Ammattikalastajat kaikkoavat rannikoilta hylkeiden vuoksi. Luonnonvarakeskuksen uusi vastaus ongelmaan on meressä liikkuva hyljekarkotin. Markku Sotisaaren ratkaisu olisi tehokkaampi metsästys.
“Munaton valtio tappaa kalastuksen hylkeillä/norpilla.”
Turhautunut kemiläinen ammattikalastaja Markku Sotisaari on kiinnittänyt banderollin Perämerellä sijaitsevan kotisaarensa varastorakennuksen seinään.
– Tämä on kalastajan vastainen valtio. Ei se munattomuus mitään naisia tarkoita vaan isompi porukkahan se tuntuu olevan päättämässä asioista, Sotisaari sanoo.
Itämerellä laskettiin viime vuonna lentolaskennoissa vajaat 42 000 harmaahyljettä ja vuoden 2020 norppalaskennat Perämerellä antoivat tulokseksi noin 14 600. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan todellinen hallikanta on 20-40 prosenttia suurempi kuin laskentakanta.
Hylkeiden ja norppien kanta kasvaa edelleen, eikä metsästysmäärät pysy perässä.
Lue lisää: Harmaahylkeen aiheuttamat haitat kalastukselle lisääntyvät, koska metsästyskiintiöt eivät täyty – lihalle ja nahalle etsitään käyttöä ja käyttäjiä
Vuosittain harmaahylkeet ja itämerennorpat voivat aiheuttaa kalastajalle isoja vahinkoja. Ne hajottavat pyydyksiä ja syövät niissä olevia kaloja. Hylkeet myös karkottavat kaloja pyydysten lähettyviltä.
– Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista per kalastaja. Ne tulevat tänne jokisuulle varsinkin nyt siian kalastusaikana. Saa nähdä, kuinka paha syksy tulee nyt Ii- ja Kemijoessa.
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Petri Suuronen ymmärtää kalastajien turhautumisen. Hän on seurannut tilannetta ja asiasta käytyä keskustelua jo 1990-luvulta lähtien.
– Sitä voi verrata siihen että joku yrittäjä tekee tuotteita ja yöllä joku käy rikkomassa ne ja samalla rikkoo tuotantokoneen. Sitten aamulla yrittäjä ensin korjaa koneensa ja tekee tuotteet uudelleen. Ja taas sama toistuu uudelleen.
Suurosen mukaan Perämerellä norppatuhot ovat merkittäviä, mutta koko Suomen rannikolla harmaahylkeen vaikutus on vielä oleellisesti suurempi.
– Tilanne on käytännössä vaikeutunut joka vuosi, kun hyljekannat ovat kasvaneet.
“Hylje hakee ruokansa mistä helpoiten sen saa”
Hylkeet suuntaavat juuri sinne, missä on kalaa ja pyydyksiä.
– Hylkeet eivät suinkaan ole tasaisesti merellä, vaan ne keskittyvät usein sinne, missä on kalaa tarjolla helpolla. Ja kalanpyydyksistä sitä saa helpolla. Samoin on myös jokisuissa, mihin vaelluskalat nousevat ja hylkeet menevät niiden perässä, Suuronen sanoo.
Lohen ja siian lisäksi hylkeille maistuu taimen. Kalastaja Markku Sotisaaren mukaan Perämeren taimenkanta onkin vähentynyt huomattavasti.
– Hylje on vain hylje. Ei se mieti mitään konflikteja. Lohi, taimen ja mätisiika ovat hallin herkkua ja viisaana se hakee ruokansa sieltä, mistä helpoiten sen saa, Petri Suuronen sanoo.
Suurosen mukaan ongelma on ollut suurin rannikkokalastukselle. Varsinkin harmaahylje tekee isoa vahinkoa. Suomen lisäksi tilanne koskee Ruotsia, Viroa ja Tanskaa.
Moni kalastaja lopettanut eikä ala houkuttele uusia tilalle
Suurosen mukaan moni rannikkokalastaja on lopettanut toimintansa vaikeaksi käyneen tilanteen takia. Uusia kalastajia on puolestaan vaikea houkutella alalle.
