Venäjän pääkaupungissa Moskovassa järjestetään perjantaina seremonia, jonka yhteydessä maan presidentti Vladimir Putin virallisesti annektoi neljä miehitettyä ukrainalaisaluetta Venäjään.
Annektoinnilla tarkoitetaan alueiden väkivaltaista liittämistä toisen valtion hallintaan, mikä kielletään YK:n peruskirjassa.
Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla järjestettiin laittomat ”kansanäänestykset”, joissa asukkaat saivat äänestää Venäjään liittymisestä. Kun kyse oli lavastetuista äänestyksistä, jokainen alue ”päätti” liittyä Venäjään.
Torstaina Putin käynnisti alueliitoksia koskevan prosessin allekirjoittamalla asetuksen, jolla Venäjä tunnustaa Zaporižžjan ja Hersonin alueiden itsenäisyyden. Venäjä on aiemmin tunnustanut Donetskin ja Luhanskin niin kutsuttujen ”kansantasavaltojen” itsenäisyyden.
Näiden miehitettyjen alueiden nukkehallintojen johtajat saapuivat torstaina Moskovaan, jossa heidän on myös määrä osallistua Putinin ”friikkishow’hun”, joksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Mihailo Podoljak on tilaisuutta kutsunut.
Seremonian alkaa kello 15 paikallista aikaa Kremlin suuressa palatsissa. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin pitää tilaisuudessa myös ”merkittävän puheen” ja myöhemmin hän puhuu erikseen vielä maan liittokokoukselle.
Puheesta ei ole tihkunut ennakkotietoja. Putinin puheenkirjoittajana aiemmin toiminut Abbas Galljamov pitää mahdottomana tehtävänä ennakoida, mitä Venäjän johtaja voisi sanoa tilanteessa, ”jossa hänellä ei ole hyvää ulospääsyä”.
– Ehkä Putin ilmoittaa, että operaation tavoitteet on saavutettu, ja kehottaa vastapuolta lopettamaan sotimisen, hän arvelee Radio Free Europe/Radio Libertylle.
Venäjältä pois muuttanut Galljamov uskoo lisäksi, että Putin saattaa uhkailla ydinaseen käytöllä, mikäli Ukraina ei luovu taistelusta omien alueidensa vapauttamiseksi. Tämä olisi jatkoa uhkailuille, joita Putin esitti ilmoittaessaan osittaisesta liikekannallepanosta.
Putin saattoi myös antaa joitakin viitteitä puheen sisällöstä torstaisessa televisioesiintymisessään, jossa hän paasasi uudesta maailmanjärjestyksestä.
Myöhemmin perjantai-iltana Moskovassa järjestetään vielä juhlakonsertti laittoman annektoinnin kunniaksi.
"Putin nostaa panoksia”
Venäjän vaaliviranomaisten mukaan Donetskissa 99,23 prosenttia, Luhanskissa 98,42 prosenttia, Zaporižžjassa 93,11 prosenttia ja Hersonissa 87,05 prosenttia äänestäneistä kannatti Venäjään liittymistä.
Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta lavastettujen ”kansanäänestysten” tuloksia eikä myöskään alueiden liittämistä Venäjään. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ärähtänyt Putinin aikeista ja tuominnut miehitettyjen ukrainalaisalueiden annektoinnin.
Bidenin mukaan äänestystuloksissa on kyse ”täydestä petoksesta”.
– Nämä tulokset tehtailtiin Moskovassa, hän sanoo.
YK:n pääsihteeri António Guterres pitää annektointia ”vaarallisena eskalaationa”. Hänen mukaansa alueliitoksia ei voi missään tapauksessa pitää laillisina.
– Päätöksellä jatkaa annektointia ei ole mitään laillista arvoa ja se ansaitsee tulla tuomituksi, hän sanoo.
Venäjä-asiantuntija ja politiikan tutkija Tatjana Stanovaja katsoo, että ukrainalaisalueiden annektoinnilla Putin osoittaa neuvotteluhaluttomuutensa ja valmiutensa käyttää koko keinovalikoimaansa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
– Mukaan lukien ydinaseita. Venäjän johto on ilmaissut tämän suoraan ilman minkäänlaista epäröintiä, hän sanoo.
– Putin nostaa panoksia.
Nämä ukrainalaisalueet Venäjä annektoi tänään. IL GRAFIIKKA / PETRO SALONEN
Tahtojen taistelu
Osa asiantuntijoista katsoo, että liittämällä noin 15 prosentin osuuden Ukrainasta Venäjään Putin kääntää keskustelun pois Venäjän asevoimien tappioista, hatarasti sujuneesta sodasta ja Ukrainan viimeaikaisista onnistumisista.
Näiden sijaan Putin keskittyy mieluummin tahtojen taisteluun länsimaiden kanssa, koska tämän pelin hän uskoo voivansa voittaa.
Näin arvioi Andrei Kolesnikov, joka työskentelee vanhempana tutkijana Washington D.C:ssä majapaikkaansa pitävässä Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomossa.
– Hän lietsoo sodan eskalointia siirtämällä sen uuteen vaiheeseen, hän arvioi New York Timesille.
Myös suomalaisasiantuntijat ovat arvioineet, että sodassa alkaa nyt sen vaarallisin hetki. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kommentoi asiaa Iltalehdelle alkuviikosta ennen lavastettujen kansanäänestysten tuloksien julkistusta.
– Kyllä se on näin. Tämä on tietynlainen kulminaatiopiste, ja tällä prosessilla luodaan uusi strateginen asema sodan tilaan, hän sanoi.