Mikä silmistä näkyy, kertoo muun kehon tilanteesta, ylilääkäri kiteyttää.
Kuivasilmäisyys kuulostaa harmittomalta vaivalta, mutta se voi pahimmillaan uhata jopa näköä. Kuva: Colourbox
Nadia Paavola
Vuosien karttuessa ihmisen silmäkin vanhenee, ja riskit silmänpohjan ongelmille kasvavat.
Hyvä uutinen on, että omilla elämäntavoilla voi vaikuttaa paljon siihen, kehittyvätkö pienet muutokset vakavammiksi vaurioiksi.
– Mikä silmistä näkyy, kertoo muun kehon tilanteesta, kiteyttää silmätautien erikoisalajohtaja, ylilääkäri Matti Seppänen Terveystalosta.
Hoitamattomat pitkäaikaissairaudet voivat olla silmille tuhoisia. Hyvässä hoidossa olevien sairauksien aiheuttamia seurauksia voidaan kuitenkin hallita nykyään tehokkaasti.
”
Silmänpohjan verisuonet kertovat aivoverisuonten kunnosta.
Vielä parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi diabeteksen aiheuttamat vakavat komplikaatiot olivat Matti Seppäsen mukaan yleisempiä. Nykyään diabeteksen aiheuttamat vakavat silmän vauriot ovat vähentyneet.
– Säännölliset seulonnat silmänpohjakuvauksilla ovat johtaneet siihen, että silmän muutokset huomataan hyvissä ajoin. Näin niitä voidaan hoitaa laserhoidolla tai lääkehoidolla suoraan silmään.
Varhaisessa vaiheessa hoidettu pieni vaurio ei välttämättä vaikuta näköön lainkaan. Näön heikkeneminen voidaan usein pysäyttää ja toisinaan jopa peruuttaa.
Muita silmään vaikuttavia sairauksia ovat etenkin verenpainetauti, valtimonkovettumatauti ja korkea kolesteroli.
Yleensäkin verenkierron ongelmat näkyvät silmien kunnossa.
– Silmänpohjan verisuonet puolestaan kertovat aivoverisuonten kunnosta, koska niiden rakenne on hyvin samanlainen, Seppänen huomauttaa.
Silmälääkäriin tai optikolle kannattaa mennä näöntarkastukseen mahdollisimman pian, kun huomaa näkökykynsä muuttuneen. Kuva: Anne Rantanen
Seppäsen vastaanotolle tulee aika ajoin hyvinkin iäkkäitä potilaita, joiden silmänpohjissa ei ole merkittäviä ikääntymiseen liittyviä silmänpohjan muutoksia.
Heitä yhdistää yleensä yksi asia.
– Nämä ihmiset ovat yleensä liikkuneet koko ikänsä aktiivisesti. Usein heillä on ollut fyysinen työ, ja lisäksi he ovat vielä kuntoilleet vapaa-ajallaan.
Liikunta on silmien terveyden kannalta ihmelääke vertaansa vailla. Säännöllinen kuntoliikunta on hyväksi, mutta liikettä saa tulla enemmänkin. Huippu-urheilijan silmänpohja on yleensä todella hyvässä kunnossa.
”
Kun huolehtii, että syö riittävästi kasviksia eikä tupakoi, se on silmien terveyden kannalta tärkeää.
Muutoinkin elämäntavoilla voi vaikuttaa silmien terveyteen.
Yleisesti tunnetut terveyden ylläpidon ohjenuorat pätevät tässäkin, eli liikunnan lisäksi riittävä lepo ja monipuolinen ruoka auttavat silmiä voimaan hyvin vielä iän karttuessa.
– Ruoan antioksidanteista puhutaan paljon, mutta pilleripurkille ei välttämättä tarvitse mennä. Kun huolehtii, että syö riittävästi kasviksia eikä tupakoi, se on silmien terveyden kannalta tärkeää.
Säännöllinen liikunta ja ulkoilu edesauttavat silmien terveyttä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Matti Seppänen on kirjoittanut Terveyskirjasto-verkkotietokantaan useita artikkeleita silmäsairauksista, niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä.
Yleisimpiä sairauksia ovat kuivasilmäisyys, kaihi, silmänpohjan ikärappeuma sekä glaukooma.
Kuivasilmäisyydelle altistavat ilmastointi, näyttöpäätetyö ja naisilla hormonaaliset vaihtelut. Harmittomalta kuulostava vaiva voi pahimmillaan jopa uhata näköä.
– Kuivia silmiä voi hoitaa säilöntäaineettomilla tipoilla, jotka sopivat useimmille.
”
Pitkäaikaisen lähityöskentelyn vaikutuksista nuorilla on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta sekin koskee tilanteita, joissa ei oleilla riittävästi ulkona vastapainoksi.
Vaikka silmien terveyttä voi edistää elämäntavoillaan, kaikkeen ei voi vaikuttaa. Likinäköisyys tai taitto-ongelmat eivät ole silmänpohjan sairauksia, joita voisi ennaltaehkäistä omalla toiminnallaan.
Elintavoilla on vaikutusta nimenomaan vähitellen kehittyvien tai sairauksiin liittyvien silmänpohjan ongelmien kehittymiseen.
– Myös perintötekijät vaikuttavat. Jos geenien arvonnassa on ollut huono onni, voi kuitenkin ottaa lisänumerot käyttöön lopettamalla tupakoinnin. Kaikki verenkiertoa heikentävät asiat tupakoinnista uniapneaan vaarantavat silmien terveyden, Seppänen kertoo.
”
Jos geenien arvonnassa on ollut huono onni, voi kuitenkin ottaa lisänumerot käyttöön lopettamalla tupakoinnin.
Toisin kuin usein väitetään, Suomen leveysasteilla auringon uv-säteilyltä suojautuminen aurinkolaseilta ei ole tarpeen silmäterveyden vuoksi. Toki muodin tai esimerkiksi liikenneturvallisuuden takia niitä voi käyttää, ettei aurinko häikäise.
Myöskään ruudun tuijottelu ei vie näköä pelottelusta huolimatta.
– Pitkäaikaisen lähityöskentelyn vaikutuksista nuorilla on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta sekin koskee tilanteita, joissa ei oleilla riittävästi ulkona vastapainoksi.
Tietokoneen näytön tuijottelu ei ole niin haitallista silmille kuin usein ajatellaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Koska moni silmän sairauksista alkaa yleistyä 45 ikävuoden jälkeen, tuon merkkipaalun koittaessa olisi hyvä käydä tarkistuttamassa silmänpohjan kunto säännöllisesti.
Neljän vuoden tarkistusvälillä saadaan yleensä hyvin kiinni muutoksista, jolloin ne eivät pääse pahenemaan. Diabeetikoilla käynnit ovat yleensä tiheämmässä, kolmen vuoden välein.
Usein silmälääkäri näkee tutkimuksissaan merkkejä muista sairauksista. Tyypillisesti systeemisairaudet aiheuttavat silmäoireita.
– Kilpirauhasen toimintahäiriö, sarkoidoosi ja leukemia ovat sairauksia, joista voi kuulla ensimmäisen epäilyn silmälääkäriltä. Myös reuma ja dementia aiheuttavat muutoksia, jotka näkyvät silmien tutkimuksissa, Matti Seppänen sanoo.