Mihin suuntaan Ukrainan sota etenee? Asian­tuntijat kertovat, mitä merkeistä voi nyt päätellä

Asiantuntijat lukivat rintamalinjojen välistä ja arvioivat IS:lle, mihin suuntaan sota Ukrainassa on viime aikojen tapahtumien valossa menossa.

Venäjän verisessä hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan on nähty viime viikkoina käänteitä, jotka ovat kuin huonosta mafiaelokuvasta. Toisaalta Kremlistä on samaan aikaan kuulunut jopa vihjailuja neuvotteluhalukkuudesta.

IS kysyi asiantuntijoilta, mitä viime aikojen merkit rintamalta ja sen molemmilta puolilta kertovat sodan suunnasta.

1. Putinin väitetty neuvotteluhalu

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi torstaina, että voisi keskustella Vladimir Putinin kanssa vain, jos Venäjä todella haluaa lopettaa sodan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron meni nopeasti pidemmälle ja sanoi maansa TF1-kanavalle, että lännen pitäisi valmistautua antamaan jopa turvatakuita Venäjälle.

– Lännen pitäisi pohtia, miten vastata Venäjän tarpeeseen sen turvallisuuden takaamisesta, jos presidentti Vladimir Putin suostuu neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta, Macron sanoi – ja sai kulmat kohoilemaan Suomessakin.

Lue lisää: Macronin puhe Venäjälle annettavista turva­takuista tyrmistyttää: ”Kuin antaisi Viiltäjä-Jackille henki­vartijan”

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ei usko Putinin tähtäävän puheillaan sodan lopettamiseen.

– Putinin on tarkoitus toteuttaa julki lausutut tavoitteet, ja Kreml on tunnustanut Luhanskin ja Donetskin nukke­tasavallat sekä liittänyt ne omaan alueeseensa.

– Jos tässä vaiheessa lähdettäisiin neuvottelemaan näistä asemista, se antaisi Venäjälle mahdollisuuden lujittaa asemaansa niillä valloitetuilla alueilla, Kangaspuro näkee.

Pahimmassa tapauksessa Putin saisi tämänkin siirron näyttämään jonkin sortin menestykseltä.

– Ehkä se antaisi kuvan jonkinlaisesta osavoitosta, ja antaisi toki aikaa kouluttaa armeijaan kutsuttuja reserviläisiä ja hankkia lisää aseistusta – ja olla sitten valmiina vaikka kevään parempien sääolosuhteiden myötä sodan jatkamiseen.

– Se, että Ukraina voisi Venäjän lyödä tällä nykyisellä lännen aseavulla, on epätodennäköistä. Sellainen tilanne edellyttäisi täysin toisenlaista massiivista aseapua. Tästä kumpuavat lännestä kuullut ajatukset neuvotteluista.

2. Sodan kannatus heikkenee Venäjällä

Venäläinen oppositiomedia Meduza ilmoitti saaneensa haltuunsa kyselytutkimuksen, jonka mukaan rivikansalaisten tuki sodalle on romahtanut.

– Meduza on saanut viimeisimmän Liittovaltion suojelupalvelun (FSO) laatiman mielipidemittauksen tulokset haltuunsa, sivusto ilmoitti 30. marraskuuta päivätyssä jutussa.

Sivusto painottaa, että “sellaiset tutkimukset ovat Kremlin tilaamia ja vain sisäiseen käyttöön tarkoitettuja”. Nyt ne kertovat, että sodan lopettamiseen tähtääviä rauhanneuvotteluja kannattavien määrä on noussut 32 prosentista 55:een.

– Se on saman suuntainen kuin Levada-keskuksen lokakuussa toteuttaman kyselyn tulokset. Siinäkin yli puolet kannatti ensimmäistä kertaa rauhanneuvottelujen aloittamista, Kangaspuro toteaa.

Levada on ainoa iso riippumaton tutkimuskeskus Venäjällä.