– Alan ihmiset tietävät tilanteen ja kokonaisuus ei ole houkutteleva. Sisävesillä, Saimaata lukuun ottamatta, ei ole samaa tilannetta, Suuronen sanoo.
Suuronen arvioi, että jatkossa pienimuotoisen kalastuksen painopiste keskittyykin yhä enemmän sisävesialueille, jos hylkeiden rannikkokalastukselle aiheuttamia vahinkoja ei saada oleellisesti vähennettyä.
Kalastaja toivoo puolustusvoimia apuun
Markku Sotisaaren mukaan hylkeiden ja norppien metsästyskiintiöiden tulisi olla huomattavasti nykyistä suurempia, jotta kanta saataisiin pienemmäksi_._
– Kanta on kasvanut niin isoksi, että nykyinen tappomäärä ei vähennä sitä. Kiintiön pitäisi olla tuhansia. Esimerkiksi 5000 jonkun aikaa, niin kanta tippuisi.
Vuonna 2015 Suomi allekirjoitti kansainvälisen WTO-sopimuksen, jossa kaikenlainen hyljetuotteilla käyty kauppa on kiellettyä. Metsästäjä voi hyödyntää saaliin vain omiin tarpeisiin. Tämä ei houkuttele metsästäjiä jahtiin.
Sotisaaren mukaan metsästäjiä voisi löytyä valtion leivistä. Esimerkiksi puolustusvoimien väkeä voitaisiin kouluttaa hylkeen metsästykseen.
Nyt harmaanhylkeen osalta Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueen metsästyskiintiö on 350 hallia, Lounais-Suomessa 400 ja Suomenlahdella 300 hallia. Ahvenanmaalla on oma 500 hallin pyyntikiintiö.
Norppien osalta kiintiö Perämeren-Merenkurkun alueella on yhteensä enintään 375 norppaa. Muilla alueilla norppaa ei saa metsästää.
Viime vuonna esimerkiksi Suomen harmaahyljekiintiöstä täyttyi vain 30 prosenttia. Siksi kiintiön kasvattaminen ei välttämättä auta tilannetta, vaan on katsottava miten metsästystä voitaisiin helpottaa.
.
“Vahtikoira” voisi olla avuksi
Luonnonvarakeskus on tehnyt pitkään töitä tilanteen helpottamiseksi. Se on kehittänyt ja testannut kalastajien kanssa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja erilaisia äänikarkottimia.
– Niillä on vaikutuksia. Tuhot olisivat vielä suurempia ilman niitä. Niillä ei kuitenkaan voida kokonaan estää hyljevahinkoja. Hylje on vedessä niin ylivoimainen.
Luonnonvarakeskus ei kuitenkaan luovuta, vaan erilaisia uusia keinoja testataan koko ajan.
– Meillä on muun muassa kehitteillä autonomisesti meressä liikkuva hyljekarkotin, jota kutsumme vahtikoiraksi, Suuronen kertoo.
Luonnonvarakeskus on myös mukana pohjoismaisessa RESOCO-yhteistyöprojektissa. Sen tavoitteena on löytää tilanteeseen ratkaisuja, jotka tyydyttävät niin kalastajia kuin hylkeiden suojelijoitakin.
Projektissa on mukana pohjoismaisia tutkimuslaitoksia sekä Viron merentutkimuslaitos.
– Säädöksiä tulisi päivittää, ja meillä on ehdotuksia suojeluun liittyviin kriteereihin. Käymme myös läpi Suomessa, Virossa ja Ruotsissa kehitettyjä teknisiä keinoja estää hylkeitä pääsemästä pyydyksiin. Lisäksi arvioimme hallin metsästystä rajoittavia säädöksiä ja niihin liittyviä ongelmia, kertoo Suuronen.
Projektin tulokset julkistetaan vuoden loppuun mennessä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.10. kello 23 saakka.
Lue lisää:
Hylkeitä karkotetaan heinäsirkkaa muistuttavalla säksätyksellä – Loviisan rohkaisevat kokemukset lisäävät odotuksia myös Naantalissa
Susi, hylje, valkohäntäkauris – kärjistyneet luontokeskustelut ovat ajan ilmiö, eikä yhteisymmärryksen löytymisestä ole takeita