Suomi joutuu turvautumaan filippiiniläiseen työvoimaan yhä useammalla alalla. Myös puolisot halutaan Suomeen paikkaamaan työvoimapulaa.
TAGUIG CITY
– Hyvin noudatti ohjeita, tuolla neloskopissa.
Škoda Transtechin hitsausneuvoja Harri Heikkinen tutkii taskulampulla hiiliteräksistä tuotosta.
Menossa on kolmas testipäivä Taguig Cityssä, Filippiinien pääkaupunkiseudulla.
Yhteensä 50 hitsaajaa on saapunut eri puolilta Filippiinejä suomalaisten järjestämiin hitsaustesteihin. Heistä pitäisi löytää parikymmentä työntekijää Kajaaniin jo kesäksi valmistamaan raitio- ja junavaunuja.
Kajaanilaisen Škoda Transtechin tilauskirjat pullottavat: tehdas toimittaa pikaraitiovaunuja Tampereelle, Helsinkiin ja Saksaan.
Lisäksi VR on tilannut yhdeksän uutta yöjunavaunua ja kahdeksan autonkuljetusvaunua vuoteen 2025 mennessä.
Ongelma vain on, että Suomesta ei löydy päteviä hitsareita, eikä enää Euroopastakaan.
Youtube-hitsari: Uskon että tulen valituksi
Testi oli vaikea, mutta hyvin meni, tuumaa Rosauro Coronacion, 36. Hän matkusti testiin yli kymmenen tuntia pohjoisesta Isabelan maakunnasta.
Junavaunutehdas Suomessa kuulostaa kiinnostavalta.
– Olen 75–80-prosenttisen varma, että saan työn. Jos en, niin harmi!
Ei sillä, etteikö hänellä olisi muitakin vaihtoehtoja. Coronacionin kaltaisia hitsaajia etsivät nyt monet tahot maailmalla.
Hänellä on 12 vuoden kokemus hitsaustöistä Japanista, Dubaista ja Filippiineiltä. Kun pandemia vei oman yrityksen tilaukset, Coronacion ryhtyi tekemään Youtube-tutoriaaleja (siirryt toiseen palveluun) eli opastusvideoita hitsauksesta kiinnostuneille.
– Minulla on eniten kokemusta raskasmetalleista, kun taas Škoda työstää enemmän vähähiilistä terästä. Mutta uskon, että selviytyisin työstä, hän sanoo.
Aasiasta nyt myös tarjoilijoita Suomeen
Suomi on pinteessä, sanoo Elina Koskela. Hän on henkilöstöpalveluyritys Baronan kansainvälisistä rekrytoinneista vastaava johtaja ja Filippiineillä yhdeksättä kertaa.
Koskela on käynyt etsimässä maasta suomalaisille työnantajille hoitajien ja kokkien lisäksi it-asiantuntijoita – ja nyt uutena isona ryhmänä hitsaajia.
Seuraavalla viikolla vuorossa ovat ensimmäiset tarjoilijarekrytoinnit Filippiineiltä.
Tarjoilijoita on haettava Kaakkois-Aasiasta asti, koska lähempää heitä ei enää saada.
– Myös Puolassa on pulaa tarjoilijoista. Koko Eurooppa kisaa samoista osaajista, Koskela kertoo.
Suomen vetovoima on laskenut itäeurooppalaisten työnhakijoiden silmissä, koska nettopalkat ovat jääneet jälkeen monista maista.
Euroopan sisäiset muuttajat myös siirtävät harvoin koko elämäänsä Suomeen. Heille tärkeää on järkevä etäisyys kotiin, Koskela sanoo.
Taktiikka on muuttunut: myös puolisolle töitä
Aiemmin työnantajat hakivat ulkomaista työvoimaa projektiluontoisesti, mutta nyt he haluavat Suomeen pysyviä maahanmuuttajia, Koskela kertoo.
Työvoimapula on niin kova, ja työmarkkinoilta poistuu joka vuosi tuhansia työntekijöitä.
Esimerkiksi tarjoilijoita tarvitaan ympärivuotisiin työsuhteisiin ympäri maata, ei vain sesonkiluonteisesti Lappiin.
Siksi taktiikka on muuttunut. Tulijan sitouttamiseksi myös hänen puolisolleen yritetään löytää töitä Suomesta.
