Bruksismista eli hampaiden narskuttelusta kärsii lähes jokainen joskus. Toisille, kuten 42-vuotiaalle Sofialle, siitä voi tulla viheliäinen vaiva.
Isoin apu bruksismiin olisi Sofian mukaan koko kropan rentoutus: että keho ymmärtäisi, että ei tarvitse jännittää. Kuva: Piia Arnould
Olisinpa yön aikana kuolannut tyynylle, miettii helsinkiläinen Sofia Lundqvist usein aamuisin.
Mutta yleensä Sofia ei ole nukkunut rennosti suu auki, vaan leukalihakset ovat koko yön puristaneet hampaita yhteen. Hampaat ovat kipeät. Ohimoa, kasvoja, niskaa ja hartioita särkee.
42-vuotias Sofia kärsii bruksismista. Bruksismista puhutaan kansankielellä hampaiden narskutteluna, mutta yhtä lailla se voi oireilla hampaiden puremisena yhteen tai leuan jännittämisenä.
”
Aina, kun Sofia keskittyy johonkin, hän jännittää hampaitaan yhteen.
Kuten moni bruksaaja, Sofiakin kärsii vaivasta paitsi nukkuessaan, myös valveilla. Aina, kun hän tekee jotain keskittymistä vaativaa, hän jännittää hampaitaan yhteen.
– Esimerkiksi kun nostan salilla jotain painavaa tai kun neulon keskittyneesti. Töissäkin havahdun siihen, että olen purrut hampaat yhteen ja nostanut hartiat korviin.
Bruksismille on tyypillistä, että se on ohimenevää. Niin se oli Sofiallakin aluksi.
Stressaaja on usein myös bruksaaja
Sofia eli elämänsä ensimmäiset 30 vuotta kiinnittämättä sen kummempaa huomiota kasvolihastensa toimintaan. Sitten alkoi hampaiden yhteen pureminen. Sofia epäilee, että syynä oli stressi. Kolmekymppisenä hänen lapsensa olivat pieniä, ja samaan aikaan Sofia opiskeli, bloggasi, opetti tanssia ja teki viestintähommia. Paletilla oli paljon asioita.
Bruksismissa onkin kyse kokonaisvaltaisemmasta asiasta kuin pelkästä hampaiden yhteen puremisesta, sanoo hammaslääketieteen tohtori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Rami Kankaanpää.
”
Stressillä on vahva yhteys bruksismiin.
– Bruksismilla on geneettinen tausta, mutta myös stressillä on siihen vahva yhteys. On näyttöä siitä, että ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivät potilaat bruksaavat muita useammin erityisesti valveilla, Kankaanpää sanoo.
Hampaiden narskuttelu tai niiden yhteen pureminen ei itsessään ole ongelma. Lähes kaikki tekevät sitä jossain vaiheessa elämäänsä, joskus huomaamattaankin.
Ongelmia tulee silloin, jos puree tai narskuttaa hampaita yhteen toistuvasti tai voimalla, ja purentaelimistö kuormittuu liikaa. Seurauksena voi olla päänsärkyä tai esimerkiksi purentalihasten kipua. Hampaat pääsevät kulumaan. Bruksismi haittaa arkea myös silloin, jos ihminen ei sen vuoksi nuku. Bruksismi on yksi purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöiden (TMD) riskitekijöistä. Hoitoa vaativasta bruksismista kärsii arviolta 5–10 prosenttia aikuisista.
Sofia Lundqvist harrastaa ilmajoogaa, sillä se on yksi keino, jolla hän saa koko kropan rennoksi. Kuva: Piia Arnould
Useimmiten ihminen hakeutuu narskuttelun vuoksi ensin hammaslääkärille. Tyypillisin potilas on Rami Kankaanpään mukaan juuri opintonsa aloittanut tai ruuhkavuosia elävä nainen, ja TMD-vaivat ovatkin naisilla miehiä yleisempiä.
