Monelle äänestäjälle voi edelleen olla epäselvää, miten Liike Nytin linja eroaa vanhasta puolueestanne kokoomuksesta? Kertokaa, miten?
– Meidän EU-politiikkamme, ilmastopolitiikkamme ja talouspolitiikkamme ovat erilaiset. EU-politiikassa emme esimerkiksi hyväksyneet velkapakettia, jonka kokoomus hyväksyi. Me haluamme, että EU olisi pelkästään kauppaa tekevä ja ihmisten liikkuvuus olisi se pääasia. Suomi integroituu vahvemmin Euroopan Unioniin ja siellä päätetään kaikesta: remonteista ja metsistä. Me emme halua sellaista EU:ta.
– Se erottaa myös kokoomuksesta, että emme voi tässä vaiheessa ilmoittaa, että menemme vihervasemmiston ja sosiaalidemokraattien kanssa hallitukseen. Me olemme porvaripuolue ja en näe mitään yhtäläisyyksiä politiikassa, jota sosiaalidemokraatit tekevät.
Korostatte vaaliohjelmassanne, että Liike Nyt erottautuu vanhoista puolueista. Eduskuntatyössä Liike Nytin toiminta ei ulospäin ole eronnut vanhoista puolueista. Miten Liike Nyt sitten on niin erilainen puolue?
– Kyllä se on huomannut eduskunnassa, jos kuuntelee minun puheitani. Totta kai työtä eduskunnassa ei niin pysty tekemään, koska olen yhden miehen ryhmä. Esimerkiksi oppositiopolitiikkaa emme pysty tekemään, vaan meidän pitää lähteä muiden oppositiopuolueiden välikysymyksiin. Meille yrittäjät ovat tärkeitä. He ovat ainoat, jotka pystyvät pelastamaan Suomen ja palkkaamaan enemmän ihmisiä.
Teillä on ehdokkaita, jotka ovat olleet aiemmin jonkun muun puolueen jäseninä ja riitaantuneet vanhoissa puolueissaan. Miksi olette pyytänyt ehdokkaiksi vanhoissa puolueissaan riitaantuneita henkilöitä, vaikka korostatte, että teillä ei ole ehdokkaina poliittisia broilereita?
– Meillä on 177 ehdokasta ja vain pari on tällaista mainitsemaasi ehdokasta. On eri syitä, miksi ehdokkaat ovat riitaantuneet ja sillä ei ole mitään tekemistä sen politiikan kanssa. Näiden ehdokkaiden kanssa olemme käyneet asian läpi, hyväksyvätkö he Liike Nyt periaatteet. Koska he halusivat sitoutua niihin, otimme heidät mukaan. Se on sitten äänestäjien tehtävä päättää, ketä äänestävät.
Esitätte Liike Nytin vaaliohjelmassa perustuslakituomioistuinta. Oletteko tyytymätön eduskunnan perustuslakivaliokunnan työhön?
– Tällä kaudella on ollut joitakin asioita kuten saamelaiskäräjälaki, jotka ovat politisoituneet perustuslakivaliokunnassa. Sen takia asiat, jotka osittain politisoituvat, voitaisiin viedä perustuslakituomioistuimeen.
Liike Nyt esittää, että hyvinvointialueiden määrä vähennetään 21:sta viiteen eli yliopistollisen sairaaloiden alueiksi. Onko järkeä alkaa heti purkaa vasta aikaan saatua järjestelmää?
– Tämä tulee menemään siihen, että alueita tulee vähemmän, koska kaikki hyvinvointialueet eivät tule menestymään. Miksi vaikka Uudellamaalla pitää olla niin monta hyvinvointialuetta, kun kaikki joutuvat tekemään HUSin kanssa kuitenkin sopimuksia? Olisi tarvittu vähemmän hallintoa ja johtajia. Hyvinvointialueet olivat täysin poliittinen lehmänkauppa.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo esittää, että hoitajaopiskelijoille maksetaan palkkaa opiskeluajan harjoittelusta. Näin lisättäisiin Harkimon mukaan alan vetovoimaa. Elle Laitila
Olette esittänyt keinona lisätä hoitoalan vetovoimaa opiskeluajan palkallista harjoittelua. Onko jossakin maassa tällainen käytäntö vai mistä saitte idean?
– Se on meidän oma ideamme. Yksityinen puoli alkaa maksaa parempaa palkkaa houkutellakseen hoitajia. Silloin heitä on julkisella puolella vielä vähemmän ja siksi jotakin uutta pitää tehdä. Haluamme myös, että eläkkeellä oleville hoitajille annetaan veroporkkana, jos he menevät töihin.
