Kalustehankinnat ja järjestelmien uudistaminen mahdollistavat tulevaisuudessa tiheämmän vuorovälin ja kapasiteetin kasvun.
Hanke hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Mukana Espoon ja Helsingin yhteistyöhankkeessa ovat kaupunkien liikenneliikelaitoksen lisäksi Kaupunkiliikenne Oy, Länsimetro Oy:n sekä HSL.
Kaupunkikehitys ajaa hanketta
Pääkaupunkiseudun kehitys kasvattaa metron matkustajamääriä. Nykyinen kapasiteetti ei tule palvelemaan matkustajia toivotusti seuraavalla vuosikymmenellä.
– Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin, toteaa HSL:n liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.
Metron vuorovälien tihentäminen on asiakaslaadun kannalta olennaista. Nykyisellään se ei ole mahdollista, joten järjestelmät vaativat ehostamista.
Kantametrossa kerrotaan tiedotteen mukaan olevan edelleen käytössä alkuperäisiä järjestelmiä, jotka ovat palvelleet helsinkiläisiä jo 1980-luvulta lähtien. Osittain investoinnit koskevat myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.
Uusittaviin osiin lukeutuu muun muassa junakulunvalvontajärjestelmää ja kantametron raidevirtapiirejä. Molempien järjestelmien tehtävä on vastata metron turvallisesta liikennöinnistä. Uusiminen on välttämätöntä, jotta metro kulkee turvallisesti tulevaisuudessakin.
Hanke koostuu useammista pienistä hankkeista, jotka muodostavat hankekokonaisuuden. Hanke toteutuu vaiheittain, alkaen 120 sekunnin vuoroväliin siirtymisen sekä puoliautomaattiseen liikennöintiin mahdollistamisella
Edessä monen vuoden urakka
Hanketta on valmisteltu jo pidemmän aikaa, mutta se viimein varmistui Espoon kaupunginvaltuuston hyväksyttyä hankesuunnitelman 30. tammikuuta.
– Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä, hankejohtaja Heikki Viika kertoo.
Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin jota tarvitaan vuorovälien lyhentämiseen. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, metroa ajaa kuljettajan sijaan järjestelmä. Ohjaamossa on kuitenkin jatkossakin kuljettaja. Hänen tehtävänsä on muun muassa varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet ja toimia turvallisesti poikkeus- ja hätätilanteissa.
Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit. Ne tarkkailevat metrojunan sijaintia kartalla. Raidevirtapiirien uusimisprojektin on tarkoitus valmistua vuonna 2025.
Palvelutaso paranee uudistusten myötä
Kun vuoroväli tihenee, metrojunien määrän tarve kasvaa. Uudet M400-sarjan junat on tarkoitus hankkia osaksi kalustoa vuosina 2028-2032. Samalla elinkaarensa päätepysäkkiään lähestyvät M100- ja M200-junat korvataan. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.
Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.
Hankken tarkoitus on parantaa metron palvelutasoa on matkustajille hyödyksi. Suurempi kapasiteetti vähentää ruuhkia, ja tiheämpi vuoroväli parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää häiriöitä.