– Johtuuko se sitten siitä, että naiset hakeutuvat miehiä aktiivisemmin hoitoon vai onko taustalla hormonaalisia eroja, sitä on vaikea sanoa, Kankaanpää toteaa.
Pidemmän päälle bruksismi kuluttaa hampaiden kiillettä. Kulumista vauhdittaa, jos ruokavaliossa on hampaille haitallisia tuotteita kuten virvoitusjuomia. Kulumisen takia hampaita saattaa lohjeta helpommin.
”
Sofian bruksaaminen katosi vuosikymmeneksi.
Öisen bruksismin ensimmäinen hoitokeino onkin hammaslääkäriltä saatava purentakisko, joka suojaa hampaita. Sellaisen Sofiakin sai 10 vuotta sitten opiskeluterveydenhuollosta. Jonkin ajan päästä hän huomasi, että ei oikeastaan tarvinnutkaan kiskoja. Bruksaaminen katosi vuosikymmeneksi.
Keväällä 2020 Sofia huomasi jälleen purevansa hampaitaan yhteen. Enää se ei rajoittunut vain yöaikaan.
Lihakset sammuksiin, kiitos!
Purentakiskot, kasvojumppa, botox-pistokset, sähköhoito, akupunktio, hampaiden hiominen, fysioterapia, lihasrelaksantit, särkylääkkeet... lista on pitkä, kun Sofia luettelee, miten häntä on kolmen viime vuoden aikana hoidettu.
Pahimmillaan Sofia on elänyt kaksi kuukautta nestemäisellä ruokavaliolla. Silloin hampaat olivat niin kipeät, että hän ei pystynyt pureskelemaan mitään.
Se, että mikään ei tunnu vaivaan tepsivän, johtuu Sofian mukaan taustalla olevista juurisyistä. Sofia kertoo olevansa ”syntymässä säikähtänyt” – hänen kroppansa reagoi herkästi ärsykkeisiin. Sen lisäksi Sofialla on psyykkistä traumataustaa. Siksi hän tiedostamattaan skannaa ympäristöään jatkuvasti mahdollisten uhkien varalta. Se saa kropan ja leuat jännitystilaan.
”
Minulla on elämässäni stressiä, jota ei järjestelemällä saada pois.
– Monille bruksaajille sanotaan, että stressi ja bruksaus lähtevät, kun elämästä karsitaan pois liika kuormitus. Mutta nyt olen ymmärtänyt, että minulla on elämässäni sellaista stressiä, jota ei järjestelemällä saada pois, Sofia toteaa.
Sitä ei tiedetä, miksi bruksismi puhkesi Sofialle uudestaan juuri keväällä 2020.
– Toki minulla oli siinä kohtaa taustalla vuosia kestänyt, äärimmäisen kova henkinen kuormitus. Uskon myös pandemian vaikuttaneen: itse ainakin jännitin kasvojani maskin alla eri tavalla, koska kukaan ei nähnyt, Sofia kertoo.
Koska bruksismi on niin monitahoinen vaiva, myös hoitokeinot ovat yksilöllisiä. Leukajumpan lisäksi rentoutumisen opettelu on Rami Kankaanpään mukaan tärkeää.
– Se, että saisi edes kerran päivässä kasvojen lihakset sammumaan. Rentoutus olisi hyvä aloittaa niska- hartiaseudulta asti, sillä myös ne ovat bruksaajilla usein jumissa. Mutta onko se sitten syy vai seuraus, Kankaanpää pohtii.
– Niin, ja purukumin syömisen lopettaisin bruksaajana kokonaan. Muutenkin olisi hyvä tarkkailla, että hampaat olisivat päivälläkin irti toisistaan, eikä niillä purisi vaikkapa kynsiä tai kynää.
Moni hyötyy fysioterapiasta. Siinä hoito on kokonaisvaltaista. Vastaanotolla käydään läpi muun muassa ergonomiaa sekä kuormitustekijöitä.
