Itämeren Nord Stream -iskut vahvistavat myös Suomen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä uhkakuvia, sanoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Suomessa on ollut viime aikoina muotia puhua siitä, miten Itämerestä tulee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Naton sisämeri, jolloin Venäjän uhka Suomea kohtaa vähenee.
Savolainen haluaa varoittaa tällaisesta mielikuvasta.
– Se on virheellinen mielikuva, joka luo turhaa turvallisuuden tunnetta, Savolainen sanoo.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys kyllä parantaa meidän turvallisuutta mutta ei estä sitä, etteikö Venäjä voisi erilaisilla hybridioperaatioilla häiritä huomattavasti meidän meriliikennettä, hän jatkaa.
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Kreeta Karvala
Suomi on tunnetusti saari, jonka viennistä ja tuonnista 90 prosenttia tapahtuu meritse. Tätä on käytännössä mahdoton korvata maantiekuljetuksilla, koska viennin ja tuonnin volyymit ovat niin suuria.
Savolainen muistuttaa, että jos Suomen meriliikenne häiriintyy, niin sekä vienti- että tuontihinnat nousevat.
– Se taas tarkoittaa, että meidän vientiteollisuuden hintakilpailukyky, jossa marginaalit ovat pienet, heikkenee. Ja jos tällainen jatkuu pitkään, niin silloin Suomi köyhtyy. Ja siihen riittävät pelkät häiriöt, Savolainen sanoo.
”Itämerellä on nyt tilausta erilaisille häiriöille”
Hybridivaikuttamisessa tunnetusti vain mielikuvitus on rajana. Nyt eteläisellä Itämerelle on räjäytetty kaasuputket rikki.
– Se on tyypillinen hybridioperaatio, ei suoranainen sotatoimi. Ei tiedetä, mitä on tapahtunut tai kuka on tehnyt. Ja vaikka tekijä tulisi selville, vastaus ei tulisi olemaan suora sotilaallinen vastaus, Savolainen sanoo.
Julkisuudessa olleiden esimerkkien mukaan meriliikennettä voitaisiin häiritä myös esimerkiksi tekaistulla terroristihyökkäyksellä kauppa-alukselle tai tekaistulla ydinsukellusveneonnettomuudella.
Nord Stream -iskut kertovat Savolaisen mukaan siitä, että Itämerellä on nyt tilausta erilaisille häiriöille.
Suomen meriliikenteen häiritsemisessä on Savolaisen mukaan kyse skenaariosta, jossa Venäjä haluaisi puristaa Suomea hybridioperaatioilla.
– Silloin suuri osa kovista vastatoimista olisi sellaisia, että ne olisivat sotatoimia Venäjää vastaan. Maa, jonka sota-alus tulee siihen osallistumaan, asettuu sotaan ydinasevaltio Venäjää vastaan, Savolainen kuvaa.
– Eli kovia vastatoimia kartettaisiin samalla tavalla kuin Ukrainan sodassa. Tuki olisi siten rajoitettua, koska ei haluta asettua suoraan sotatilaan Venäjää vastaan, hän jatkaa.
”Naton tukea nopeasti ja paljon”
Edellä kuvattu asetelma on Savolaisen mukaan täysin validi myös nin sanotulla Naton sisämerellä.
– Siksi meidän täytyy nyt todella tarkkaan miettiä näitä uhkia ja varautua niihin, mikä tarkoittaa huoltovarmuutta. Lisäksi meidän pitää erityisesti korostaa, että tänne pitää saada Naton tukea nopeasti ja paljon. On Suomen intressi korostaa nyt sitä, Savolainen linjaa.
Itämeren pohjassa kulkee myös Suomen kannalta erittäin tärkeitä tietoverkkoja. Nekin voivat olla uhattuina.
– Siellä se tieto kulkee. Tietoverkkojen katkeaminen olisi Suomen kannalta merkittävä haitta, jos niistä huomattava osa katkottaisiin – eikä niitä kovin montaa siellä ole, Savolainen sanoo.
Kaasua virtasi Nord Stream 2 -putkesta mereen lähellä Tanskaa tiistaina. Danish Defence/UPI/Shutterstock/AOP
Savolaisen mukaan Suomen pitäisi alkaa patistaa myös EU:ta varautumaan merellisiin uhkiin.
– Meriliikenteen tappiot voivat joissain yksittäistapauksissa olla niin suuria, ettei niitä saada katettua. Suomen pitäisi alkaa vaatia, että EU varautuu tällaisiin rahalla, Savolainen sanoo.
– Ja samalla kun pyydämme EU:lta tukea, meidän täytyy pitää yllä omaa huoltovarmuutta, mielellään lisätä sitä. Siinä olisi muuten erittäin hyvä kirjaus seuraavan hallituksen ohjelmaan, Savolainen lisää.
Venäjän kolme vaikuttamislinjaa
Venäjältä Pohjois-Saksaan tulevat Nord Stream -putket räjäytettiin rikki maanantaina.
Savolainen näkee – jos tekijä oli Venäjä – kolme vaikuttamislinjaa
Ensinnäkin Venäjä pääsee esittämään vaatimuksia Ruotsille ja Tanskalle, erityisesti Tanskaan kuuluvan Bornholmin saaren lähistölle.
– Nordstream 1 kulkee Tanskan aluevesien jälkeen. Jos osa vahingoista on sattunut aluevesillä, venäläiset voisivat vaatia tutkimuksia ja esittää vaatimuksia, miksi Tanska ei ole estänyt tällaisia tapahtumia. Eli siitä saadaan turvallisuuspolitiikkaan liittyviä horjutusväitteitä, Savolainen sanoo.
Toiseksi räjäytykset ja niihin liittyvät väitteet olisivat Savolaisen mukaan helposti puettavissa Venäjän omalle yleisölle, käyhän Venäjä nyt Putinin mukaan sotaa koko länttä vastaan.
– Venäläiset ovat kummallisessa tilassa nyt ja heille voitaisiin sanoa, että näettekö nyt, miten länsi sotii meitä vastaan ja länsi on nyt tuhonnut meidän kaasuputketkin.
Kolmas vaikuttamislinja liittyy Savolaisen mukaan energia-aseen yleisempään käyttöön.
– Kaasua ei tule Nord Stream -putkia pitkin ensi talvena pihaustakaan, vaikka Ukrainan sota saataisiin sovittua. Näin ollen kaasusta sopiminen ei tule osaksi mihinkään rauhasopimuspakettiin, Savolainen sanoo.
– Ja nyt sitten on taas yksi energialähde vähemmän. Eli jos sattuisi tulemaan talvella joitain muita häiriöitä energiajärjestelmään, niin voisi olla lähellä se tilanne, että joissain kaupungeissa asunnot jäähtyvät pakkasella. Tällä Venäjä voisi jatkaa pitkään harjoittamaansa läntisen kansalaisyhteiskunnan horjuttamista, joka mahdollisesti vaikuttaisi siihen, että kannattaako Ukrainan tukemista jatkaa, Savolainen jatkaa.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus aloitti toimintansa Helsingissä 2017. Sen tavoitteena on edistää ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta sekä hybridiuhkien torjunnasta.