Martti J. Kari: Tämä joukko pitää Putinin vallassa

Armeijan romahdus ja murskatappiot Ukrainan sodassa ovat vieneet Venäjältä ja Putinilta asevoimien varaan rakennetun mahtiaseman ja statuksen. Nyt Venäjä on paperitiikeri, jonka ohjaksissa on alaston keisari, jota asiantuntijan mukaan pitää vallassa kansalliskaarti.

Venäjän asevoimia on pidetty maailman toiseksi vahvimpina heti Yhdysvaltain jälkeen. Sotilaallisella voimalla pullisteluun ja sen käyttöön myös presidentti Vladimir Putin on perustanut valtansa.

Mutta Ukrainan sota on osoittanut, että Venäjän karhu onkin paperitiikeri eikä keisari-Putinilla ole vaatteita.

Venäjän katastrofaalisen heikosti sujunut sotaretki Ukrainassa on muuttanut dramaattisesti Venäjän asevoimien arvostusta maailman silmissä.

– Venäjän uskottavuus sotilaallisena mahtina on laskenut, sanoo eversti evp. Martti J. Kari työelämäprofessori ja entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö.

– Kyllä Venäjän status on laskenut ihan selkeästi, vahvistaa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Jos statuksen vuoksi lähdettiin sotaan, niin status on laskenut. Jotain ihme ässiä pitäisi vetää hihasta, että se uskottavuus palautuisi, Forsberg jatkaa.

Lisäksi johtava asema suhteessa Kiinaan, Intiaan ja muihin nouseviin valtioihin on nyt mennyt.

Forsbergin mukaan Venäjän vaikutusvallan romahdus näkyykin selkeimmin Kiina-suhteissa, jossa Venäjän rooli on muodostunut Kiina-alisteiseksi ja -riippuvaiseksi. Siksi Venäjä yrittää kovasti parantaa suhteitaan esimerkiksi Intiaan ja Iraniin, jotta ei olisi liian riippuvainen Kiinasta.

”

Ukrainan sota on osoittanut, että Venäjän karhu onkin paperitiikeri eikä keisari-Putinilla ole vaatteita.

Myös Putinin asema maansa johdossa on uhanalaisena.

– Voima on ollut ainoa, millä Putin on voinut oikeuttaa asemansa, huomautti Putinin entinen puheiden laatija Abbas Galliamov New York Timesille.

– Ja kun ollaan tilanteessa, jossa paljastuu ettei hänellä enää olekaan voimiaan, hänen legitimiteettinsä romahtaa kohti nollaa.

Vallassa olonsa yli kahden vuosikymmenen ajan on Putin panostanut paljon aikaa ja rahaa Venäjän asevoimien modernisointiin ja vahvistamiseen.

Putin rakensi maineensa korostamalla sotilaallista voimaa ja nousi maailman silmissä yhdeksi vaikutusvaltaisimmista johtajista.

”

Putin rakensi maineensa korostamalla sotilaallista voimaa ja nousi maailman silmissä yhdeksi vaikutusvaltaisimmista johtajista.

Muutama vuosi sitten Syyrian sota näytti kääntyvän Venäjän avulla voitoksi ja Venäjän strategia ainakin Lähi-idässä osoittautuvan tehokkaammaksi kuin lännellä, joka Yhdysvaltain johdolla joutui vetäytymään häntä koipien välissä Afganistanista.

Moskovan propaganda innostui rummuttamaan sotilaallista mahtiaan entisestään.

– Propagandan tehot perustuivat paljolti Venäjän todelliseen kyvykkyyteen taistelukentillä, etenkin Syyrian kaltaisissa paikoissa, huomautti Venäjän ja Ukrainan asiantuntija Robert Orttung, George Washington -yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Insider-lehdelle.

Ukrainan epäonnistuminen vei pohjan propagandalta.

Venäjän odotettiin valtaavan Kiovan vain muutamassa päivässä, mutta sen sijaan ukrainalaiset työnsivät hyökkääjät pois ja Venäjä joutui siirtämään sotakampanjansa fokuksen Donbasiin Itä-Ukrainaan.

Sielläkin kevään ja kesän mittaan hyökkääjä saavutti vain vähäistä edistymistä kunnes Ukrainan vastaisku Harkovan suunnalla syyskuun alussa pakotti venäläisjoukot pakenemaan paniikissa.

”

Venäjän armeijan imago ja asiantuntijoiden kuvitelmat olivat, että armeija olisi paljon modernimpi, toimintakykyisempi ja vahvempi miksi se osoittautui.