Yksi tehokkaimmista hoitomuodoista bruksismiin on ollut fysioterapeutin antama sähköhoito. Senkään teho ei tosin kestänyt Sofialla minuutteja kauempaa. Kuva: Piia Arnould
Sofialle tehokkainta on ollut fysioterapeutin antama sähköhoito. Siinä kasvoille asetellaan akupunktioneulat, ja kasvolihakset rentoutetaan sähkön avulla. Hoito saa kasvot tärisemään mutta kivuliasta se ei ole, vaikka kuulostaakin hurjalta. Hoidosta kuvatulla videolla Sofia makaa kasvot nykien fysioterapeutin hoitopöydällä – ja hymyilee.
– Otsakin oli ihan rypytön vielä vartti hoidon jälkeen. Mutta kun kävelin fyssarilta ulos ja menin bussipysäkille odottamaan bussia, huomasin jo siinä että aha, taas jännitän leukoja, Sofia kertoo.
Viimeisimpänä keinona Sofia on opetellut seisomaan päällään.
– Fysioterapeutti vinkkasi, että se auttaa kasvoja rentoutumaan.
Tieto auttaa rauhoittumaan
Facebookin bruksismi-ryhmässä on liki 20 000 jäsentä. Keskusteluja selatessa huomaa, että pahan bruksauskauden aikana moni ei koe saavansa apua juuri mistään. Ryhmässä vinkataan avuksi kaikkea suun teippaamisesta joogaan. Eräs kertoo olevansa bruksismin vuoksi osittain työkyvytön, sillä jopa ulkoilu sattuu hampaisiin. Toinen taas kertoo kuluttaneensa tuhansia euroja erilaisiin omahoitokeinoihin, kuten kasvohierontaan.
”
500 euron arvoinen botuliinipistos on yksi keinoista, joka auttaa.
Sofiakin on kokeillut kaikenlaista. Hän harrastaa ilmajoogaa ja kylmäuintia, suurimmaksi osaksi niiden rentouttavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi testiin ovat päässeet hengitys- ja mielikuvaharjoitukset. Botoxiakin Sofia on saanut sekä julkisen terveydenhoidon puolella että omalla rahalla. 500 euron arvoinen, lihaksia lamaava botuliinipistos on sähköhoidon lisäksi toinen keino, joka on hetkellisesti auttanut.
– Tässä elämäntilanteessa minulla ei ole kuitenkaan varaa pistää joka toinen kuukausi rahaa botoxiin, Sofia sanoo.
Raha tulee monella muullakin esteeksi. Julkisen terveydenhuollon jonot ovat pitkät. Facebookin vertaistukiryhmän keskusteluiden perusteella tuntuisi olevan paikkakuntasidonnaista, millaista hoitoa bruksismiin saa ja miten nopeasti. Monella keskustelijalla on myös se kokemus, että bruksismin aiheuttamia ongelmia ei välttämättä oteta niin vakavasti kuin pitäisi.
Sofia itse kokee, että hän on saanut julkisesta terveydenhuollosta riittävästi apua.
– Kyllä oma kokemukseni on se, että siellä yritetään auttaa, hän sanoo.
”
Hampaat eivät voi liiallisen puremisen vuoksi irrota.
Rami Kankaanpään mukaan tärkeintä olisi tiedostaa, että bruksismissa ei ole kyse epänormaalista toiminnasta.
– Tieto auttaa rauhoittumaan. Bruksaus ei ole henkeä uhkaava sairaus, eivätkä hampaat voi liiallisen puremisen vuoksi esimerkiksi irrota. Tämän kaiken ääneen sanominen vähentää osaltaan stressiä, Kankaanpää sanoo.
Sofia tunnistaa tämän. Hän kertoo monesti pelänneensä, että hampaat eivät kestä.
– Sekin auttaa, että rohkeasti tutkituttaa asioita, sillä omassa päässä on helppo keksiä katastrofiselityksiä, Sofia miettii.