Vaaliohjelmassanne nostatte myös koulukiusaamisen torjunnan. Mitkä ovat Liike Nytin konstit, että koulukiusaamiseen oikeasti päästäisiin puuttumaan?
– Koulukiusaamista pallotellaan kouluissa edestakaisin, että kuka hoitaa. Tarvitaan yksi ihminen, joka vastaa pelkästään koulukiusaamisesta ja hänellä voisi olla kolme tai neljä koulua vastuullaan. Silloin hän tuntisi ihmiset ja voisi puuttua kiusaamiseen.
Esitätte nuuskan myynnin laillistamista. Eikö se ole huono ajatus kansanterveyden kannalta?
– Sitähän käytetään Suomessa kuitenkin, eli ei se vaikuta kansanterveyteen. Me haluamme, että ne verotulot tulisivat Suomeen. Nyt ne menevät Ruotsiin. On parempi, että ihmiset saavat nuuskaa laillisesti, nyt he joutuvat salakuljettamaan sitä. Jos nuuskasta tehdään yhtä laiton kuin kannabiksesta niin silloinhan se vasta alkaa rehottaa. Nytkään sitä ei pystytä kontrolloimaan.
Olette korostanut useaan kertaan, että sopeutusten ja leikkausten sijaan pitää puhua enemmän kasvusta. Kertokaa nyt keinot, miten Suomi saadaan kasvu-uralle?
– Me haluamme muuttaa pienet ja keskisuuret yritykset joustavimmiksi, niin että ne saavat oikeasti päättää palkoista. Niiden on helpompi irtisanoa ja helpompi palkata ihmisiä. Toiseksi haluamme yritysten investoinnit verovapaiksi. Jos investoit, ei tarvitse maksaa voitosta veroa.
– Jos me haluamme Suomeen yrityksiä, tarvitsemme valtavan määrän lisää tuulipuistoja. Silloin saamme halpaa energiaa.
Toisin kuin kokoomus ette näe tuloveronalennuksia nyt oikeaksi keinoksi lisätä palkansaajien ostovoimaa. Miksi?
– Sehän on päivänselvää, että veroja alennetaan silloin, kun ollaan menossa ylöspäin ei nyt, kun mennään alaspäin. Raha pitää jostain ottaa. Meillä on niin paljon kohteita, johon rahaa tarvitaan, soteen ja koulutukseen, että verojen alentaminen ei ole se juttu.
Esitätte myös vihreän siirtymän erityistalousaluetta. Alueelle tulevat yritykset saisivat verohelpotusta ja helpommin maata. Minne päin Suomea tällainen alue kannattaisi perustaa?
– Voitaisiin tehdä hakuprosessi ja katsoa sitten, mihin se sopii parhaiten.
Esitätte uutta ministeriötä edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Miksi tarvitaan uusi ministeriö?
– Jos me oikeasti haluamme tänne työperäistä maahanmuuttoa, meidän pitää kertoa vetovoimatekijät. Meidän pitää markkinoida Suomea. Jos emme tee jotakin radikaalia asialle eli esimerkiksi perusta ministeriötä, joka oikeasti alkaa tehdä töitä tämän eteen, me emme koskaan saavuta tavoitteita.
Liike Nytin vaaliohjelmassa lukee, että venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa on käytävä läpi ja kiinteistöt tarvittaessa pakkolunastettava. Miten uskottavaa tämä on puolueelta, jonka puheenjohtaja eli te on tehnyt lähivuosina Putinin lähipiirin kanssa merkittävän kiinteistökaupan entisestä Hartwall-areenasta. Myitte myös jääkiekkoseura Jokerit KHL:ään Venäjälle.
– En voi kommentoida muuta kuin, että silloin kuin tein kaupat, ei ollut Krimin valtausta eikä Ukrainan sotaa.
Kävikö edes mielessä, että kaupanteossa oli jotakin arveluttavaa?
– On pakko sanoa, että jos olisin tiennyt silloin, en olisi tietenkään myynyt. Eihän tämä ole se meidän ongelma. Ongelma on, että meillä on esimerkiksi Fortumilla viisi miljardia euroa rahaa sijoitettuna Venäjälle ja sitä ei saada pois sieltä. Siellä on vieläkin Venäjällä yrityksiä. Lähtisin siitä, että nämä voitaisiin kaikki perata läpi.
Ovatko suomalaiset olleet sinisilmäisiä Venäjän suhteen?
– Jälkeenpäin katsottuna minäkin olen ollut.