Pienellä Suomella on ollut maine koulutuksen ja opetuksen suurmaana. Oppilaiden osaamista mittaavien Pisa-testien tulokset ovat kuitenkin laskeneet jo tasaisesti yli 15 vuotta monista syistä.
– Yleisesti ottaen Suomi on menestynyt loistavasti. Historia on varsin kunniakas. Suomi on ollut kaikista parhaimmalla tasolla vuonna 2006. Sen jälkeen trendi on ollut aika tasaisesti heikentyvä, Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen sanoo.
Ensin Suomen ohi alkoivat pyyhältää esimerkiksi Aasiasta Singapore ja osa Kiinan provinsseista. Tuoreimmissa tuloksissa Suomi jäi myös etelänaapuri Viron taakse. Suomi on romahtanut erityisesti matematiikan suhteen.
Pisa-testien tarkoitus on mitata oppilaiden osaamista kolmella pääarviointialueella: lukutaidossa, luonnontieteessä ja matematiikassa. Tehtäväsuunnittelussa on pyritty soveltaviin ja ongelmanratkaisukykyä tarvitseviin käytännön elämää lähellä oleviin asioihin.
Testit tehdään 15-vuotiaille nuorille noin 85 maassa kolmen vuoden välein peruskoulun päätösvaiheessa oleville oppilaille. Suurin osa suomalaisista on yhdeksännellä luokalla. Yksi tarkoitus on saada tietoa, miten maan koulutusjärjestelmä on onnistunut verrattuna muihin maihin.
Vaikka Suomi onkin menestynyt keskivertoa paremmin kuin muut OECD-maat, kärkisijoista on tultu koko ajan kauemmas.
– Eihän se missään nimessä hyvä suunta ole. Katsotaan uudet tulokset. Trendi on kaikkein huolestuttavin. Jos kehitys on edelleen samaan suuntaan, kyllä sitä vähän jo pitää huolissaan olla, Ahonen sanoo.
Oppilaiden erot kasvaneet
Vaikka Suomen kokonaistulosten laskeva trendi on keskiarvon suhteen tasainen, oppilaiden osaaminen itsessään ei ole romahtanut tasaisesti. Arto Ahonen sanoo, että erot koulujen välillä ovat edelleen pieniä, mutta erot koulujen sisällä oppilaiden välillä ovat kasvaneet.
Eli toisin sanoen Suomessa on edelleen oppilaita, jotka menestyvät testeissä todella hyvin. Sen sijaan heitä, jotka pärjäävät todella heikosti, on koko ajan enemmän. Opetusalan ammattijärjestön koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo, että keskiarvoisen tuloksen lasku johtuu näiden erojen kasvusta.
– Lasku johtuu Suomessa siitä, että tulosten hajonta on suurentunut. Aiemmin kaikki oppilaat olivat tulosten puolesta tiiviissä nipussa. Nyt osaaminen on eriytynyt.
Pisa-testien tarkoitus on mitata oppilaiden osaamista kolmella pääarviointialueella; lukutaito, luonnontiede ja matematiikka. Mostphotos
Ahosen mukaan erityisesti poikien joukossa on ollut koko ajan enemmän oppilaita, jotka menestyvät erityisen heikosti. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on yksi osallistuvien maiden suurimpia. Tytöt ovat myös matematiikassa hieman poikia parempia.
– Poikien osaaminen on heikentynyt parhaista vuosista selkeästi enemmän kuin tyttöjen, Ahonen sanoo.
Salo sanoo, että suomalaisten Pisa-testien romahtamiseen ei ole aukotonta syytä. Siihen on kuitenkin nähtävissä useita vaikuttavia tekijöitä.
10 syytä romahdukseen
1. Leikkaukset
Siinä missä monet Suomen verrokkimaat ovat lisänneet resursseja koulutukseen, Suomessa siitä on Jaakko Salon mukaan pääasiassa leikattu 15 vuoden ajan. Hän sanoo, että Pohjoismaista Suomi on kirkkaasti halvimmalla koulutusta antava valtio.
– Meistä puhutaan kovasti koulutuksen suurmaana, ja että haluamme olla parhaita. Fakta on, että laitamme koulutukseen Pohjoismaista vähiten euroissa ja osuutena BKT:sta. Erityisopetus ja muut tukitoimet ovat riittämättömiä.
2. Asenteet laskeneet
Esimerkiksi Viron menestys perustuu pitkälti siihen, että maassa on ollut positiivinen asenne kouluttautumista kohtaan koko itsenäisyyden ajan. Virolaiset ovat uskoneet koulutustason olevan tie taloudelliseen menestykseen, ja pänttääminen vapaa-aikanakin kannattaa.
– Suomessa koulunkäyntiä tukevat asenteet ovat laskeneet ja sitä haittaavat asenteet nousseet.
Jaakko Salon mukaan koulunkäyntiä tukevat asenteet ovat laskeneet Suomessa. Aikaa vietetään mieluummin muuten kuin pänttäämällä. Inka Soveri
3. Kasvaneet luokkakoot
Luokkakoot ovat kasvaneet Suomessa monin paikoin. Kun niin käy, opettaja ei ehdi riittävää määrää tukea kaikille.
