee täysistuntoon.
Iltalehti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta myös sitä, olisiko heistä jokin muu keino kuin väliaikainen vähemmistöhallitus parempi sen varmistamiseksi, että Nato-prosessi edistyy hallitusneuvottelujen aikana. Kaikki ryhmät eivät vastanneet suoraan kysymykseen.
Lindtman vastaa, että mahdollisia ovat enemmistöhallitus ja eduskunnan valtuuttama toimitusministeristö, ja ääritapauksessa se voi tarkoittaa yhden asian ja yhden puolueen väliaikaista hallitusta, mikäli olisi tarve uusille kannoille tai päätöksille, joita toimitusministeristö ei voisi tehdä.
Saramo huomauttaa, että Nato-prosessi ei ole jumissa Suomesta riippuvista syistä vaan ongelmat ovat Naton sisäisiä.
– Mikäli prosessi lähtee uudelleen liikkeelle, on eduskunnassa jo siihen varauduttu ja ulkoasiainvaliokunnassa valmisteltu mietintö valmiiksi hyväksyntää varten. Päätöksentekoon ei siis enää tarvita hallitusta ja turvallisuuttamme ei lisää se, että sotkemme omaa päätöksentekoamme Turkin johdon kulloistenkin lausuntojen perusteella, Saramo sanoo.
Mykkäsen ja Harjanteen mielestä eduskunnan tulisi hyväksyä Nato-jäsenyys nopeasti.
– Näyttäisi järkevältä, että eduskunta hyväksyisi käsittelyssä olevan esityksen Nato-jäsenyyssopimuksesta jo helmikuun aikana. Se antaisi mahdollisuuden hieman nopeampiin askeleisiin siinä tapauksessa, että Turkin ja Unkarin ratifioinnit saataisiin ennen uuden eduskunnan ja uuden hallituksen muodostamista, Mykkänen vastaa.
– Eduskunta voisi edetä oman päätöksensä kanssa jo ennen vaaleja. Eduskunnan vahvasti mandatoima toimitusministeristö voisi käsittääkseni myös hoitaa prosessia, Harjanne vastaa.
RKP:n eduskuntaryhmältä ei tullut vastausta Iltalehden kysymyksiin pyydetyssä ajassa.