Kotisynnytysten määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Synnytyslääkäri ei kotisynnytyksiä suosittele, koska hätätilanne voi tulla aivan yllättäen.
Eveliina Liljalla oli takanaan kolme raskautta. Hän oli käynyt niiden aikana säntillisesti neuvolassa, ja synnytykset olivat sujuneet sairaalassa ongelmitta.
Neljännen raskauden alkaessa hän päätti, että synnyttäisi nyt kotonaan.
– Synnytys tuntuu niin luonnolliselta asialta, että en kokenut tarvetta tehdä sitä sairaalassa.
Neuvolassa suunnitelma ei saanut kannatusta. Huolta herätti erityisesti tunnin ajomatka kotoa sairaalaan. Liljalle sanottiin, että hätätilanteiden varalta avun pitäisi olla lähempänä.
Lilja ei pitänyt varoituksia aiheellisena. Hän ajatteli, että jos synnytyksessä tulisi komplikaatioita, niitä edeltäisivät kovat kivut tai verenvuoto, jolloin hän ehtisi tarvittaessa siirtyä sairaalaan.
Puuttuminen raskauden luonnolliseen kulkuun pelottaa
Kotisynnytysten määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Tuoreimman tilaston mukaan kotisynnytyksiä oli 119 vuonna 2021.
HUS naistenklinikan ylilääkäri Mervi Väisänen-Tommiska on kehityksen suunnasta huolissaan.
En pidä kotisynnytystä turvallisena. Synnytykseen liittyvät hätätilanteet ovat yllättäviä, ja suurin osa niistä tapahtuu naisille, joilla ei ole riskitekijöitä.
Mervi Väisänen-Tommiska
THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti ei niin ikään suosittele kotisynnytyksiä, mutta ymmärtää, miksi niihin päädytään.
Sairaaloista on tullut liian isoja laitoksia, joissa on jatkuva kiire ja henkilökuntavaje. Aitoja kohtaamisia ei tapahdu, ja synnyttäjät kokevat, ettei heidän toiveitaan kuunnella.
Reija Klemetti
Eveliina Liljan ensimmäisten synnytysten kohdalla sairaalahenkilökunnan kiire näkyi. Hän on joutunut pidättämään ponnistusvaiheessa, koska kätilöä ei saatu ajoissa paikalla. Ammeeseen hän ei päässyt kertaakaan toiveistaan huolimatta.
Lilja ei silti moiti kokemuksiaan.
Hän kuitenkin pelkää, että sairaaloissa saatettaisiin puuttua luonnollisesti etenevään synnytykseen.
– Koko ajan sektioiden ja käynnistysten osuudet kasvavat. Edes alan ammattilaiset eivät usko, että ihmiset pystyvät synnyttämään luonnollisesti.
HUSin Väisänen-Tommiska vakuuttaa, että huoli on aiheeton.
THL:n Klemetti sen sijaan sanoo, että tutkimuksen mukaan kotona synnytyksen kulku on useammin luonnollinen. Klemetti arvioi myös, että välttämättömienkään toimenpiteiden tarpeellisuutta ei aina kiireisessä sairaalassa osata selittää synnyttäjälle.
Eveliina Lilja kertoo vertaistarinoiden vakuuttaneen hänen miehensä siitä, että he pärjäisivät kahdestaan ilman ammattilaisten apua.
”En jaksanut uskoa, että tulisi äkillisiä hätätilanteita ja kuolisin synnytykseen”, Eveliina Lilja sanoo.
”Synnytyksen jälkeen sain olla oman kodin rauhassa. Ei ollut rutiinitutkimuksia tai seuloja”, hän kertoo.
Yli puolet kotisynnyttäjistä ei käy neuvolassa
Huolista huolimatta edelleen yli 99 prosenttia suomalaisista syntyy sairaalassa, ja se on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku.
Esimerkiksi Alankomaissa yhteiskunta tukee kotisynnyttämistä, ja yli 15 prosenttia synnytyksistä tapahtuukin kotona. Kätilön ja tarvikkeet voi saada kotiin osana julkista terveydenhuoltoa. Näin tehdään myös Islannissa ja Tanskassa.
Suomen järjestelmä on toisenlainen.
THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti on ollut laatimassa äitiysneuvolatoiminnan ohjeita (siirryt toiseen palveluun). Ne lähtevät siitä, että synnyttämistä sairaalassa suositellaan kaikille turvallisuussyistä. Mutta koska monet synnyttävät joka tapauksessa kotonaan, sen varalta annetaan ohjeet.