– Kun katsotaan, mitä helmikuusta alkaen on tapahtunut, niin onhan se osoittanut Venäjän asevoimien olevan paperitiikeri. Potemkinin kulissit, jolla on pyritty antamaan kuva mahtavasta armeijasta, sanoo Martti J. Kari.

– Venäjän armeijan imago ja asiantuntijoiden kuvitelmat olivat, että armeija olisi paljon modernimpi, toimintakykyisempi ja vahvempi miksi se osoittautui, toteaa Tuomas Forsberg.

Hänen mukaansa ongelmien osasyinä ovat puutteet johtamisessa, eri aselajien huonossa yhteistyössä sekä alemman tason sotilaallisen aloitekyvyn ja motivaation puute. Lisäksi kalusto on ollut puutteellista odotuksiin verrattuna.

Kremlin kaksi vuosikymmentä kestäneiden ponnistelujen tulokset modernin armeijan luomisesta on suurelta osin pyyhitty pois ja tuhottu Ukrainassa kuluneen puolen vuoden mittaan.

Venäjä joutuu kokoamaan asevoimansa uudestaan voidakseen jatkaa sotaa. Tästä osoituksena oli Putinin keskiviikkona ilmoitus osittaisesta liikekannallepanosta, jolla tavoitellaan riveihin 300 000 sotilasta lisää. Aiemmin Putin oli jo ilmoittanut asevoimien miesmäärän kasvattamisesta 137 000 sotilaalla ensi vuodesta alkaen.

Arviolta vähintään satoja joukkojen johtamisessa keskeisiä upseereita, mukaan lukien kenraaleita on kaatunut sodassa ja kestää arviolta sukupolven ajan saavuttaa takaisin heidän mukanaan menetetty sotilaallinen johtamistaito.

”

Venäjän Natoa vastaan suunniteltujen tavanomaisten joukkojen voima on vakavasti heikentynyt.

Siksi vain joukko-osastojen uudelleen muodostaminen ei korjaa tilannetta, jossa on kyse hyvin pitkän aikavälin strategisesta vaikutuksesta arvioitaessa Venäjän tavanomaisen armeijan toimintakykyä, totesi yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War -ajatushautomon sotilasanalyytikko George Barros Insiderille.

– Venäjän Natoa vastaan suunniteltujen tavanomaisten joukkojen voima on vakavasti heikentynyt. Venäjältä kestää vuosia rakentaa ne uudestaan, huomautti Britannian sotilastiedustelu hiljattain.

Tuomas Forsberg kuitenkin muistuttaa tässä kohdin vanhasta viisaudesta Venäjän kohdalla:

– On tapana sekä yli- että aliarvioida Venäjän voimaa. Kun se on heikko, niin sitä helposti aliarvioidaan. Toki jollakin varauksella tätä heikkoutta on analysoitava ja Venäjän sodanjohto on aikaisemmissa tilanteissa jotain oppinut. Nyt on kysymys, mitä se tästä oppii?

Myös Martti J. Kari varoittaa asennoitumasta, että uhkakuvat helpottaisivat.

– Emme voi millään tavoin tuudittautua siihen, että nyt kun Venäjä on heikko niin se on aina heikko!

– Täytyy aina muistaa, että se on kuitenkin tilapäistä. Jos Venäjällä poliittinen johto ei muutu, niin kyllähän Venäjä tulee sieltä jollain tavalla taas kymmenen vuoden päästä. Silloin se on taas uhka. Myös Nato suhtautuu Venäjään uhkana niin kauan, kunnes siellä poliittinen järjestelmä muuttuu niin, ettei se ole enää aggressiivinen, imperialistinen valtio.

Putinin ote vallan kahvasta saattaa silti heikentyä hänen jouduttuaan erimielisyyksiin sotilasjohdon kanssa.

– Jos Ukrainan joukot jatkavat samaan tahtiin Venäjän armeijan tuhoamista, saattaa se kiihdyttää eliitin vaatimuksia Putinin seuraajan valitsemiseksi, arvioi Putinin tunteva Galliamov.

Martti J. Kari huomauttaa, että Venäjän asevoimien johdon ja Putinin välit ovat todella huonot.

– Sen näkee kaikesta. Putin erottelee kenraaleita, eikä puhu asevoimien komentajalle julkisesti mitään.

”

Putin erottelee kenraaleita, eikä puhu asevoimien komentajalle julkisesti mitään.

Hän kehottaakin kiinnittämään tarkasti huomiota siihen, mikä Putinin todellisuudessa pitää vallassa.

– Se on kansalliskaarti.