– Nykyinen oppilaiden kasvanut tuen tarve luo tarpeen, että pitäisi olla pienemmät ryhmät, jotta opettaja pystyisi yksilöllisesti tukemaan heitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
4. Kotitausta
Kun koulusta ei saa riittävää tukea, se jää usein kotien ja vanhempien vastuulle. Silloin oppilaan omat taustatekijät kuten vanhempien koulutus- ja tulotaso korostuvat. Aiemmin niiden merkitys oli Suomessa pienempi kuin missään muussa maassa.
– Nyt oppilaat, joiden vanhemmilla on paremmat edellytykset, osaaminen ja kyky tukea lapsen koulutyötä, pärjäävät suhteessa paremmin. Koulutusjärjestelmä on yhteiskunnan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta ratkaisevia tekijöitä. Tällainen kehitys on todella vaarallista.
5. Kielitausta
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen tukemisessa ei Salon mukaan onnistuta Suomessa riittävän hyvin. Monissa maissa vieraskielisten oppilaiden tulokset ovat jonkin verran muita heikompia, mutta Suomessa se koskee myös toisen polven maahanmuuttajia.
– Muissa Pohjoismaissa näkyy selkeä nousu. Toisen polven maahanmuuttajien tulokset ovat hyvin lähellä muun oppilasjoukon tuloksia. Tässä emme ole riittävästi tehneet. Koko Pisa-tulosten laskussa maahanmuuttajien tulosten merkitys on kuitenkin pieni.
Suomalaisnuorten lukeeminen vapaa-ajalla on laskenut merkittävästi vuodesta 2006. Mostphotos
6. Vähentynyt lukeminen
Suomalaiset nuoret lukevat vähemmän kuin ennen. Kun Suomi menestyi parhaiten 2000-luvun alussa, suomalaiset olivat ylivoimaisesti maailman lukevimpia nuoria. Romahdus on noin 20 prosenttiyksikköä.
– Silloin noin 90 prosenttia tytöistä luki päivittäin omaksi ilokseen ja noin 65 prosenttia pojista. Nyt luvut ovat noin 70 prosenttia tytöistä ja noin 45 prosenttia pojista. Toisaalta myös sellainen digikäyttö, joka jollain lailla edellyttää lukemista, voi parantaa lukutaitoa.
7. Digitalisaatio
Digitalisaatio on vaikuttanut oppimisessa kahteen suutaan. Toisaalta uudenaikaiset välineet voivat helpottaa oppimista, toisaalta se on totuttanut nuoret lukemaan nopeaa ja lyhyttä tekstiä. Silloin pitkäjänteinen lukeminen kärsii.
– Pitkä proosa puuttuu. Se vaikuttaa oleellisesti lukutaidon tasoon. Jopa matematiikan tehtävissä on paljon lukukuormaa. Jos lukutaito heikkenee, se heijastuu kaikkiin muihin arviointialueisiin, Arto Ahonen sanoo.
Digitalisaatio voi osaltaan edistää oppimista, mutta se voi myös olla haitaksi lukutaidolle. Mostphotos
8. Inkluusio
Kasvatustieteessä inkluusio tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta osallistua opetukseen tavallisessa luokassa. Siis oppimisvaikeuksista tai muista haasteista riippumatta. Asia herättää paljon puolustus- ja vastustusmielialaa, kun samoissa kouluissa on laajempi kirjo oppilaita.
– Sitä myöten osaaminen jakaantuu entistä voimakkaammin. Tämän kehityksen taklaamiseen meidän pitäisi kiinnittää huomiota, Ahonen sanoo.
9. Tuen tarve kasvanut
Yksi juurisyy on, että oppilaat tarvitsevat enemmän tukea.
– Meillä on ollut jo 1990-luvun lamasta lähtien koko ajan enemmän lapsia, jotka tarvitsevat huomattavasti vahvempaa tukea oppimiseensa, Jaakko Salo sanoo.
10. Tilannetta ei korjata
Ongelmia on siis useita, eikä niitä ole korjattu. Salon mukaan Suomen toimet eivät ole olleet riittävän voimakkaita tilanteen kääntämiseksi.
– Emme ole laittaneet oppimisen tukea kuntoon. Se on ollut keskeinen pulma peruskouluissa yli kymmenen vuoden ajan.
Suomi ei ole yksin
Pisa-tulokset ovat laskeneet lähes kaikissa Suomen verrokkimaissa. Jaakko Salon mukaan moni korkean kehityksen maa on samanlaisessa tilanteessa kuin Suomi.
Ensin koulutustaso nousee ja nousee. Seuraava sukupolvi opiskelee pidemmälle kuin vanhempansa, mutta jossain vaiheessa trendi taittuu.
– Suomessa on valitettavasti vaara, että olemme tällaisessa tilanteessa.
Virolaiset ovat menneet viimeisimmissä Pisa-testeissä Suomen ohi. Uusimpia tuloksia ei ole vielä julkaistu. Albert Truuvaart
Arto Ahonen sanoo, että Pisa-testit eivät ole hänen näkökulmastaan ”kilpailu”, jossa pitää menestyä.
– Katsomme enemmän, miten oma koulujärjestelmä on onnistunut.
Ahosen mukaan Suomen hyvä osaaminen ja oppimenestys ovat tulleet korkeasta tasa-arvosta.
– Jos siihen pystyy tarttumaan, varmasti osaamisen laskeva trendikin voisi pysähtyä tai kääntyä ehkä kääntyä takaisin toiseen suuntaan. Suomi on onnistunut tasa-arvon kautta. Luulen, että siitä kannattaisi pitää kiinni.