MM-sankari Eevi-Inkeri Tossavaisesta pamahti kova arvio – ”Melkoinen poikkeus”

Harri Kirvesniemi näkee Eevi-Inkeri Tossavaisessa samaa kuin nuoressa Krista Pärmäkoskessa.

Hiihtolupaus Eevi-Inkeri Tossavainen sauvoi viikonloppuna rytinällä suomalaisten tietoisuuteen voittamalla nuorten MM-hiihdoissa kultaa alle 20-vuotiaiden sarjassa. Kultaa tuli perinteisen sprintissä.

Poikkeuksellinen tulevaisuudentoivo jatkoi upeita kisoja Kanadan Whistlerissä maanantaina hiihtämällä vahvan loppukirin ansiosta pronssia 20 kilometrin yhteislähtökilpailussa.

IS:n hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi ei säästele kehuja kysyttäessä näkemystä nuoresta urheilijasta.

– Hän on ollut jo pitkään lahjakas urheilija, ja nyt hän on noussut selkeästi vielä paremmalle tasolle. Erittäin monipuolinen sprintistä pitkiin matkoihin ja molemmat hiihtotavat kulkevat. Yksi Suomen naishiihdon suuria tulevaisuudenlupauksia, Kirvesniemi kuvailee.

Erityisesti asiantuntijan silmää miellytti ylivertainen näytös lauantain sprintissä.

Tossavainen, 19, oli karsintojen nopein ja voitti erän, välierän ja finaalin.

– Ehkä sillä lailla pisti silmään, että se oli alusta loppuun niin selkeää hallintaa. Sprintissä hän hiihti kaikki erät ja finaalin niin, ettei antanut edes mahdollisuutta sille että olisi joutunut pussiin tai heikkoon asemaan.

– Yhteislähtökisassa hän uskalsi ryhmässä välillä mäkien päällä passailla ja antaa muutaman metrin eroa, kun tiesi seuraavan laskun kokoavan porukan taas yhteen. Hienosti säästeli voimiaan. Hän tuntuu olevan myös taktisesti erittäin hyvä, Kirvesniemi kehuu.

Lue lisää: Hiihtokultaa Suomeen! Eevi-Inkeri Tossavainen, 19, on maailmanmestari

Intohimoiset yleisurheilun seuraajat saattavat muistaa Tossavaisen nimen esimerkiksi Ruotsi-ottelun tulosliuskoilta.

Vielä muutama vuosi sitten Tossavainen edusti Suomea perinteisessä yleisurheilutapahtumassa tyttöjen 3 000 metrin kävelyssä.

– Monipuolinen tausta näkyy ihan kaikessa teknisessä suorittamisessa. Niin hiihtotekniikassa kuin suksen päällä olemisessa ja laskemisessa. Uskoisin, että sillä on erittäin suuri vaikutus. Hän on saanut Savonlinnassa hyvän koulun, Kirvesniemi kehuu.

Hiihtoteknisistä ominaisuuksista Kirvesniemi nostaa esiin juuri laskutaidon.

– Hän tulee niin varmasti ja hienosti askeltamalla. Voisi sanoa että melkoinen poikkeus tuon ikäluokan hiihtäjäksi.

– Tulee vähän mieleen Krista (Pärmäkoski) nuorempana. Jossain mielessä aika samantyyppinen hiihtäjä sekä monipuolisuudessaan että hiihtotekniikaltaan. Erittäin taitava ja nuoreksi kehittynyt, Kirvesniemi pohtii.

Vertaus 12-kertaiseen arvokisamitalistiin ja viisinkertaiseen olympiamitalistiin ei ole tuulesta temmattu. Pärmäkosken tavoin Tossavainen on kokoisekseen hyvin vahva ja poikkeaa tv-kuvissa hentorakenteisemmista kilpasiskoista.

Vuoden 2010 junioreiden maailmanmestari Pärmäkoski on edellinen 20-vuotiaiden MM-kultaa saavuttanut suomalainen naishiihtäjä.

Molempia yhdistää taitava laskeminen.

– Krista on hyvä laskemaan ja Eevi-Inkeri tulee hyvin samantyyppisesti rohkeasti ja katsoo vauhdinpaikat. Hän uskaltaa kiertää ulkokautta askeltamalla, eikä lähde mutkan sisäreunaan tai keskelle kurvailemaan, missä on riskit sekä törmäilyyn että laskun jälkeisen loppuvauhdin menettämiseen.

Nuorten MM-hiihtoja on aiheestakin kritisoitu siitä, että kaikissa kilpailuluokissa ei ole mukana ikäluokan huippuja. Alle 23-vuotiaista huippuyksilöistä osa kiertää jo maailmancupia ja valmistautuu Planican MM-kisoihin.

20-vuotiaiden sarjassa tilanne on parempi ja siten menestys on rehti mittari.

– Nuorten kisoissa on aina jonkin verran haastetta vertailla vuosia keskenään. Kaikki ikäluokat eivät aina ole yhtä vahvoja, mutta joka tapauksessa siellä on joka vuosi hiihtäjiä joista tulee maailmanhuippuja, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi nostaa 2000-luvulla junioreiden maailmanmestaruuden voittaneista esiin muun muassa Pärmäkosken (2010), Sami Jauhojärven (2001) ja Martti Jylhän (2007) komeat urat.

Se luo uskoa Tossavaisen menestyspolulle.

– Suomalaisessa hiihdossa pitää mennä aika kauas, jopa vuosituhannen vaihteeseen, että löytyy kaksikymppisten maailmanmestareita, jotka eivät ole saavuttaneet menestystä aikuisissa. Nuorten maailmanmestarit on Suomessa tuotu hyvällä prosentilla kansainväliselle huipulle asti, Kirvesniemi tietää.

Kirvesniemi uskoo, että Tossavainen nähdään jo tänä vuonna hiihtämässä maailmancupia muuallakin kuin maaliskuussa Lahdessa.

Uranäkymistä hän lataa kovan mutta perustellun ennustuksen.

– Kansainvälistä top kymppi -menestystä ei pidä heti odottaa, mutta 2–3 vuoden tähtäimellä se on aivan realismia. Mitään ihmeellisiä harppauksia ei edes tarvitse ottaa, Kirvesniemi povaa.