Kansalliskaarti on puolisotilaallinen poliisiorganisaatio, jonka tehtävänä on turvata Venäjän nykyinen hallinto, laillisuus ja valtiojärjestys. Lisäksi niiden tehtäviin kuuluu toimia poliittista oppositiota ja terrorismia vastaan.

Ukrainassa kansalliskaartin joukot seurasivat asevoimia valloitetuille alueille tehtävänään taltuttaa paikallisväestö sekä sissit ja vastarintaliike.

– Kuten NKVD aikoinaan, havainnollistaa Kari viitaten puna-armeijan perässä toisessa maailmansodassa seuranneisiin sisäministeriön pahamaineisiin joukkoihin.

– Niistä hirmuteoista, joita Ukrainassa on tehty, osan on tehnyt kansalliskaarti. Ihmisten tappaminen, silpominen ja kiduttaminen menee ikään kuin kansalliskaartin työkenttään, vaikka asevoimatkin on sitä tehnyt.

Kansalliskaartia johtaa kenraali Viktor Zolotov, mutta viime kädessä kaartia käskee presidentti.

– Zolotov on saanut kaiken Putinilta ja on hänelle varmaan uskollinen. Joten kansalliskaarti todennäköisesti pyritään pitämään uskollisena Putinille loppuun saakka.

– Pahimmassa tapauksessa voi jopa tulla tilanne, että asevoimat ja kansalliskaarti ovat napit vastakkain. Ei välttämättä aseellisesti, mutta ainakin henkisesti ja poliittisesti, Kari toteaa.

”

Pahimmassa tapauksessa voi jopa tulla tilanne, että asevoimat ja kansalliskaarti ovat napit vastakkain.

Venäjällä on suuria haasteita ja sen sotilaallinen voima on kärsinyt suuria vahinkoja, mutta kaataako tämä myös Putinin?

– Putin yritti liikaa Ukrainassa. Tämä on lopun alku putinismille Venäjällä, twiittasi Yhdysvaltain entinen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul.

Asiantuntijat ovat eri mieltä.

– On selvää, että Putinin asema on kärsinyt kolauksen, mutta sen ennustaminen, että Putinin lähtö olisi lähellä on vielä aika pitkä matka. Putinin suosio on laskemassa, mutta ei niin vauhdilla tai paljon, että selkeästi jokin iso käänne tapahtuisi, Forsberg huomauttaa.

– Hänellä on yhä paljon vahvuuksia takanaan. Suurimpana niistä, että hän on eliminoinut kaikki mahdolliset, jollain lailla arvostetut kilpailijansa pois, toteaa professori Orttung.

– Ei ole selvää, kuka voisi korvata hänet. Kaikki hänen lähipiirissään ovat riippuvaisia Putinin pysymisestä johdossa säilyttääkseen oman valtansa. Heillä on osansa siihen, että hän pysyy vallassa. Ja Putin on selvinnyt yli 22 vuotta taistellen melko vaikeassa ympäristössä, jollainen Venäjän poliittinen näyttämö on, Orttung lisää.

”

Ei ole selvää, kuka voisi korvata Putinin. Kaikki hänen lähipiirissään ovat riippuvaisia Putinin pysymisestä johdossa säilyttääkseen oman valtansa.

– Useimmat eliitistä vaikuttavatkin ajattelevan, että heille on todennäköisesti parempi olla Putinin kanssa.

Forsberg huomauttaa, että Venäjän kaltaisissa turvallisuuspalveluiden hallinnoimissa kulttuureissa äärimmäistä lojaalisuutta on pakko teeskennellä ja esittää, mutta kukaan ei silti luota toisiinsa.

Hän kuitenkin toteaa, että todennäköisesti kulissien takana käydään valtapeliä ja mietitään, kuka olisi Putinin seuraaja.

– Se seuraajaongelma on sitten aika iso. Kuka tahansa on seuraava johtaja, tulee hänellä olemaan todella vaikeaa saada kunnollista starttia tai ylipäätään legitimiteettiä.

Martti J. Karin mukaan Venäjän uhka ei välttämättä väisty johtajan vaihdoksella.

– Niin kauan kuin siellä on vallassa kleptokraattinen, autokraattinen johto, joka aiheuttaa sen, että maa on aggressiivinen ja imperialistinen, ei ole mitään väliä kuka henkilö siellä johtaa. Koko maan strategisen kulttuurin pitäisi muuttua, mutta sellainen tapahtuu äärimmäisen hitaasti. Se vie kymmeniä vuosia. Ellei tule jokin valtava ulkopuolinen shokki, joka suistaa sen raiteiltaan ja pakottaa kerta kaikkiaan muuttamaan.