Nykyiseen sähkönhinnan pompsahtamiseen vaikuttaa kaksi pääsyytä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kuivuus. Kuva: Shutterstock
Oletko sinäkin miettinyt, miksi sähkö on yhtäkkiä sikakallista, mutta et ole kehdannut kysyä keneltäkään? Et ole yksin! Tässä rautalangasta rakkaudella väännetty selvitys, ole hyvä.
Ensiksi pitää tietenkin tietää, mistä se sähkö sinne töpseliin tulee.
Suomessa on nautiskeltu muihin maihin verrattuna melko pitkään suhteellisen halvasta sähköstä. Sähköä sekä viedään Suomesta ulkomaille että tuodaan ulkomailta tänne. Meillä Pohjois-Euroopassa mikään maa ei tuota vain itselleen sähköä, ja siksi sähkön siirto on tärkeää monessakin mielessä. Siirtoyhteydet määräävät, mihin sähköä voi siirtää ja miten paljon, ja niiden ansiosta sähköä voi myydä ja ostaa eri maiden välillä.
Sähkön tuotannon isoin haaste on, että sähköä ei voi varastoida yhtä helposti kuin vaikkapa öljyä tai kivihiiltä. Siksi tuotannon pitää joka hetki joustaa kulutustarpeen mukaan. Vesivoimaloissa vettä juoksuttamalla ja fossiilisissa laitoksissa polttoainetta lisäämällä voi säädellä sähköntuotantoa, mutta esimerkiksi tuulivoimala tekee sähköä silloin kun tuulee.
Ihmiset sen sijaan käyttävät sähköä silloin kun sitä tarvitsevat eikä se aina osu yksiin suotuisten tuulten kanssa. Siksi sähkönjakeluverkon pitää pystyä tuomaan sähköä töpseleihin tasaisena virtana tuulesta ja ydinvoimaloiden viivästyneestä valmistumisesta huolimatta.
Tämän takia maat myyvät sitä toisilleen ristiin rastiin.
”
Kun britit käynnistävät kaikki samaan aikaan vedenkeittimensä juodakseen viideltä teetä, siellä tarvitaan lisäsähköä Ranskasta.
Suomen sähkönkulutus on suurinta talvisin kovilla pakkasilla ja huippukulutuksen aikaan täälläkin tarvitaan tuontisähköä muista Pohjoismaista.
Miksi sähköstä tuli yhtäkkiä kallista?
Nykyiseen sähkönhinnan pompsahtamiseen vaikuttaa kaksi pääsyytä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kuivuus.
Suomi on ostanut sähköä Venäjältä ”suuren ydinvoimalan verran” (HS 11.9.) ja EU:n talouspakotteiden myötä sähkökauppa loppui. Samat pakotteet vähensivät dramaattisesti myös maakaasun, öljyn ja hiilen saatavuutta. Ne ovat olleet Venäjällä halpoja, ja niillä tuotetaan iso osa Euroopan sähköstä. Suomeen tuodaan paljon sähköä myös norjalaisista ja ruotsalaisista vesivoimaloista, joiden sähköä myydään kaikkialle Eurooppaan. Nyt on ollut kuivaa, eikä vesivoimaloiden altaissa ole yhtä paljon vettä kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Nykyiset Pohjoismaiden laajuiset sähkömarkkinat on luotu parikymmentä vuotta sitten. Kun niitä sorvattiin, hinnoitteluperiaatteeksi päätettiin, että sähkön hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan.
Yksinkertaistetusti se tarkoittaa sitä, että jos tarvitaan 100 yksikköä sähköä ja niistä 99 yksikköä on edullista tuulisähköä ja yksi yksikkö kallista maakaasulla tuotettua sähköä, koko köntästä maksetaan kalleimman maakaasuyksikön hinta.
Yleensä kalleinta sähköä tarvitaan kulutushuipun aikana, mutta hinta riippuu myös siitä, onko kulutushuipun aikana suotuiset tuotanto-olot, onko esimerkiksi kylmää koko Euroopassa ja sähkön tarve kova muuallakin vai vain Suomessa.
”
Mitä enemmän sähkölle on kysyntää, sitä korkeampi hinta.
Hinta määräytyy aina kulutuksen ja tuotannon mukaan. Ideana on, että ensin ostetaan ja käytetään edullista sähköä, ja kulutuksen ja kysynnän lisääntyessä siirrytään kalliimpaan.
Jos kaikki olosuhteet ovat niin sanotusti huonot, ensin käynnistetään perustuotantoa auttamaan halvinta tuotantoa ja jos se ei riitä, sitten yhä kalliimpaa.
Eli markkinatalouden periaatteiden mukaan: mitä enemmän kysyntää, sitä korkeampi hinta.
Mikä on halvinta, mikä kalleinta?
Edullisin sähkö on uusiutuvaa, kallein sähkö tehdään fossiilisilla polttoaineilla. Syy on simppeli: kun tuuli- vesi- tai aurinkovoimala on rakennettu, sen ”polttoaine” on ilmaista. Investointi pitää siis tehdä vain itse voimalaan. Sen sijaan öljyllä, hiilellä tai kaasulla tehtävä sähkö vaatii polttoainetta, ja lisäksi siitä pitää maksaa Euroopassa päästömaksu. Se on EU:n määrittelemä järjestelmä, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen vapauttamista sieltä, mistä niitä on halvinta vähentää.
