Kukaan ei tiedä varmaksi, paljonko Suomessa on kuoltu tänä vuonna koronaan.
Lasse Lehtonen ja Mika Salminen ovat olleet eri mieltä koronakuolemista. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Kari Pullinen, IS
Teemu Kuusijoensuu
Onko Suomessa kuoltu viime kuukausina koronaan merkittävästi enemmän kuin muissa EU-maissa? Vai ovatko Suomen koronakuolemat todellisuudessa EU:n keskitasolla?
Kiista Suomen koronakuolemista nousi taas pinnalle sunnuntaina, kun keskustan puoluevaltuuston kokouksessa asiantuntijana vieraillut THL:n hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen sanoi Suomen koronakuolematilastojen antavan väärän kuvan todellisuudesta.
WHO:n mukaan Suomessa oli ollut marraskuun 14. päivään mennessä yhteensä 7 265 koronakuolemaa. Tilastojen mukaan kuolemissa on tapahtunut iso hyppäys tämän vuoden aikana: viime vuoden lopulla koronakuolemia oli ollut Suomessa noin 1 500.
Salmisen mukaan tilasto on harhaa, ja todellisuudessa luvusta puolet tai jopa kaksi kolmasosaa on hänen mukaansa jotain muuta kuin koronaa.
Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan Suomessa taas on ollut tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta, ja todennäköisin syy sille on korona.
Mistä kahden asiansa tuntevan erimielisyys voi johtua? Mikä on totuus?
Kiistan keskiössä on Suomen – ja monen muunkin maan – tapa tilastoida koronakuolemia, joka ei anna absoluuttista totuutta. Suomessa jokainen kuolema merkitään koronakuolemaksi, jos kuollut on saanut positiivisen koronatartunnan korkeintaan 30 päivää ennen kuolemaansa.
Tällöin tilastoissa on mukana käytännössä kolmenlaisia kuolemia. Sellaisia, jotka korona on aiheuttanut, sellaisia, joihin korona on myötävaikuttanut ja sellaisia, jotka eivät johdu koronasta vaan jostain muusta, ja positiivinen testitulos oli puhtaasti sattumaa.
Ongelma on se, että kukaan ei tiedä, missä suhteessa luvuissa on näitä kuolemia.
Mika Salminen sanoi IS:n jutussa sunnuntaina, että jopa kaksi kolmasosaa kuolemista voi olla jotain muuta kuin koronasta johtuvia. Salminen ei avannut, mihin tämä arvio perustuu. Salminen ohjasi IS:n haastattelupyynnön maanantaina THL:n terveysturvaajat-osaston nykyiselle johtajalle Otto Helveelle. IS ei tavoittanut maanantaina Helveä.
Lasse Lehtosen mukaan on totta, että viralliset koronaluvut eivät välttämättä yksilötasolla mene täysin oikein. Kun Suomen ylikuolleisuutta vertaa raportoituihin koronakuolemiin, näyttäisi luku kuitenkin olevan väestötasolla oikeanlainen.
Siis: koronaan kuolleiden raportoitu määrä ja Suomen ylikuolleisuus korreloivat keskenään.
Lehtosen mukaan paras ja vertailukelpoisin koronakuolemien seurantamittari onkin nimenomaan ylikuolleisuus.
Oli miten oli, Suomen viralliset koronakuolemat ovat olleet syksystä alkaen isommat kuin verrokkimaissa.
Otetaan esimerkiksi Tanska, jossa koronakuolemien tilastointitapa on maan terveysviranomaisen mukaan sama kuin Suomessa. Tanskassa on kuoltu tänä syksynä koronaan WHO:n tilastojen mukaan selvästi vähemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi 24. lokakuuta Tanska ilmoitti 74 koronaan kuolleesta viikossa. Suomessa vastaava luku oli 152.
Tässä grafiikassa viikoittaiset kuolinluvut vuoden alusta alkaen molemmissa maissa:
Mistä Suomen ja Tanskan koronakuolemien päinvastainen trendi johtuu? Syitä voi olla ainakin kaksi.
Joko Suomessa tosiaan on ollut tänä syksynä enemmän koronakuolemia kuin Tanskassa tai sitten Suomessa testataan potilaita enemmän kuin Tanskassa. Se johtaisi tilanteeseen, jossa myös koronasta johtuvia kuolemia kirjaantuu enemmän kuin Tanskassa.
Lasse Lehtonen ei usko, että Suomessa testattaisiin merkittävästi enemmän kuin muualla.
– Päinvastoin. Meillä testausmäärät ovat tosi pieniä. Testausmääriä on vähennetty joka paikassa, mutta Suomessa se on mennyt alas nopeammin kuin monissa Euroopan maissa.
Helsingin yliopiston tutkijan Olli Vapalahden mukaan Suomen ja Tanskan ero voi selittyä myös vanhempien ikäluokkien rokotekattavuudella tai sillä, että Tanska on kulkenut epidemiassa ja tartuntatilanteissa Suomea hieman edellä.
Miltä sitten näyttävät Suomen ja Tanskan luvut, jos verrataan sitä ylikuolleisuutta?
Niiden mukaan Suomessa on tänä vuonna ollut jonkin verran enemmän ylikuolleisuutta kuin Tanskassa, kun lähteenä käytetään Euroopan kuolleisuutta seuraavaa Euromomoa.
Lehtosen mukaan Suomessa on ollut tämän vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana 16,5 prosenttia enemmän kuolemia kuin olisi odotettavissa.
Lehtonenkaan ei kuitenkaan sunnuntaina osannut sanoa lukuarvioita siitä, miten suuressa osassa tilastoiduista koronakuolemista kuolinsyy olisi muu kuin korona.
– Valitettavasti voidaan ihan varmasti todeta, että Suomessa on ollut tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta, ja todennäköisin syy sille on korona, Lehtonen kuitenkin totesi.
THL:n tutkimusprofessori Mika Gessler kertoo sunnuntaina Turun Sanomissa julkaistussa jutussa, että koko pandemian ajan trendi on ollut tietynlainen: mitä enemmän koronaa on ollut väestössä, sitä enemmän tilastoissa on näkynyt kuolemia. Sen sijaan esimerkiksi rokotusaallot eivät ole lisänneet kuolemantapauksia.
– Olemme katsoneet rokotusten yhteyttä kuolemiin, ja jos jotain vaikutusta on, niin se on kuolleisuutta vähentävä, Gessler sanoo.