Askel rauhaan on kuitenkin vielä pitkä ja polveileva, kuten Leo Tolstoin klassikkoteos Sota ja Rauha; Kangaspuro huomauttaa, että Levadan tutkimuksessa vastaajat kannattivat yhtä lailla myös armeijan sotatoimia.

– Sehän on silloin ristiriitainen tulos jos kannatetaan sekä sotaa että rauhaa.

Kangaspuro pitää uskottavana sitä, että neuvottelujen kannatus on noussut, mutta näkee ristiriidan johtuvan valvontayhteiskunnan luonteesta.

– Koska kyse on autoritäärisestä yhteiskunnasta, voitaneen uskoa, että tällainen tulos on suuntaa-antavasti totta. Kun ihmisiä uhataan vuosien vankeusrangaistuksilla sodan arvostelusta, on luonnollista, että he vastaavat kysymykseen rangaistavasta teosta niin, että välttäisivät seuraukset.

Levada raportoi 57 prosentin kannattavan rauhanneuvotteluita ja 27 prosentin tukevan sotatoimien jatkamista.

– Luulen, ettei kansalaismielipide kuitenkaan vielä ole niin voimakkaasti kääntynyt sotaa vastaan, että se kääntyisi Kremliä vastaan.

Lue lisää: Mitä Venäjällä tapahtuu, jos Ukrainan sodalta häviää kansan tuki? ”Putin tarvitsee nyt hyviä uutisia”

3. Eläinten silmiä ja kirjepommeja Ukrainan edustustoihin

Marraskuun viimeisenä päivänä tapahtui muutakin: Ukrainan suurlähetystössä Madridissa räjähti kirjepommi. Yksi diplomaatti loukkaantui.

Seuraavina päivinä maan suurlähetystöihin Budapestissa, Haagissa, Varsovassa, Zagrebissa ja Roomassa saapui verisiä paketteja, joista löytyi eläinten silmiä. Hurmeisia lähetyksiä kaivettiin kirjelaatikoista myös konsulaateissa Italian Napolissa, Puolan Krakovassa sekä Tshekin Brnossa.

Arviot lähettäjistä vaihtelevat, mutta kaikki eivät sulje pois sitä, että tervehdykset ovat tulleet ns. viralliselta taholta Kremlin siunauksella.

Yritetäänkö mafiataktiikalla luoda pelkoa vastustajassa, joka ei näytäkään taipuvan taistelukentillä?

– Kuulostaa paitsi inhottavalta, myös äärettömän lapselliselta. Ja ketä se edes pelottaa? Markku Kangaspuro ihmettelee.

– Tietenkin kuka tahansa voi olla näissä takana. Tuskin sillä ainakaan sellaista tarkoitusta saavutetaan, että se jonkin lähetystön väen pelottelisi vaikenemaan tai lopettamaan toimintansa.

Venäjään erikoistunut amerikkalais­professori Alexander J. Motyl kirjoittaa 19fortyfive.com-julkaisussa, että mahdollisia syyllisiä on vain kaksi; Venäjän federaation turvallisuus­palvelu FSB tai Euroopassa vaikuttavat venäläiset siirtolaiset.

– Vertaus mafiaan on osuva. He määräävät “iskuja”, vaativat “kunnioitusta” ja kumartavat pomojen pomoaan, joka on tässä capo di tutti capi Putin, Motyl kuvailee IS:lle.

4. Tyhjiä ydinohjuksia ja aseita Iranista

Britannian sotilastiedustelu ilmoitti marraskuun lopulla, että venäläiset ampuvat Ukrainaan vanhoja risteilyohjuksia, joiden ydinkärjet on poistettu.

Asiasta uutisoi muun muassa Telegraph, jonka jutussa spekuloitiin Venäjän asevarastojen vetelevän viimeisiään.

Professori Motyl näkee asian samoin. Ydinlatingit on hänen mukaansa syytä poistaa senkin takia, ettei Venäjän ainoa järeä liittolainen Kiina ärsyynny.