Tämä on helpompi tie kuin perheenyhdistäminen, johon vaadittavat tulorajat ovat monille liian korkeita, Elina Koskela sanoo.
Škodan vaunutehdas toivoo Kajaaniin nimenomaan perheitä, jotka juurtuisivat Kainuuseen.
Yritys ei ole yhtä kiinnostunut työntekijöistä, jotka käyvät paikkakunnalla vain kääntymässä ja lähettämässä rahaa kotiin.
Tehdas on satsannut Kajaanin kaupungin kanssa siihen, että myös hitsaajien puolisot saisivat alueelta työpaikan.
– Työvoimapulaa voidaan helpottaa eri aloilla juuri sillä, että haetaan kokonaisratkaisuja perheille, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros sanoo videopuhelussa.
Hän huomauttaa, että myös suomalaiselle yhteiskunnalle on fiksumpaa, että koko perhe on Suomessa tuomassa lisäarvoa, muun muassa kuluttamassa ja maksamassa veroja.
Ei ole kyse halpatyövoimasta
Vierrosta harmittaa, että mielikuva aasialaisesta halpatyövoimasta liitetään hitsaripulaan.
– Olen surullinen, että näitä hyviä ammattilaisia verrataan halpatyövoimaan. Kun ei siitä ole millään tavalla kyse, että yritettäisiin painaa kustannustasoa alaspäin, Vierros sanoo.
Kaukomailta tulevilla työntekijöillä on samat ehdot kuin muillakin, Vierros painottaa.
Sitä paitsi vuokratyövoima on yritykselle kalliimpaa kuin oma väki, hän sanoo. Ei ole halpaa lähteä hankkimaan työntekijöitä henkilöstöpalveluyrityksen kautta ulkomailta ja kouluttaa heidät vaativaan tehtävään.
Škoda Transtech järjestää töihin perehdytyksen yhdessä Kainuun ammattiopiston kanssa. Koulutus kestää puolisen vuotta.
– On järjetöntä, että ihminen on sitten meillä korkeintaan vaikka kaksi vuotta ja joudumme etsimään uuden tilalle, Vierros sanoo.
Filippiineistä pysyvä ratkaisu Suomen työvoimapulaan
Škoda Transtech on etsinyt ammattihitsareita vuosia Kainuusta, Suomesta ja Euroopasta – ja viimeksi Keski-Aasiasta. Aiemmin kokeneita tekijöitä sai Venäjältä ja Ukrainasta, mutta sota on karkottanut heidät.
– Meille Filippiinit ei ole mikään yksittäinen kokeilu vaan pysyvä ratkaisu tähän työvoimaongelmaan, toimitusjohtaja Vierros sanoo.
Myös Barona näkee, että Filippiinien merkitys Suomelle vain kasvaa.
Elina Koskelan mukaan työnantajien silmät ovat avautuneet sille, että Filippiineiltä saa muitakin osaajia kuin hoitajia ja siivoojia.
Maan väestö on nuorta, englannintaitoista ja verrattain osaavaa. Filippiiniläisten sopeutumiskyky on myös hyvä, koska he ovat tottuneet lähtemään töihin ulkomaille.
Mutta ei filippiiniläisiäkään käydä hakemassa kuin maitoa marketista. Heille on kysyntää, ja heitä pitää houkutella, Vierros sanoo.
Koskelan mukaan Suomen valtteja ovat turvallinen, toimiva yhteiskunta, puhdas luonto ja mahdollisuus tarjota perheelle parempi tulevaisuus.
”Vaimoni voisi kouluttautua hoiva-alalle”
Rosauro Coronacion toisi perheensä mielellään Suomeen, jos se olisi mahdollista. Hän haluaisi lastensa kasvavan kanssaan.
– Heidän takiaanhan minä tämän teen, Coronacion sanoo.
Hänen vaimonsa työskenteli aiemmin Dubaissa kotiapulaisena ja on hoitanut myös vanhuksia. Suomessa vaimo voisi kouluttautua esimerkiksi hoiva-alalle, Coronacion pohtii.
– Voisin tehdä Kajaanista myös Youtube-videoita, joilla voitaisiin houkutella lisää filippiiniläisiä Suomeen.
Mitä mieltä olet ratkaisuista työvoimapulaan? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 7.2. kello 23 asti.