Kauppojen hyllyt ovat maustamattomia jogurtteja pullollaan, mutta tiesitkö, minkälaiseen käyttöön mikäkin niistä sopii parhaiten?
Monet jogurtit sopivat sekä sellaisenaan syötäväksi että ruoanlaittoon. Kuva: Colourbox
Jade Ollikainen
Kreikkalainen, turkkilainen, bulgarialainen... Kauppojen hyllyt ovat maustamattomia jogurtteja pullollaan, mutta mikä muu niitä erottaa kuin nimi?
Arla Oy:n tuotekehityspäällikkö Maarit Paanajärven mukaan jogurttien erot syntyvät erilaisista hapatteista, rasvan määrästä ja koostumuksesta. Myös proteiinimäärät vaihtelevat jogurttien välillä.
– Mitä enemmän tuotteessa on rasvaa, sitä monipuolisemmin sitä voi käyttää ruoanlaitossa, Paanajärvi kertoo.
”
Mitä enemmän rasvaa, sitä täyteläisempi maku.
Suomessa turkkilainen jogurtti on tyypillisesti rasvaisin, sisältäen rasvaa yleensä 10 prosenttia. Kreikkalaiset jogurtit ovat taas usein kevyempiä.
– Perusperiaate on, että mitä enemmän rasvaa, sitä täyteläisempi maku, Paanajärvi kertoo.
Myös Valion sivuilla todetaan, että kyseiset jogurtit maistuvat sellaisenaan, mutta sopivat täyteläisen rakenteensa ansiosta hyvin myös ruoanlaittoon, esimerkiksi lisukkeisiin, kastikkeisiin ja jälkiruokiin.
Jogurttien erot syntyvät erilaisista hapatteista, rasvan määrästä ja koostumuksesta. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti?
Kreikkalainen ja turkkilainen jogurtti muistuttavat toisiaan paksulta rakenteeltaan ja sopivat samankaltaiseen käyttöön, mutta pieniä erojakin on.
Arla Lempi Turkkilaisessa jogurtissa on kymmenen prosenttia rasvaa ja Arla Lempi Kreikkalaisessa jogurtissa kuusi prosenttia. Kreikkalaisessa jogurtissa on proteiinia turkkilaista jogurttia enemmän, jotta jogurttiin saadaan paksu, kreikkalaiselle jogurtille ominainen rakenne ja suutuntuma.
– Käytämme näissä myös eri hapatteita, Paanajärvi kertoo ja toteaa, että molemmat käyvät mainiosti myös ruoanlaittoon.
Valio turkkilainen jogurtti on valmistajan mukaan maultaan pehmeä ja koostumukseltaan kermainen. Rasvaa siinä on kymmenen grammaa sadasta – sama määrä kuin Arlan turkkilaisessa. Valion sivuilla kerrotaan, että korkean rasvapitoisuuden ja jämäkän rakenteen ansiosta se sopii niin alkuruokiin, jälkiruokiin ja leivontaan kuin kuohkeisiin juomiinkin.
Turkkilainen jogurtti on yleensä kreikkalaista jogurttia rasvaisempaa, kun taas kreikkalaisessa jogurtissa on usein hieman enemmän proteiinia. Kuva: Colourbox
Valio kreikkalainen jogurtti on valmistajan mukaan turkkilaista jogurttia hieman happamampaa. Rasvaa siinä on seitsemän prosenttia. Siinä on myös enemmän proteiinia, kahdeksan grammaa sadasta.
Valion sivuilla kerrotaan, että korkeamman proteiinipitoisuuden ansiosta kreikkalainen jogurtti sitoo hyvin nesteitä kasviksista ja marjoista. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi marjapiirakkaa leipoessa.
Kevyempi ja vähärasvaisempi
Bulgarian jogurtti on hieman kreikkalaista ja turkkilaista kevyempää.
Valio Bulgarian jogurtti on valmistajan mukaan maultaan raikkaan hapan ja siinä on 3,5 prosenttia rasvaa. Koska jogurtti on kevyempi vaihtoehto, on se valmistajan mukaan ruoanlaitossa parhaimmillaan yksinkertaisissa ohjeissa, kuten kastikkeissa.
Kevyemmät jogurtit sopivat hyvin esimerkiksi dippeihin ja kylmiin kastikkeisiin. Kuva: Panu Pälviä
Arlan valikoimissa ei ole bulgarialaista jogurttia. Arlan vähärasvaisemmat versiot ovat Arla Lempi Islantilainen jogurtti 3 % ja Arla Lempi Sipoolainen Rahkajogurtti 0,7 %.
– Molemmista on poistettu heraa hapatuksen jälkeen, samoin kuin rahkoissa. Näin saadaan paksu ja täyteläinen rakenne sekä suutuntuma, vaikka rasvaa on vähän. Tuotteissa on myös paljon proteiinia, Paanajärvi kertoo.
Ruoanlaitossa ne soveltuvat erityisesti kylmäkastikkeiden ja dippien pohjaksi.
Vältä hauduttamista
Valion sivuilla kerrotaan, että kuumennettaessa kyseiset jogurtit juoksettuvat helposti, joten lämpimiin ruokiin niitä kannattaa lisätä vasta valmistuksen loppuvaiheessa.
Arlalta todetaan samaa. Turkkilainen ja kreikkalainen jogurtti sopivat parhaiten kylmäkastikkeiden ja dippien pohjaksi, lämpimän ruoan viimeistelyyn sekä jälkiruokiin.
– Jogurtit saostuvat helposti kuumennettaessa, koska niissä on paljon proteiinia, eikä rasvapitoisuus ole kovin suuri. Turkkilaisella jogurtilla voi viimeistellä esimerkiksi kastikkeen, kunhan välttää hauduttamista, Paanajärvi kertoo.
Jogurttien sijaan erilaiset kermat ja hapankermat, kuten crème fraîche ja smetana, soveltuvat hyvin kuumennettaviin ja haudutettaviin ruokiin.