– Kremlissä tiedetään, ettei Xi Jinping halua, että ydinaseita käytetään. Kiina on Venäjän ainoa iso liittolainen. Venäläiset eivät taatusti halua karkottaa sitä aiheettomasti.

Markku Kangaspuro pitää Kremlin kauppasuhteita paarialuokan valtioihin merkkinä siitä, että asevarastot voivat olla ehtymässä.

– Siitä voi kertoa se, että Venäjä on joutunut ohjuskaupoille Iraniin ja käynyt Pohjois-Koreassa ilmeisesti myös asekaupoilla.

Loputon määrä tykinkuuliakin on silti aseistusta.

– Emme tiedä, kuinka kauan riittää tätä vanhempaa ohjustyyppiä, jolla voi vähän summittaisemmin pommittaa Ukrainan infrastruktuuria ja kuluttaa paljon myös Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmää.

– Se aiheuttaa joka tapauksessa ongelmia ukrainalaisille ihan keskeisten toimintojen suojaamisen kannalta.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov sanoi lokakuussa, että Venäjällä on enää 609 ns. laatuohjusta jäljellä. Sellaisiksi katsotaan Kalibr-risteilyohjukset, Iskander-tykistöohjukset sekä ilmasta laukaistavat KH-101- ja KH-55-ohjukset.

Alexander Motylin mukaan määrä on nyt pudonnut alle viiteensataan.

– Ukrainalaiset arvioivat, että Venäjällä on noin 450 ohjusta jäljellä, ja niistä pitää jättää reserviin pari sataa, joten puhumme noin 250:stä ohjuksesta. Mukaan tulevat vielä ne 50, jotka Venäjällä kuukausittain valmistetaan.

– Ukrainan tiedustelun mukaan Iranista ei ole vielä toimitettu yhtään ohjusta Venäjän armeijalle.

5. Summittaista sotimista vai ovelaa taktiikkaa?

Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti marraskuun lopulla epäilevänsä, että Kreml valmistelee uutta liikekannallepanoa Venäjällä ja miehitetyillä Ukrainan alueilla 10. joulukuuta alkaen.

Helmikuussa alkaneen sodan 284:ään päivään on mahtunut lukuisia yksittäisiä voittoja ja tappioita, joista on uutisoitu laajasti.

Markku Kangaspuro varoittaa tulkitsemasta niitä selkeinä merkkeinä siitä, mihin suuntaan sota on kääntymässä.

– Tulkitsemme herkästi sekä Venäjän että Ukrainan siirtoja ja annamme liikaa painoa yksittäisille vetäytymisille tai taisteluille, jotka eivät isossa kuvassa ole niin merkittäviä koko sodan kannalta.

Hän ottaa esimerkiksi taistelut Bahmutissa Itä-Ukrainassa, jossa venäläiset työntävät omiaan puolustajien lihamyllyyn jatkuvalla syötöllä.

– Siitäkin on kaksi näkemystä. Toisten mielestä Venäjä puskee hirvittävillä uhrauksilla melko merkityksettömään kaupunkiin. Toiset näkevät, että takana olisi strateginen tavoite avata reitti isompiin kohteisiin Kramatorskin suuntaan.

Ukrainan joukot puolestaan väittävät päässeensä Dneprjoen itärannalle nokikkain Hersonin kaupungin kanssa. Asiasta kertoi amerikkalainen ajatushautomo ISW.

Alexander Motyl arvelee, että se saattaa olla joko totta – tai ansa miehittäjälle.

– Ukrainalaiset kehottavat Hersonin hallintoalueen asukkaita Dneprjoen vasemmalla rannalla evakuoitumaan. Se voi tarkoittaa, että he suunnittelevat hyökkäystä siellä, mutta kyseessä voi myös olla hämäys, jonka turvin suunnitellaan iskua Luhanskin tai Zaporizzjan hallintoalueille.

– Ei sota näillä taisteluilla ja asetelmilla ole ratkennut vielä mihinkään suuntaan, Markku Kangaspuro päättää.