Ydinvoimala sijoittuu tähän välimaastoon: voimalaitoksen rakentaminen on kallista, mutta sähkön tuottaminen siellä on edullista.
Tämä hinnoittelusysteemi on toiminut kuluttajien kannalta ihan järkevästi tähän asti, kun edullisesta sähköntuotannosta ei ole ollut pulaa. Nyt ongelma on se, että Keski-Euroopassa tehdään paljon sähköä maakaasulla. Sekin oli halpaa siihen asti, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Nyt on pulaa maakaasusta, josta on tullut markkinatalouden lakien mukaan kallista. Koska kallein sähköntuotantotapa sanelee sääntöjen mukaan sähkön hinnan, siksi kaikella tavalla tehty sähkö on kallista. Jos pohjoisen vesivoimaloilla olisi yllin kyllin vettä, hintojen nousu ei olisi niin iso, mutta kun siitä vedestäkin on nyt pula.
Kauanko tätä kestää?
Jospa Norjassa alkaisi sataa! Tai jos sota loppuu! Tai jos saksalaiset tekisivät sähköä enemmän ydinvoimaloillaan, joita heillä on.
”
Sähkön hinta on monien jossien armoilla.
Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on kuitenkin väliaikainen kriisi, ei mikään ”uusi normaali”. Mutta tulevana talvena ollaan kirjaimellisesti säiden armoilla: tuuleeko ja sataako ja onko lämmintä, mitkä ovat siis kaikki hyviä asioita.
Ja joka tapauksessa sähkö on lähikuukaudet huomattavasti totuttua kalliimpaa. Kallis sähkö heijastuu myös tietysti muidenkin asioiden hintoihin.
Mitä tavallinen töpselinkäyttäjä voi?
Suomessa teollisuus käyttää sähköstä puolet, ja toisesta puolikkaasta puolet kuluu kotitalouksissa. Eniten karmea sähkönhinta riipii niitä, joiden koti lämpenee sähköllä ja/tai kellä ei ole halpaa määräaikaista sopimusta.
He, jotka asuvat kerrostaloissa ja kaukolämmön piirissä, pääsevät vähemmällä. Tosin kaiken energian hinta on noussut, ja lämmityskustannukset ja sähkölaskut nousevat kaikilla.
Tehokkaimmat tavat säästää kotona sähköä niillä, jotka lämmittävät sähköllä (tai siitä riippuvaisilla maalämmöllä tai lämpöpumpulla), on tiputtaa sisälämpötilaa kolme astetta ja vähentää lämpimän veden hölväämistä. Myös sähkökiuas on sähkösyöppö.
Valojakin voi sammutella, mutta jos lämmittää sähköllä ja sähkölasku on 1000 euroa kuukaudessa, se voi tuntua lillukanvarsihommalta. Toisaalta pienemmällä sähkönkulutuksella pikkujutuilla on suhteessa enemmän merkitystä, ja satasen sähkölaskusta voi tietoisesti säästämällä hyvinkin saada 10–20 prosenttia pois.
”
Koko Euroopan energiakriisiä kotitaloudet eivät voi ratkaista.
Vaikka kaikki kotitaloudet tekisivät kaikki edellä mainitut sähkönsäästötoimenpiteet, maan kulutuksessa sen vaikutus jäisi muutaman prosentin luokkaan. Oman lompakon kannalta vaikutus voi tietysti olla merkittävä. Eri juttu on, jos ajaudutaan akuuttiin pulaan, jolloin sähkö uhkaa loppua tietyltä huippukulutustunnilta. Silloin voisi ollakin apua siitä, että kotitaloudet siirtävät sähkön käyttönsä eri tunnille.
Onko tässä mitään hyvää?
Monet asiantuntijat ovat toiveikkaita, että kriisi nopeuttaa vihreää siirtymää. Kalliit sähkön hinnat tekevät uusiutuvista, kotimaisista tuotantomuodoista yhä houkuttelevampia.
Vihreän siirtymän mukana meille tulee yhä enemmän yhä edullisempaa uusiutuvaa sähköä, ja älyjärjestelmät osaavat pian kotitalouksissakin ohjata käyttämään sähköä silloin, kun se on halvinta eli esimerkiksi lämmittää asuntoa ja vettä ja käyttää koneita silloin kun tuulee ja aurinko paistaa.
Jutun asiantuntijoina haastateltu energiajärjestelmien tutkija Nelli Putkosta VTT:ltä sekä laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothoviusta Vaasan yliopistosta.
Lue lisää: Ruoan hinnan nousu iski pahasti Outin talouteen – kertoo vinkit, joilla voi syödä edullisemmin
Lue lisää: 10 asiaa, jotka kaikkien tulisi tietää perinnönjaosta – asiantuntija kertoo yhden seikan, joka yllättää monet
Lue lisää: Lähtikö rahankäyttö kesällä lapasesta? Näillä kolmella vinkillä pääset takaisin ruotuun