Kasvot eri paria
Bruksaaminen vaikuttaa myös ulkonäköön.
– Katso vaikka, Sofia sanoo ja kallistaa päätään taaksepäin.
– Toinen nenänreikäni on isompi kuin toinen, sillä toinen puoli kasvoistani on heikompi. Hymyillessäni joudun aktiivisesti miettimään, että nostinhan nyt toisenkin puolen huulesta. Jossain vaiheessa ajattelin, että onko kasvoissani ollut jokin halvaus, niin eripariselta ne näyttivät.
”
Sofian kasvojen muoto muuttuu päivän mittaan.
Sofia kertoo, että kasvojen muoto myös muuttuu päivän mittaan. Aamuisin ne ovat turpeat, sillä kasvolihasten työskennellessä lihaksiin kertyy nestettä.
Eniten arkea haittaavat kuitenkin unettomuus sekä kivut.
– Kivut eivät välttämättä ole kovia, mutta havahdun niihin monta kertaa päivässä. Nytkin ohimooni pistää ja niska on jäykkä. Inhottaa, että kivut vievät huomioni kroppaani negatiivisella tavalla, Sofia sanoo.
Kipu ei ole ollut lamauttavaa, mutta sitä on päivittäin. Sofia on päättänyt, että ei anna enää kivun tai huonon nukkumisen estää häntä elämästä.
– Kerran tosin eräs yöksi ottamani lihasrelaksantti aiheutti pyörrytystä päivälläkin: olin joogatunnilla soturiasanassa ja kaaduin sivulle, sillä en vain pysynyt pystyssä.
Ei vatvomiselle
Tällä hetkellä Sofia muistaa olevansa bruksaaja ennen kaikkea aamuisin herätessään sekä silloin, kun töissä viestintätehtävissä on kiireinen jakso meneillään. Lieviin kipuihin hän on tottunut, eivätkä satunnaiset kovemmatkaan kivut aiheuta enää paniikkia, koska Sofia tietää, mistä ne johtuvat.
Sofia ei enää ole erikoissairaanhoidon asiakas. Sillä kuten lääkäri hänelle totesi, hoitokeinoja ei enää ole.
– Onhan se lannistavaa, eikä sellaista haluaisi kuulla.
Suurin ongelma on se, että Sofian kohdalla bruksismi on psyykkisen trauman peruja. Niinpä sitä ei voi esimerkiksi leikkauksella napsaista pois, vaan se vaatii kehollista työskentelyä ja uusien reagoimistapojen opettamista keholle.
”
Sofia ajattelee, että bruksismiin auttaisi hermoston uudelleenjärjestely.
Sofia ajatteleekin, että parhaiten bruksismiin auttaisi jonkinlainen hermoston uudelleenjärjestely.
– Unelmani olisi päästä sairaalaan, jossa minut pumpattaisiin täyteen lihasrelaksantteja ja kroppa tajuaisi, että sen ei tarvitse jännittää, Sofia naurahtaa.
Koska Sofian bruksismi liittyy psyykkiseen traumaan, yksi keino sen hoitoon on psykoterapia. Sekään ei vie kaikkea jännitystä.
– Tiettyyn pisteeseen asti tätä pystyy purkamaan puhumalla, mutta kehollista työskentelyäkin tarvitaan paljon.
Jooga, lämmin kauratyyny poskille iltaisin ja rentouttavat kävelylenkit ovat nykyään hoitokeinoja, joita Sofia käyttää liki päivittäin. Nyt on menossa ”melko helppo jakso”.
Erityisesti viime kuukausien aikana hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka suhtautuu oireisiin.
– Että onhan se harmi, että näitä oireita on, mutta en nyt jää vatvomaan niitä.
Lue lisää: Tapahtuiko lapsuudessasi liikaa haitallisia asioita? Tämä 10 kysymyksen testi kertoo – ja suomalainen asiantuntija kommentoi, miten testiin kannattaa suhtautua