Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Vladimir Putin viittasi Venäjän alueiden puolustamisella ydinaseisiin. Tälle on yksi erityinen syy.
Iida Hallikainen
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti odotetun puheen perjantaina, jossa hän muun muassa sanoi, että Venäjä puolustaa alueitaan ”kaikin mahdollisin keinoin”.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi Helsingin turvallisuusfoorumissa IS:lle, että Putin viittaa lausunnollaan ydinaseisiin.
– Venäjän vallan viimeinen keskeinen symboli, ydinaseet, tuodaan peliin, koska Putin on häviöllä. Hän pyrkii tuomaan kaiken Venäjän arvovallan tähän ja siinä pelissä Venäjällä on tietysti tavattomasti hävittävää, Aaltola analysoi.
Hän ei usko, että Ukraina lopettaa etenemistä.
Lue lisää: Putin väitti odotetusti ukrainalaisalueiden liittyvän osaksi Venäjää
– Kyllä siellä (Ukrainassa) voima kohtaa vastavoimaa, ja se määrittelee paljon enemmän asioiden sujumista kuin Putinin puheet.
Putin spekuloi torstaina myös ”lännen romahtamisella”.
Aaltolan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Putin käsittää lännen ihmiset ”pumpulissa kasvaneiksi”.
– Heti kun hinnat nousevat ja Venäjän kaasua ei enää saada, romahdetaan, ja tullaan itkien pyytämään apua Putinilta. Eihän tämä ole se todellisuus missä eletään. Itämeren alueen maat ovat sotilaallisesti yhdessä paljon vahvempia, kuin Venäjä on tällä alueella, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä uhittelee ja pullistelee, kun se itse on heikko.
Siitä oli perjantainakin Putinin puheessa kyse.
Aaltola sanoo, että lännen täytyy ymmärtää, mihin Venäjän kyvyt riittävät. Venäjä pystyy sotkemaan monia asioita.
– Mutta annammeko Putinille mahdollisuuden määritellä omaa tulevaisuuttamme, sitä kannattaa demokratiassa miettiä. Ajurin paikalla kannattaa olla itse ja luulen, että suomalaiset ovat samaa mieltä siitä, että Putinille valtaa ei kannata antaa.
Mika Aaltolan mukaan Putinin lähipiirissä on paljon pelkoa. Kuva: Lassi Rinne
Lue lisää: Sauli Niinistö kommentoi Putinin puhetta: ”Pahinta laatua”
Kremlissä pitämässään puheessa Putin odotetusti väitti Venäjän liittävän itseensä neljä Ukrainan aluetta. Asiaa koskevat asiakirjat myös allekirjoitettiin perjantaina.
Kyseessä on Aaltolan mukaan pelkkä ”sanateko”.
– Sillä tuodaan äiti-Venäjän laskeutumista alueelle ja luodaan peruuttamattomuuden kuvaa. Mutta jos se noin helppoa olisi, niin Putin varmaan olisi tehnyt sen jo viime keväänä. Kuin hän vain deklaratiivisesti elehtimällä kykenisi liittämään alueita Venäjään.
– Niin se asia ei mene. Kyllä ne tuhannet Ukrainassa kaatuneet venäläiset ovat sen varmaan huomanneet. Kyllä tämä Venäjällä tuntuu.
Aaltola painottaa, että Venäjän alamäki ja mahdin kyseenalaistaminen eri puolilla Venäjän rajoja tuntuu puheessa.
Putinin puhe olikin Aaltolan mukaan ”terapiaa taantuvalle Venäjälle”.
Useat tutkijat ovat arvioineet, että jos Ukraina pyrkii valtaamaan Venäjän laittomasti itseensä liittämiä alueita takaisin, Putin voi käyttää tätä verukkeena viralliselle sodanjulistukselle.
Vielä toistaiseksi Venäjällä on virallisesti puhuttu vain ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”.
Aaltola muistuttaa, kuinka Putinin liittäessä Krimin Venäjään vuonna 2014, tuli silloinkin eräänlainen tunne peruuttamattomuudesta. Nyt Ukraina kuitenkin iskee ohjuksin Krimillä, joka kuuluu Ukrainaan.
Ukraina on siis onnistunut kyseenalaistamaan Venäjän valtaa ja mahtia.
– Tämä varmaankin askarruttaa Kremlissä. Luulen, että siellä pelätään kaikkein eniten. Juuri siitä kumpuavat nämä mahtipontiset puheet. He eivät tiedä, mihin tilanne etenee sodassa ja miten Venäjän kansalaiset reagoivat.
– Putinin lähipiirissä on paljon pelkoa. Se tulee näkymään myös tulevaisuudessa ydinasekorttien väläyttelyllä ja retoriikalla siitä, että nyt tässä on se piste, josta Venäjä ei peräänny.
Tämä on Aaltolan mielestä valitettavaa, sillä nimenomaan vastuun pitäisi olla luontaista suurvallalle. Nyt Venäjä korostaa vain omia oikeuksiaan.
– Tämä johtaa siihen, että Venäjä saattaa menettää suurvalta-statuksensa.
Lue lisää: Näin Putinin puheeseen reagoitiin – Pekka Toveri: ”Sekaisin kuin sinkkiämpäri ei riitä kuvaamaan Putinin ajatusmaailmaa”
Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.
Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen johti kansalliseen katastrofiin ja ihmisten erkaantumiseen toisistaan. Silti hän sanoi, ettei Venäjä pyri palauttamaan Neuvostoliittoa.
Tuona aikana Suomi oli niin sanotusti yksi Neuvostoliiton ainoista ikkunoista länteen. Nyt tuota ikkunaa ei enää ole.
– Nähtävästi nyt Venäjän liittolaiset ovat Iranin kaltaisia hylkiöitä. Edes Pohjois-Korea ei ole innokas tukemaan Venäjää.
Aaltolan mukaan tämä kuvaa sitä, että Venäjä on itse tehnyt itselleen sen, että maa on ajautunut kauaksi muista Euroopan valtioista.
Hän sanoo, että Venäjä on sulkenut kaikki oman tulevaisuutensa varmimmat takeet, jossa Venäjän kansalaisilla olisi ollut hyvä olla. Nyt kansalaisten on harkittava, lähtevätkö he osoittamaan mieltään kaduille ja joutuvat vankilaan tai alistuvat Putinin yksinvaltaan.
– Mutta kuten presidentti Sauli Niinistö korosti, pitää muistaa, miten tähän on jouduttu. Putin toivoisi meidän unohtavan, Aaltola kiteyttää.