Niiden mukaan kotisynnyttäjän pitäisi olla nuori ja perusterve, ja takana tulisi olla yksi tai useampi hyvin mennyt synnytys. Kotiin pitäisi palkata kaksi kätilöä avustajaksi.
Sitten on vielä yksi ehto: raskautta tulisi seurata neuvolassa, ja sen pitäisi edetä ilman komplikaatioita.
Eveliina Lilja oli vasta reilu kolmekyppinen, terve ja aiemmat synnytykset olivat sujuneet ongelmitta.
Kuitenkin heti raskaustodistuksen saatuaan Lilja perui tulevat neuvola-ajat.
En tarvinnut neuvoja, rutiiniseurantaa tai tutkimuksia. Tunnen kehoni ja huomaan, kun vauva kasvaa, liikkuu ja voi hyvin.
Eveliina Lilja
Yli puolella suomalaisista kotisynnyttäjistä ei Eveliina Liljan tapaan ole merkintää neuvolakäynneistä. Se on asiantuntijoiden mukaan iso riski.
Suomalainen synnytysturvallisuus on maailman parasta, ja asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että se johtuu paljolti sikiön ja äidin terveyden huolellisesta seurannasta raskausaikana.
Jos synnyttäjät täyttävät vaaditut kriteerit ja kotisynnytys on osa terveydenhuollon järjestelmää, vastasyntyneiden kuolleisuus voi THL:n Klemetin mukaan kotona olla yhtä vähäistä kuin sairaalassa, mutta ei muuten.
Podcastista tukea villille raskaudelle
Eveliina Lilja valmistautui kotisynnytykseen etsimällä tietoa kirjoista ja netistä. Sitten hän löysi aiheesta kertovan Vapaasynnytys Suomi -podcastin.
Podcastin juontaja Eveliina Rüter on perustanut yhteisön naisille, jotka suunnittelevat synnyttämistä kotonaan vain läheisten läsnäollessa.
Rüterillä itsellään on takanaan kolme raskautta. Niistä kaksi viimeisintä on niin sanotusti villejä, eli sellaisia, joissa neuvolan palveluita ei ole käytetty.
Ensimmäinen villi raskaus ei sujunut ongelmitta.
Hän kertoo olleensa seitsemän kuukautta raskaana vailla huolen häivää, kunnes yhtäkkiä tuli oireita, joita hän ei aivan ymmärtänyt.
Rüter käveli kotoaan lähellä sijaitsevaan synnytyssairaalaan, ja siellä todettiin synnytyksen olevan käynnissä.
Sikiö kuvattiin nyt ultraäänellä ensimmäistä kertaa, ja kävi ilmi, että se on kehityshäiriöinen.
Sairaalassa tehtiin kiireellinen sektio.
– Sain hänet elävänä rinnalle. Hän hengitti muutaman kerran ja kuoli.
Vauvan menettämisen jälkeen hän alkoi kerätä suomalaisia kotisynnytystarinoita. Selvisi, että monella on traumaattisia synnytyskokemuksia sairaalasta. Monet kotisynnytystä pohtivat kokevat neuvolan painostavana.
Rüter halusi tarjota raskaana oleville sen tuen, mitä he eivät koe neuvolasta tai sairaalasta saavansa.
Lapsi syntyi altaaseen kodin takkahuoneessa
Eveliina Liljan supistukset alkoivat voimistua kolmen maissa viime kesäkuun torstai-iltapäivänä. Silloin hän tiesi, että pian lapsi syntyy.
Hän rentoutui musiikkia kuunnellen miehen ollessa muiden lasten kanssa jalkapallotreeneissä.
Kodin takkahuoneeseen oli tehty synnytyssali: siellä oli sänky, suihku ja pieni allas.
Perheen palattua kotiin mies alkoi lämmittää vettä altaaseen. Lapset laitettiin olohuoneeseen katsomaan elokuvaa.
Vauva syntyi altaaseen kello kymmenen jälkeen illalla. Lilja itse nosti hänet syliinsä, ja lapsi parkaisi heti vedestä noustuaan.
– Katsottiin, että kaikki on hyvin ja poika se on. Sitten siirryttiin sänkyyn makoilemaan.
Noin puolta tuntia myöhemmin istukka syntyi. Lilja kävi suihkussa ja palasi vuoteeseen lepäämään.
Vauvan ollessa viiden päivän ikäinen sille haettiin syntymätodistus neuvolasta.
Myös Vapaasynnytys-podcastia juontavan Eveliina Rüterin toinen villi raskaus päättyi onnellisesti. Hän synnytti terveen tytön kotonaan samalla viikolla kuin kuin Eveliina Lilja.
Voit keskustella aiheesta 8.2. klo 23 asti.